Miten ystäväsi suhtautuvat ficcailuusi?

[Fiorella]

felarof, minulla ei ole niin paljon tekemistä sen homopornon kanssa, mutta silti kaverit jotka tietävät ficcaamisestani pitävät sitä silti vähän kajahtaneena, ensinnäkin siksi että kirjoitan lastenkirjasarjaan perustuen ja toisekseen siksi, että samalla vaivalla voisin kirjoittaa jotain originaalia, kun kumminkin kirjoitan eniten vähemmän tunnetuista hahmoista, joille joka tapauksessa täytyy keksiä paljon omaa hahmoa, kun ei kirjassa ole niin kovin paljon kerrottu.   

Ne kavereista jotka ylipäätään tietävät että ficcaamiseen liittyy myös tätä korkeamman ikärajan tekstiä, saati vielä että samaa sukupuolta olevien hahmojen kesken kuin myös opettaja/oppilas (ts. aikuinen/ "lapsi") parituksilla, ovat erityisesti sitä mieltä, että parempi kun pysyisin semmosista erossa, kaiken varalta.  

Ja on niitäkin, joiden mielestä on sopimatonta puuttua toisen luomiin hahmoihin ja tarinoihin ylipäätään.

[Vaarallinen Komentoija]

Jaa-a mulla on hiukkasen vaikea tilanne. No mä ja mun kaks HYVÄÄ kaveria ollaan aika paljo erilaisii...Mä oon tyyliin luokan kovaäänisin ja mun kaveri kaikista hiljasin ja toinen jotai siltä väliltä. Nii ne ei oikeen usko et mulla on netissä kavereit ja ne varoitttelee jatkuvasti yms. "Se sun kaveri, jota sä luulet sun ikäseks voi olla vaikka kauhee juoppo!" nii onhan se ärsyttävää ja muuta. Mulla on täällä ja vuotiksessa yks hyvä kaveri ja just se et se mun kaveri on poika ja mä tyttö on mun kavereitten mielestä epäilyttävää. Mut mä en välitä siitä. Ja mulla on kans sellanen tilanne et kumpikaan mun kavereista ei tykkää Harry Potterista, Narniasta tai muusta mistä mä tykkään niin meillä syntyy niistä riitoja. Ihan perus juttuja. Ne ei ees tiiä, mikä on ficci nii hyvä sitä rueta selittelemään! Mä oon muutenki aika huonoissa väleissä mun kahen kamun kaa.
 Ja ne ei tykkää siitä et mä kirjotan, luen, piirrän tai teen jotain muuta luovaa, koska ne ei halu kirjottaa koska niillä ei oo mielikuvitusta niin paljo kun mulla ja lukee ne ei jaksa. Piirtää ne ei osaa. Me ollaan ihan sika paljo erilaisii ja mä ehkä meijän porukan "se  teini" kun ne ei ymmärrä mun pakkomiellettä hiusten laittamisee/vaatteiden valitsemiseen tai niiden ostamiseen ja muodin seuraamiseen. Alkaa kohta tuntuu siltä et mun pitäis vaihtaa porukkaa, mut ei meijän luokalla muutenkaan oo paljo samanlaisii kun mä. Paitsi yks poika, joka lukee yhtä paljo. Me vaihetaan aina mielipiteitä kirjoista ja ehdotellaan toisillemme luettavaa...

Mun vanhemmat taas ei ikinä ymmärrä mun pakkomiellettäni Harry Potteriin ja jos kysyn lupaa mennä nettiin nii se on tällästä:
Äiti: Missä sä siellä oot?
Mä: En mene irc-galleriaan.
Äiti: En mä sitä kysyny.
Mä: Et sä kuitenkaan ymmärtäis.
Äiti: Hiljaisuus.
Mä: *livistää nettii*
Tollanen se on aina ollu,. joten en mä koskaan ees vaivaudu kysymään lupaa vaan meen heti koneelle.

[Zoëllene]

Mun vanhemmat tietävät, että luen fanfictionia ja he tietävät pintapuolisin, mitä se on ("fanien kirjoittamia tarinoita esimerkiksi Harry Potter-hahmoilla"), mutta eivät he sen enempää siitä tiedä. Niillä ei esimerkiksi ole hajuakaan, minkälaisia ficcejä luen.

Yksi kaverini lukee (Twilight-)fanfictionia ja tykkää siitä. Kyllä se varmaan Potter-ficcejäkin lukisi, jos sitä kiinnostaisi Potterit. ^^ Se suhtautuu mun ficcaamiseen ihan myönteisesti.
Sit mulla on yks toinen kaveri, joka ei lue fanfictionia, mutta tietää esimerkiksi Mary Sue- ja Gary Stu -käsitteet, koska olen avuliaasti ne hänelle selittänyt. : D Suhtautuu myös myönteisesti fanfictioniin ja siihen, että olen kiinnostunut siitä. Ai niin, kirjoitettiin yhdessä joskus muumificci. (:
Loput kaverit ovat ei-kenenkään puolella, enkä heille jaksa fanfictionista juurikaan puhua.

Selitin ensimmäisen kerran käsitteen 'fanfiction' vanhemmilleni:
Mä: Luin just hyvän ficin.
Iskä: Minkä?
Mä: Fanfictionia.
Iskä: Mitä fanifiktiota?
Mä: Sellasta, et vaikka Potter-fanit kirjoittaa potter-hahmoilla omakeksimän tarinansa, ja siinä voi tapahtua ihan mitä vaan, et vaik Harry pamahtaa taivaantuuliin ja Voldis on Dumbledoren bestis.
Äiti: *pyörittelee silmiään* [se ei ole lukenut kirjoja, iskä on]
Iskä: Ai sellaista... Älä sä nyt pistä nettiin semmosia, ettei tule mitään tekijänoikeusjuttuja.
Äiti: Just niin.
Mä: *pyörittelen silmiä* okei, vaikka ei siitä kyl mitää tule, kun laittaa disclaimerin.
Äiti: Minkä?

Ja niin edelleen. ^___^

[zilah]

Kukaan ystävistäni tai läheisistäni ei tiedä harrasteestani mitään. Joillekin harvoille olen sanonut, että kirjoitan, ja joitakin ystäviä on tarttunut matkaan ficcipiireistä, ja nuo jälkimmäiset ovat ne ainoat, jotka tietävät tämän salaisen puolen minusta. He ovat kaikki sellaisia henkilöitä, jotka ficcaavat itsekin, ja niin ollen ymmärtävät kirjoittamisen lumon.

Oikeastaan ainoa ficcailuun liittyvä asia, jonka kaikki läheiseni minusta tietävät on se, että olen fantasiafani, eli pidän HP:sta, Twilightista ja erityisesti Tolkienin teoksista. Sitäkin jotkut ovat ihmetelleet, niin siksi on parempi, että he eivät tiedä enempää. Ja varsinkin, kun kirjoitan pääasiassa korkean ratingin slashia, eli kaunistelemattomasti homopornoa. Se olisi läheisilleni liikaa sulatettavaksi, sen tiedän.



zilah

[felarof]

Mulla on toi sama hymyilyongelma.

Jep, täällä kanssa. Saatika sitten kun kuuntelee podfikkejä, mahdan näyttää omituiselta tuijottaessani tyhjästi eteeni napit korvilla tirkuen itsekseni. Nimimerkillä kuunnellut juuri kaksi pidempää podfikkiä (luova tapa harjoitella enkun ylppärikuunteluihin ), pääasiassa julkisilla paikoilla (mm. tunnilla ).

[Netti]

Suurin piirteinkaikki mun kaverit tietää ficcailustani, annan joskus linkkejä hyviin ficceihiin ja sellasta Ja mun paras kaveri toimiikin yleensä mun betana kun kerran on hyvä äikässä Että kyllä ne aluksi oli sillee et häh? mikä ficci on? -tyylillä, mutta lukuisten selityskertojen ansiosta ne nyt sitten ymmärtää ja jopa jaksaa joskus kaikenlaisia kyselläkkin ficeistä vaikkei itse kiinnostuneita niin kauheasti olekkaan

[Dolls]

En kyllä suoraan on finistä kavereille puhunu, mut kaks parhainta kaveria tietää mun kirjottavan. Lupasin toiselle kirjoittaa jotain kivaa, ja sen yllätykseks aloin kirjottaa Epäilys-ficciä. Kerroin toiselle että kirjoitan kaverilleni Epäilykseen perustuvaa kirjotelmaa. Sit kysyin et tietääkö se mikä on ficci, eikä se tienny

Tiivistys = tietävät että kirjoitan jotain joka pohjautuu kirjaan, mutta en fineilystä ole kertonut. Pitäisivät todennäköisesti minua täyskahjona, jos kertoisin että minusta on kiva lukea Hermione/Dracoa ja Luna/Georgea ja femmeä

Tosin oon monta kertaa harkinnu et kertoisin, mut en sitte oo viittiny . Pitävät kuitenkin pimahtaneena (jona he kyllä pitävät ilman kertomistakin)

~doll

[Ristiriita]

Suurin osa kavereistani ficcaa myöskin, lukee ficcejä, tai vähintäänkin tietää käsitteen.

Valitusta silti tulee. Ei ehkä välttämättä ficcailusta, mutta kirjoittamisesta ylipäätään. : D
Eivät vain kaikki ymmärrä, että kirjoittaminen on elämäntapa, jos on idea, se täytyy pyrkiä kirjoittamaan ylös mahdollisimman nopeasti. Mutta yleensä, jos en pyydä heiltä paperia, tai en kirjoita jotakin, kun tunnilla käsitellään tärkeää aihetta, niin suhtautuvat ihan kiitettävästi.

[Rindamon]

Hmm... Kaverini tietävät ficcailustani, mutta mielipiteet jakautuvat. Pari kaveriani (Finlandgirl ja prunette) lukevatkin joskus ficcejäni, mutta muut kaverit kyselee koko aja "Mikä se ficci on?"
Niin, Prunetten ja Finlandgirlin kanssa sitten juttelen niistä, vaikka hekään eivät ymmärrä tajutonta innostustani ja eritoten rakkaudestani Potter-sarjaa kohtaan! He eivät ole edes lukeneen kirjoja  ...

[Dolls]

Eivät vain kaikki ymmärrä, että kirjoittaminen on elämäntapa, jos on idea, se täytyy pyrkiä kirjoittamaan ylös mahdollisimman nopeasti.

Offaamista <3 mutta äh, ihanasti kirjoitettu lause juuri niin kuin minäkin ajattelen. Kaikki ei vaan tajuu

~doll

[Vaarallinen Komentoija]

Eivät vain kaikki ymmärrä, että kirjoittaminen on elämäntapa, jos on idea, se täytyy pyrkiä kirjoittamaan ylös mahdollisimman nopeasti.

Offaamista <3 mutta äh, ihanasti kirjoitettu lause juuri niin kuin minäkin ajattelen. Kaikki ei vaan tajuu
~doll

Jotkut kuitenkin tajuaa. Ainakin mun panostamisen kirjoittamiseen...Meijän luokalla on poika, joka luultavasti naurais jos mä kertoisin sille et oon kirjottanu ficin homoparituksella . Mut se kuitenkin sano asian, joka sai mut ajattelemaan "On hyvä et ihmisillä on unelmia, ilman niitä ei pärjää." Menin hetkeks sillai et okk onkohan toikin ottanu ton jostai kirjasta?  Ongelmana oli vaa se ettei se koskaan lue mitään...mut silti me ollaa kavereita. Jonkinlaisia.

[Luci]

Olen varma, että mun kaverit tajuais kirjottamista ja kaikkea tähän liittyvää, kyllä moni heistä kirjottaa varmasti itsekin pöytälaatikkoon, tai on ainakin joskus kirjoittanut. Vaikka suurin osa kavereista ymmärtäisi ja osa varmasti itse kirjoittaa, en ikinä puhu kavereiden kanssa ficcaamisesta. Erään kaverini betana toimin hetken aikaa, mutta hän keskittyy nykyään enemmän omiin hahmoihinsa, kun muiden luomien hahmojen lainailuun.

Jos jollekin sattuu mainitsemaan jotakin kirjoittamisesta, heti tulee kysymyksiä siitä, mitä kirjoittaa yms. Ja halukkaita on kauheasti näkemään tekstejäni, joita en koskaan ole näyttänyt kenellekään, tuntemattomia betoja lukuunottamatta.

[*ssalla]

Kaverini eivät ymmärrä ollenkaan ficcien kirjoittamista ja lukemista. Välillä he vieroksuvat minua kun olen oikein iloisella tuulella ja sanon sen johtuvan hyvästä ficistä jonka luin. Noh, paras kaverini tietää Potter hulluuteni, joten hän ei ainakaan koskaan sano poikki puolista sanaa tästä, mutta yleistä on että hän alkaa välillä kesken ficci selitykseni sepittämään jotain aivan muuta. Toisaalta hän välillä ehdottelee minulle hyviä parituksia ja pyytää välillä lähettämään itsellensä kirjoittamia ficcejäni.

Nooh, se on kun elää omassa fantasia maailmassa. <3

löve, *ssalla

[Ruskapoika]

Vain parhaat ystäväni tietävät ficcailustani, muut luultavasti pitäisivät hulluna. Luokaltani yksi tyttö, jonka olen tuntenut melki koko ikäni on pari kertaa kysyny: "Mitä sie kirjotan, kun noin levee hymy on kasvoilla?" Aina oon vaan nopeesti tunkenu paperin piiloon ja uskotellu, et se on enemmän henkilökohtasta ja en haluu, et kukaan lukee sitä. Hän ei kuitenkaan tajuaisi innostustani ficcailuun, sillä on pari kertaa puhunut paheksuvalla äänen sävyllä jostain lukemistaan teksteistä, jotka olivat ficcejä jostain aiheesta. Hän myös inhoaa Potteria ja hänen ilmeestään näkee tylsistyneisyyttä ja oudoksuntaa kun puhun silmät kiiluen jostain leffan/kirjan tapahtumasta. Ne tilanteet on sattunu kuin nyrkin isku, hän ei siis koskaan tulisi ymmärtämään minua. Kirjoittaminen on elämäntapani, joka on jo viimeisen puolen vuoden aikana piirtynyt minuun kiinni, etten osaisi olla kirjoittamatta.

Onneksi minullakin kuitenkin on ne pari ihmistä joille olen uskaltanut kertoa harrastuksestani. He yleinsä potkivat minua kirjoittamaan ja jopa pakottavat minua lähettämään joitain ficcejäni heille luettavaksi. Yksi heistä jopa välillä toimii minulle betana kun sattuu olemaan hyvä äidin kielessä. Jopa äitini tietää minun kirjoittavan ficcejä. Aluksi hän oli aivan ymmyrkäisenä mitä ficit oikein on, mutta parin kerran selittämisen jälkeen on mennyt perille mitä ficcaaminen tarkoittaa. Kuitenkaan, en ikinä tulisi kertomaan mitä itse kirjoitan. Hän saattaisi järkyttyä aivan liikaa...

Netistä löytyy pari kaveria joidenkan kanssa tulee ficeistä ja niiden kirjoittamisesta puhuttua, mutta lähinnä olen asiasta hiljaa. Kirjoittaminen on kuitenkin minun oma asiani, minun oma juttuni. Se ei kuulu muille, enkä tarvitse toisten alentavaa haukuntaa pilaamaan iloani kirjoittaa harrastuksena.

~Börje

[flawless]

Minulla on muutama kaveri, jotka ovat myös itse aktiivisia ficcareita, ja juttelen heidän kanssaan ficeistä useinkin. Se on mukava puheenaihe, varsinkin kun en tunne heitä kovinkaan hyvin ja tämä on sellainen asia, joka yhdistää meitä niin paljon. Hekin käyvät finfanfunissa, ja tiedän parin nimimerkinkin, mutta omaani en paljastaisi mistään hinnasta Minun mielestäni on mukavampaa olla täällä ihan anonyyminä. Yksi heistä on myös samaa mieltä kanssani, eikä paljasta nimimerkkiään. Mutta siis, heidän kanssaan on mukava jutella eri ficeistä ja parituksista ynnämuusta, on mukavaa löytää tuttuja ihmisiä jotka myös kirjoittelevat/lukevat ficcejä.

Lisäksi yksi hyvä ystäväni tietää asiasta, tai ainakin lukemisesta, kirjoittamisesta en ole niinkään varma. Hän ei pidä asiaa mitenkään oudoksuttavana. Eräs toinen ystäväni tietää siitä että luen fanfictionia, muttei muistaakseni tiedä kirjoittamisestani. Myös muutamat muut ystäväni tietävät ficcailuistani, koska en salaile sitä mitenkään, vaan puhun siitä melko avoimesti jos puhun. En kuitenkaan myöskään näe mitään tarvetta toitottaa sitä.

Vasta nyt tajusin, että kaikista paras ystäväni ei tiedä tästä mitään En ole ottanut aisaa puheeksi, mutta koska olen hänen kanssaan niin läheinen, varmasti voisin eikä hän oudoksuisi sitä mitenkään. En kuitenkaan, niin kuin aikaisemmin mainitsin, näe tarvetta sen toitottamiseenkaan, joten puhun asiasta jos puhun Kyllä hän tietää minun käyvän täällä Finissä, mutta en ole määritellyt hänelle tarkemmin kuin että "olen foorumilla" (kiirettä lukiessa, hähähä >D). Mutta ilman muuta voisin kertoa hänelle siitä.

[Nyyhti]

Heh, minulla on paha tapaa selittää yhdelle kaverilleni ihan kaikkea mahdollista, mitä mielessäni liikkuu. Ja silloin, kun sattuu olemaan meneillä jokin isompi ficciprojekti, niin minähän selitän sitten siitä. Kyseinen kaveri ei ole lukenut yhtäkään Potteria eikä varmaan edes nähnyt kaikkia leffoja, mutta osaa koko sarjan juonen melkein täydellisesti, koska olen selittänyt hänelle sen vain kertoakseni jotain ficcini juonikulusta. Lisäksi onnistuin aivopesemään hänet niin pahasti, että hän kirjoitti itsekin Potter-ficin, yhden tosin vain minun tietääkseni. Ei tämän kaverin kanssa nyt ihan kunnolla ficcailusta voi puhua, mutta mainita kuitenkin, ja hän on yleensä vähän silleen "okei", mutta ei toisaalta suhtaudu kuitenkaan mitenkään negatiivisesti.

Yksi kaverini lukee ficcejä, ja hänen kanssaan tuleekin sitten puhuttua enemmän. Ihan sellaista kunnon selitystä "yhyyy tää juttu ei nyt toimi, ää, haluun parittaa noi" ja muuta. Lisäksi yksi nettikaverini betasi monta lukua ficistäni, josta hän ei yhtään edes pitänyt, koska hän ei pidä Pottereista eikä edes lue ficcejä. Mutta hän nyt onkin vähän sellainen (:

Periaatteessa en kyllä mitenkään ficcailuani salaile, mutten halua sitä erityisesti kuuluttaakaan. Jos satun mainitsemaan jostain ja joudun selittämään sen, tunnen itseni jotenkin tyhmäksi. Kaikki hyvät kaverini kuitenkin tietävät asiasta, eikä kukaan ole vielä suhtautunut mitenkään negatiivisesti. Lähinnä se liittyy siihen, että kirjoitan, ja jotkut jopa välillä haluavat vähän lukeakin. Osa kuitenkin ignoraa, ihan yksinkertaisesti siksi, koska ei heitä kiinnosta. Suoraan en ole vielä kuullut tai muutenkaan huomannut mitään sellaista "oopas outo ja tyhmä" -asennetta.

Pidin muuten ysiluokalla fanfictionista esitelmän, kun meidän piti jostain itselle tärkeästä asiasta esitelmöidä 30-45 minuuttia. Se jos mikä oli jännää, mutta järkytyksekseni koko meidän luokka oli ihan jeejee, eikä pitänyt minua mitenkään tavallista oudompana sen jälkeen.

[Pakastesim]

Kaverit tietää, ja kun pidin esitelmän Potterista, mainitsin myös ficit ja kerroin itse kirjoittavani niitä. Mesessä välillä jos en hetkeen vastaa, saattaa kaveri laittaa että noni, taas sä luet niitä sun ihmejuttujas. Joskus lähetän pätkän kaverille mesessä, jos on joku kiva ficci : D Pottereista ei kaverit välitä niin paljoa... finissä en valitettavasti ihmisiin vielä tutustunut... jos vaikka seuraavassa Lahden miitissä : D

[Neriah]

En ole kertonut harrastuksestani muille kuin yhdelle IRL-tutulleni, ja tämäkin hurahti ficceihin, sillä hän on HP-fani. Nykyään hän beetaa minua aina silloin tällöin (kun maltan antaa ficcini hänelle ennen julkaisua, hih), ja koulussa puhumme erittäinkin arvoituksellisesti tyyliin: "Hei luitsä mun uusimman tänään? Kokeilin kirjottaa PWPtä, en tiiä onnistuinko, ku en oo ennen sitä kirjottanu" yms. Kaverit saa siinä sitten tosissaan ihmetellä että mistä me puhutaan, mutta ei me niille kerrota.

En viitsi muille kavereilleni kertoa, koska hehän voisivat pitää mua ihan höpsönä kun olen niin hulluna ficceihin, joista he eivät varmaan ole koskaan kuulleetkaan. Jos kertoisin, että joo, kirjoitan semmosia novelleja perustuen Pottereihin jotka yleensä päättyy siihen ku Severus kiksasee Hermionea, nii on kaksi vaihtoehtoa: joko ne nauraisivat tai olisivat hiirenhiljaa, enkä kummassakaan tapauksessa tietäisi miten jatkan. Eli ei, en aio kertoa vastedeskään muille ennenkuin olen varma että he eivät pitäisi harrastustani hulluna / harrastavat sitä itsekin

Poikaystäväni kyseli tuossa eräänä päivänä koulun koneella muistitikkuani tutkiessaan, että "mikä on tuo Drop Dead Gorgeous joka sun tikulla on?" Naureskelin itsekseni ja pöllin tikkuni takaisin ennen kuin se kerkesi tiedostoa avata, ja sanoin vain jotain että se on fic. Eihän se tietenkään tiennyt mikä se sellainen fic on, enkä oikeastaan välittänyt selittääkään Nyt se luulee et mulla on jotain suuriaki salaisuuksia kun en päästä sitä ees mun koneelle, ku täähän on täynnä Potterpornoa.

[Phanny]

En oo varsinaisesti kertonu kellekään, mut viittaan välil sivulausees tyyliin: "Roikuin taas vaihteeks koko päivän Finissä." En sit tiiä, miten paljon ne tajuu, mut ei kukaan oo ainkaan pyytäny selittään. Ehkä ne ei vaan kuuntele mua

Periaattees kyl voisin kertoo niille tarkemminkin, varsinkin yks kavereistani on hirvee potterfani. Tosin en tiiä, miten se suhtautuis vaikka H/D:hen tai PWP:hen...

En kyl välttämättä antais niitten lukee ficcejäni. En ylipäätään tykkää jos joku tuttu lukee mun kirjoituksii. Ne ei saa tietää mitä mun päässä liikkuu

Huomaan kyl, et oon Finin myötä tullu suvaitsevaisemmaks(?). Vedän esim heti herneen nenään jos mun yks homofobinen kaveri sanoo jotain pahaa homoista tai lesboista.

[Shaula]

Jaa, en sitten tiedä onko mulla erikoisen hyvinsuhtautuvia kavereita vai mitä, mutta oikeastaan mun kaikki kaverit tietää ja oon aika avoimesti selittäny niille. Mun takia ansiosta monet kaverit ovat itsekin alkaneet lukea ficcejä, monet ihan slashia ja korkeimmilla rajoituksillakin. Eivät tietenkään kaikki, jotkut pitävät lukemista turhana ja tylsänä eikä niillä riittäisi mielenkiintoa lukea ja lukea jotain fiktionaalisia tarinoita. Mutta eipä kukaan kovin suoralta kädeltä mua ole teilannutkaan