Miten ystäväsi suhtautuvat ficcailuusi?

[Iero-Way]

Monet tietävät mutta harvat ymmärtävät. Tällä hetkellä kaveripiirissäni on tasan yksi joka pitää suunnilleen samoista parituksista kuin minä (jolla sitten aina luetutan pätkiä minun teksteistä), yksi tietää "miten sairas ilmiö fan fiction on" ja loput on että mitä, homopornoako. Äitini on välillä turhankin kiinnostunut kirjoituspuuhistani, tosin en sille kovin tarkkaan selitä mitään, ei se kuitenkaan ymmärtäisi. Tukee kuitenkin kirjoittamistani.

[Odo]

Noh kyllähän nuo jotkut tietävät, toiset ei, kun eivät ole nuo kaikki kaverit kiinnittäneet huomiota tälläiseen outoon harrastukseen. Suurim osa tästä lähimmästä porukasta kyllä tietää, kukaan vain ei ole koskaan lukenut ja yksikin hyvistä ystävistäni, joka ei sitten ymmärrä mitään näiden ''kummallisten'' harrastuksieni päälle, kuten ficcailu, manga, anime, harry potter, cosplay yms. totesi asian oikein reippaasti ettei haluaisikaan lukea mitään mitä pääni sisällä liikkuu etenkään, kun mainitsin että olen kirjoittanut angstia ja PWPtä. 

''En halua edes tietää mitä saa kirjoitat, oo jo hiljaa !'' hups... ei ollu tarkoitus järkyttää hetero toveriani slahshilla tai femmellä, mutta nooh, ei kait siinä. Parhaimmalle ystävälleni ficcailu on okei, muttei sitäkään nyt sen kummemin kiinnosta ja varmaan minut tuntien arvaakin, etten halua julkaista mitään kavereilleni. Olen tälläinen netti nimen takana piilotteleva ficcailija, ehkä se johtuu huonosta itse tunnosta tai jotain. Muutamille taas on kuulemma tosi hieno asia, että olen erilainen ja kieroutunut, itse eivät ymmärrä mistään mitään ja pitävät lähinnä outona kaikkia villityksiäni, mutta hyvä piirre on kuulemma kun olen kaveri porukassa erikoinen. 

Tietysti on muutamia, jotka etenkin lukevat ficcejä, mutteivat niinkään kirjoita niitä, kuten myös doujinshi (miten se kirjoitetaan) faneja kaveriporukassani on, muttei niiden kanssa sitten ole tullut silleen keskustelua aiheesta. Pidän ficcailun mieluiten omana asiani, muut viovat tietää mutten kehtaisi julkaista heidän tietäen yhtään mitään, en sitten tiedä miksi. Syynä kait huono itse tunto, tai jotain, en osaa sanoa, kun kuitenkin uskallan julkaita niitä netissä samoin kun toivonkin, että ihmiset lukisivat. I dunno.

Eli lyhyesti ei ne mitenkään erityisesti suhtaudu, yksi joskus halusi lukea, mutta totesin vain etten varmasti näytä kavereilleni, koska pitäisivät minua outona ja huonona kirjoittajana. 

[Wonderlander]

Eipä nuo oikeastaan tiedä, muutama on nähnyt kun olen täällä käyny ja kysynyt että mikäs ihme paikka tämä on. Mutta ei, ei niillä ole hajuakaan, että mitä sana ficci tarkoittaa. Ja minulla on kasapäin sellaisia kavereita, jotka ehkäpä oksentaisivat päälleni, jos edes tietäisivät, että olen lukenut/luen Pottereita. Yksi kaveri, jolle jotain yritin hehkuttaa olikohan sillä kertaa Siriuksesta, ei edes muistanut koko hahmoa, vaikka väitti nähneensä kaikki elokuvat, jotka tähän mennessä on ilmestynyt. Tiedäpä sitten.
Toinen kaveri, oikeastaan paras kaverini, sitten kuolailee kanssani kilpaa milloin ketäkin Potter-hahmoa, joten hän tuskin pitäisi hulluna, vaikka tietäisi ficcailustani.
Pieni epäilys minulla kyllä on, että yksi kaverini ficcailee, tosin ei täällä, mutta kuitenkin. En ole kuitenkaan varma, joten olen päättänyt pitää suuni kiinni.

Mutta varmaan lähinnä kaikki kaverini vain järkyttäisivät siitä, että kirjoitan lähinnä slashia. Ja välillä mennään aika tuhmallekin puolelle, ei ne varmaan muuten niin paljoa järkyttyisi, olen outo muutenkin. Varmasti yksi kaverini pudottaisi silmät päästään, jos kuulisi minun parittavan Espanjalaisia futaajia toisilleen, hän kuitenkin jonkinnäköinen joukkueen fani on. (=ei yhtään peliä nähnyt, ulkonäön perusteella...)

[Cilla]

Olen kertonut ficcien kirjoittamisesta kahdelle läheiselle ystävälleni. Toisen kanssa pystyn keskustelemaan ihan mistä tahansa ficceihin liittyvästä. Hän on myös rekisteröitynyt tänne finiin ja tykkää lukea sekä kirjoittaa itsekin ficcejä. Olen tosi onnekas siinä mielessä, että mulla on tämä hyvä ystävä, joka jaksaa olla kiinnostunut kirjoittamistani teksteistä. Välillä olen täysin sokea virheilleni, enkä meinaa millään huomata esimerkiksi teksteissä esiintyviä kirjoitusvirheitä, mutta eipä tarvitse stressata siitä, että julkaistuissa ficeissä olisi jotain häikkää, kun kaveri on lupautunut oikolukemaan kaikki julkaisuun asti tulevat tekstit. Jos oma pää ei keksi ratkaisua johonkin kohtaan, miten siitä voisi jatkaa eteenpäin, niin saatan kysyä ystävältäni ehdotuksia ja aika usein pohdimme yhdessä sitä jatkoa.

Vaikka ikää onkin jo sen verran, ettei ala-asteelta tuttujen ystäväni-kirjojen pitäisi enää kovasti kiinnostaa, niin itse tykkään niistä edelleen paljon ja yhden mieleenpainuvimman kehun kirjoittamisestani olen saanut juuri tällaisen kirjan kautta. Tämä yllä mainittu ystäväni oli kirjoittanut parasta lukemista kohtaan lempikirjansa ja sen jälkeen Cillan ficit. Itse olen tosi kriittinen kaikkea kirjoittamaani kohtaan ja vaikka kirjoittamishetkellä tykkäisin tekstistä, niin myöhemmin saatan jopa inhota sitä. Olikin kiva huomata, että joku pitää kirjoittamiani tekstejä parhaina, mitä on lukenut. 

Sitten siitä toisesta, joka tietää ficcailusta. Hän suhtautuu huomattavasti… vitsikkäämmin, näin voisi sanoa. Kyllä me pystytään ihan vakavasti puhumaan kirjoittamisesta ja ficcailusta, tosin hän innokkaana kuvataiteilijana kääntää kaiken niin kuin ajattelee piirtämisestä, maalaamisesta yms. Esim. selitin kerran, miten vaikeaa oli keksiä mitään kirjoitettavaa, niin hän ajatteli sen, miten vaikeaa on välillä päästä eteenpäin piirroksen tai maalauksen kanssa. Sitten se ei vakavapuoli, no kerroin hänelle yhdestä ideasta, minkä olin saanut ja vastauksena tuli kunnon pilaversio tästä ideasta. Näin hän oikeastaan kommentoi kaikkia niitä ideoita, joista kerron hänelle. Hän on kuitenkin sanonut, että kuuntelee mielellään ideoitani, vaikka kääntääkin ne omiksi versioikseen, kun kysyn mielipidettä. Välillä olen ihan kunnolla loukkaantunut jostain, mitä itse olen suunnitellut esim. koko viikonlopun ja sen jälkeen palautteeksi olen saanut hänen ideoimansa vitsiversion. Toisaalta ei niille voi olla nauramatta, ja loppujen lopuksi hän aina varmistaa, etten ole suuttunut tästä toisesta versiosta.

Muille kavereille en ole kertonut ficcailusta ja tuskin edes tulen kertomaan. Nämä kaksi, jotka tietävät ovat sen verran hyviä ystäviä, etteivät katso kuin hölmöä, ja heidän kanssaan pystyn puhumaan lähes mistä tahansa. Muut kaverini puolestaan eivät ymmärtäisi joko ollenkaan tai sitten he pitäisivät sitä outona. 

[Peacock]

Haha, miun kaverit varmaan toivovat, etten olisi ikinä kuullut sanoja Finfanfun ja fic. :-----D Nykyään kulutan ficcien parissa paljon aikaa ja joskus mesessäkin alan selittämään kaverille, että miltä kuulostaa. Ja kun normaalisti fandomina toimii miulla Potter, eivätkä he siitä ymmärrä koska ovat Twilight-ihmisiä. Joten aika yksin olen näiden ficcailujeni kanssa, vaikkakin muutama luokkalaiseni kirjoittelee myös ficcejä, joten heille voin puhua ilman selittelyjä kaikista tekeleistäni.

Onneksi kuitenkin yksi ystävistäni harrastaa yhtä intohimoisesti kuin miekin kirjallisuutta ja ficcaileekin, mutta vain Twilight-puolella. Juonista voin puhua, mutta en erityisemmin yksityiskohdista, koska ei hänkään ymmärrä niin hyvin. Itse olen käynyt hänen ficciään kommentoimassa (joka ei ole Finissä), mutta luultavasti hän ei ole lukenut ainuttakaan ficciä miulta. Eipä se miuta haittaa, oikeastaan parempi että kommentaattoreina on tuntemattomia ihmisiä, koska pelkään, ettei kaveri sitten pysty kritisoimaan kirjoitustani kaveruuden pohjalta.

[MissWeasley]

No mun ficcailusta ei tiedä kukaan - ei mun perhe eikä mun kaverit... Kaverit ei ees oo liiemmin innostunu Harry Potterista ja mitähän ne sanois jos kuulis et kirjottelen homoficcejä(H/D♥)?
Eikun heii, kyl mä mainitsin mun parhaalle kaverille et kirjotan ficcejä, ja se vaaan kohautti olkiaan Ei sitä kiinnosta
Ja mun toinen kaveri varmaan tippuis järkytyksestä tuolilta kun lukis mun juttuja

[Suihkepullo]

Mun ficcailu on aikas vähän tiedettyä. Yks kaverini tietää ja ficcailee itsekin Hän on täällä finissäkin mukana ja on aina avulias jos tarviin apua jonkun lauseen tai sanan tai vaikkapa ficin nimen kanssa. Vastavuoroisesti minä auttelen häntä toisinaan, jos hänellä on ongelmia jonkin sanan, pilkkusäännön, yhdyssanan tms kanssa

Mutta ei sitte oikeestaa muute kukaan kauheesti tiiä. Äiti tietää että kirjotan jotai Potter-juttua ku se kerran pölähti mun huoneesee just ku olin kirjottamassa yhtä ficciä, mutta ei sekää sitä hirvee pahalla ottanu eikä se kyllä ees mainitse sitä oikeestaa koskaa...

Jotkut mun kavereista ja oikeestaan varmaan koko suku (äiti aina kertoo kaikille -.-)  tietää, että kirjottelen aina kaikkee tarinoita, mutta ei ne näistä ficeistä tiiä mitään

[Villalanka]

Kukaan ei tiedä, niin eivät oikein voi sitten suhtautua mitenkään Ainoastaan te täällä, ja äiti tietää tästä mukavasta pikkuharrastuksesta.. Hyvä keksintö tämä ficcailu

[MyrsyliuutE_96]

Jaa, en sitten tiedä onko mulla erikoisen hyvinsuhtautuvia kavereita vai mitä, mutta oikeastaan mun kaikki kaverit tietää ja oon aika avoimesti selittäny niille. Mun takia ansiosta monet kaverit ovat itsekin alkaneet lukea ficcejä, monet ihan slashia ja korkeimmilla rajoituksillakin. Eivät tietenkään kaikki, jotkut pitävät lukemista turhana ja tylsänä eikä niillä riittäisi mielenkiintoa lukea ja lukea jotain fiktionaalisia tarinoita. Mutta eipä kukaan kovin suoralta kädeltä mua ole teilannutkaan

Hah, mulla on miltei toi sama tilanne. Mulla on tosin melko paljon kirjoittavia fickkareita kaverina, että mikäettei, mutta sitten osa kavereista on ettei vois vähempää kiinnostaa. Muttasiis pääasiassa kaikilla menee korkeatkin slash/femmeficit, on meillä hauskaa;>

<3:llä
~Mysris~

[Ayos]

Vain pari tietävät että käyn finissä. Sitten taas hiukan enemmän tietää että ficcailen.
Eipä ole mitään kovin negatiivista tullut. Eräs vain ihmetteli, että miten jaksan kirjoittaa. Hänen mielestään tylsää  Ei ole kovin iso lukemisenkaan fani tämä ystäväni. Kourallinen ystäviäni/kavereitani lukee ficcejä. Ei vain finistä kylläkään. Perheestä senverran, että äiti kyllä tietää että ficcailen. On hän lukenut parikin tekstiäni ja kehunut. Ei mitään negatiivista sieltä, pitää siitä että kirjoitan ja luen. Isälle en taas ole asiaa valaissut. Sisaruksia ei ole.

Jos joku tulevaisuudessa ei pidä ficcailustani, ei hänen kannata minuun tutustuakkaan 

[Santtu]

Enkö mie ole jo vastannut tähän --- ilmeisesti en.

Juu siis, minun kaikki kaverit tietävät että ficcailen. Sukulaiset ja tutut tietävät minun olevan joku ihmeen himokirjoittaja, joka tyyliin hengittää sanojen avulla; kaikki ottavat sen hyvänä asiana, vaikkei suurin osa tekstejäni olekaan nähnyt. Useimmat kaverit tietävät myös, että käyn Finissä - mutta kukaan (muu kuin minun rakas kamuni aGane) ei tiedä nimimerkkiäni täällä. En tahdo että ihmiset pääsevät lukemaan tekstejäni, joita en itse heille tahdo näyttää. Ajatella, että joku koulukaverini päätyisi lukemaan jotain kirjoittamaani slashia... ei kiitos.

Eikä kukaan minua pahemmin kieroon katso kirjoittamisharrastukseni suhteen, eivät ainakaan kaveritytöt, joista suurin osa itsekin harrastaa ainakin jonkinnäköistä sanataiteilua. Kyllähän nuo pojat joskus tulevat siihen viereen koulun käytävällä katsomaan ja toteamaan "taasko sä raapustat jotai?" hieman ivalliseen sävyyn, mutta en välitä. Minähän kirjoitan jos tahdon, katsotaan jos vielä saisin jotain rahaa kirjoittamisesta niin voi sitten mennä niille ivailijoille virnuilemaan (vaikkei kirjoilla noin pääasiallisesti kauheasti tienaakaan jos ei ole joku Ilkka Remes tai J.K. Rowling).

Pääasiassa tyypit siis suhtautuvat ihan hyvin harrastukseeni ja aika moni siitä tietääkin. Jos ei tiedä... no, sitten se ei ole sen tiedon arvoinen.

[nami]

...olenko vastannut? *ei tiedä*

Osa tietää ficciharrastuksesta, osa ei tiedä. Riippuu ihan siitä, onko se tullut puheeksi, en sitä mitenkään pahemmin peittele mutten nyt mainostakaan. Suhtautumiset vaihtelevat laidasta laitaan: osa on huuli pyöreenä "voiks ficcejä syödä?", osa kyselee lisää sillai terveesti kiinnostuneena, osa tahtoo lukea/tahtoo tietää mun nickin (en kyllä tykkää kertoa, ellei kaveri kerro omaansa, inhottaa tulla kyylätyksi eikä itse voi kyylätä takaisin :'D), osa sitten varmaan pyörittelee silmiään ja oudoksuu, mutta ainakaan päin naamaa tällaista ei ole tapahtunut enkä varmaan hirveesti välittäisi vaikka joku mua vähän pitkään katsoisikin.

Porukat tietää, ja suhtautuvat ihan okei, mitä nyt välillä tulee vinkumista etten tee muuta kuin oon koneella.

[momentum]

Hyvin suhtautuvat. Yksikin jopa lukee ficcejä ja antaa ideoita kirjoittamiseen. 

Sama minulla! Ja toinen kaverini vieläpä aina välillä myös oikolukee ficcejäni.
Muut ihmiset eivät sitten aina tahdo ymmärtää tätä asiaa, etenkään, jos eivät tiedä mitä ficcailu on. Toiset taas saattavat pitää lapsellisena, että näinkin vanha kirjoittaa fanfiktionia, mutta en välitä! (Siis jotkut ulkopuoliset; luokkakaverit ja sen sellaiset).

[Lauranood]

Jjaa, no ne pitää mua tietenkin sekona, mutta kyllä yks taitaa mun ficcejä välillä käydä "salaa" lukemassakin, mutta kaikki tietää, että pidän kirjottamisesta, joten ei ne jaksa enää kauheesti ihmetellä, ne ei vaan tajuu miten jaksan. Eikä kaikki oiken ymmäräkään, koska ne ei oo koskaan ficcaillu, joten jokus joudun selittämään niille esim. mitä on Ficci
Eli, ei niitä paljoa kiinnosta, koska en aseta ficcejä niiden edelle, niin kauan niitä ei varmaan kiinnosta mun ficcvailut

[Aiqsu]

Hah :D
Yksi kappale jopa kirjoittelee tänne itsekin joten osaa suhtautua asiallisesti. Toiset sitten.. Niin... Krhm :D
Tämä edellä mainitun kaverin kanssa aina joskus koulussa hölötetään ficeistä toisen kaverini läsnäollessa, ja hänen ilmeensä on kyllä hyvä kun me suolletaan siinä sen nenän edessä että "mä luin sen sun uuden romanceangstfluffyoneshottis, vähänkö oli ihana"-jne xD Katsoo aina vaan silmät pyöreinä ja kyselee "siis täh?"
Sitten yksi toinen kaverini, joka lueskeli joskus jotain novellejani ennen kuin rupesin ficcailemaan, luki pari ficciäni vähän aikaa sitten. Ihmetteli kyllä kuinka kukaan viitsii kirjottaa joillain valmiilla hahmoilla, mutta tuli sitten siihen tulokseen että Potterihkutus on ollut aina mun elämäntyöni. Sitten kun mainitsin että kirjoitan enimmäkseen romantiikkaa, kommetti oli: "Romantiikkaa? Yäk. Just niin sun tapaista. Hanki mies." (Siinä vaiheessa kun kerroin kirjoittavani myös slashiä [ja selittäessäni mitä se on] se ei enää ottanut asiaa niin hyvin xD)
Ja vanhemmat? Hah. Mun isä ei sanonut juuta eikä jaata, mutta äiti - huhhu. Uhkasi tulla lukemaan mun ficcejä (JAA KATOTAAN KUN SE TULEE LUKEMAAN JOTIN MUN KIRJOITTAMAA PWP:tä) ja sattuimoisin tietää myös mun ikuisen Aiqsu-nettinickini, joten olisi valitettavasti varmaan löytänytkin mun kyhäelmät. Eikä tässä vielä kaikki! Sitten se päätti julistaa KOKO MUN SUVULLE jossain juhlissa ruokapöydässä että: "Meidän Aiqsupa kirjottaakin FICCEJÄ!" Jotain hajua missä erittäin ylpeitä äitejä voi myydä? Siinä menikin loppu päivä kun selitti kolmellekymmenelle eri ihmiselle mitä on ficit.
Tämmöstä täällä.

[Moonvenom]

Kämppis tietää tästä varsinaisesta slash-ficcien kirjoittelusta, mutta on harrastanut sitä itsekin - ja kenties harrastaa yhä vain ja on helkaten homomyönteinen ihminen, joten hää on ennemminkin innossaan siitä, että mie kirjotan ficcejä, kuin että ottais nokkiinsa siitä.

Suurin osa ystävistä kuitenkin tietää, että harrastan foorumiroolipelausta, joten tuskin tulisi ficcailukaan kenellekään yllätyksenä mikäli siitä sattuisi näille mainitsemaan.

Onko teidän kaveripiirissänne paljon finiläisiä tai oletteko muuten tutustuneet muihin finiläisiin jonkin muun kanavan kautta, siis esim. Facebookissa tai Ircissä? Toivottavasti näitä ei ole ihan äskettäin kysytty, tuli vaan mieleeni kun taas seikkailin FB:n Fini-sivuille =)

No voihan perkkeles! Nyt kyllä heti minäkin sinne. En tiennykää et tollane on kehitelty :'D

[Vanilje]

Mun kaverit ei oikeestaan edes tiedä ficcailustani. En tiedä mitä sanoisivat jos tietäisivät... Luulen että ihan hyvin suhtautuisivat kuitenkin. Tietävät miten tärkeää kirjoittaminen on minulle.

Kerran tosin annoin yhden kirjoittamani hetti ficin luettavaksi kaverilleni. Tämä kommentoi vaan jotain et "ihan kiva" tai jotain vastaavaa. En oikein usko että kaverini juurikaan välittäisivät ficcailusta. Enemmän lukevat/kirjoittavat originaalia. Tosin on mulla yksi kaveri joka vois tykätäkkin ficcailusta. Yhden ficin sille näytinkin ja se kyllä ihan tykkäs siitä. ^^

Luultavasti jos kertoisin kirjoittavani het-ficcejä niin kaverini ehkä sen ymmärtäisivät ja suhtautuisivat hyvin. Mutta jos kuulisivat minun kirjoittavan SLASHIA TAI FEMMEÄ niin passittaisivat minut varmaan johonkin hullujen huoneelle. Joten olen pitänyt parempana olla mainitsematta siitä...

Siskoni lukee joitakin ficcejäni, ja olen pyytänyt häneltä joskus palautettakin niistä. Sanoo vain että osaan kirjoittaa tosi hyvin. Ja hän tietää että julkaisen joitakin tekstejäni täällä finissä. Hänelle se on oikeestaan ihan sama kirjotanko ficcejä vai originaaleja. Tosin enemmän varmaan tykkäisi originaalista... Ja vanhemmat tietää kyllä kans että kirjoitan paljon, mutta ne ei tiedä mitä kirjoitan. Ja ehkä ihan hyvä niin. : D

[Rei-kun]

Rovaniemen kaveripiirini on siitä kummallinen, ettei meistä kukaan ole täysin normaali. Joten minun ficcailuni ei hetkauta juuri ketään. Itselläni myös yli puolet kavereistani harrastavat kirjoittamista jossakin muodossa, olivat ne sitten runoja, ficcejä tai lyhytnovelleja. Ficcailu ei sinänsä ihmetytä heitä. Hyvänä mainintana nyt Sekoleptikko, jonka kanssa tulee joskus hölistyä tuhankin kovaan ääneen molempien ficeistä. Uh, rakastan niitä tyrmistyneitä ilmeitä, joita saamme luokkatovereilta.

Yksi asia on kuitenkin jotain, mille nauran pääni irti. Vanhempani tietävät ficcailustani ja tulen usein hehkuttamaan heille tyyliin: "Hei äiti! Arvaa montako sanaa uudessa tarinassani on? Yli 30.000!" Porukat olisivat kovin kiinnostuneita lukemaan tuotoksiani, mutta en koskaan voisi antaa heidän lukea niitä. Isä on niin armeijallinen ihminen, etten voisi koskaan kuvitella hänen lukevan mitään slashiin viittaavaakaan ja äiti taas luultavasti nyrpistelisi nenäänsä. Pitäisi luultavasti keksiä jotain hettiä tai draamaa heidän luettavakseen. Kamala tilanne.

[Violetu]

No juu. Yritin kysellä äitiltä millaista se tykkäisi lukea, jos kirjottaisin sille jotain joululahjaksi. Vastaus oli aika tyly, se ottaisi kuulemma mieluummin piirustuksia kuin tekstiä. Ja kuitenkin on otsaa sanoa, että olen muka hyvä kirjoittaja, vaikka onkohan se koskaan edes lukenut mitään tekstejäni ala-asteen aineiden jälkeen...
Toisaalta uskoisin, että sillä on aika hyvä aavistus siitä, millaista kirjoitan (kun sattui se onneton tapaus, jossa olin unohtanut yaoi-mangan pöydälle ja äiti meni sitä selaamaan...).

Vaikka en kyllä menisi kirjoittamaan minkäänlaista slashia sellaiselle ihmiselle, jonka tiedän suhtautuvan nihkeästi. En ainakaan sellaiselle, jonka aivopesemisen tiedän tuhoontuomituksi yritykseksi.

Ystäville sentään voi kirjoittaa ficcejä/tarinoita synttärilahjojen yhteyteen, kun kaikki sentään tietävät millaista materiaalia kirjoitan, ja muutamat jopa pyytävät jonkunlaista tarinaa.
Parhaan kaverin kanssa kirjoitetaan molemmat ficcejä ja joskus pidetään pitkiäkin aivoriihiä juonien suhteen ja puidaan parituksia varmaan enemmän kuin laki sallii
Mutta se on aina yhtä hauskaa, vaikka muiden läsnäollessa pitääkin koittaa rajoittaa, koska vaikka he tietävätkin aiheesta (muistaakseni yksi luki aika paljo RPS:ää yhdessä vaiheessa), eivät ehkä ole kuitenkaan tarpeeksi kiinnostuneita keskustellakseen siitä.

[PurpleHorizon]

No kaipa mäki otan osaa sit tähän =)

Mun kaveripiiriin kuuluu mun lisäks kuusi muuta, ja kukaan meistä ei oo oikein tavallinen. Mä kirjotan ficcejä, eräs palvoo täysin Alexander Skarsgårdia (True Bloodissa ruotsalainen näyttelijä), eräs rakastaa musiikkia yli kaiken ja viettää suurimman osan ajastaan soittaen jotain soitinta, yks on sellanen uskovainen, metallimusiikkia rakastava puunhalaaja jne.
Kyllä ne kaikki tietävät mun ficci hulluudesta, joka alkoi joskus vuonna nakki ja muusi. Alotin eka vaan lukeen Potter-ficcejä, mut sit innostuin kirjottelemaan kaikkee. Ensin kirjotin ittelleni vaan originaaleja, mut sit siirryin ficceihin. Mun kaverit sai tietää mun kirjottamisesta about noin vuosi sitten. Kyllä ne ensin vähän ihmetteli, et miten jaksan käyttää vapaa-aikaani siihen ja pyysi mua hankkimaan elämän.  Ei ne oikein ymmärtäny. Nyt oon kyllä saanu mun yhen kaverin lukemaan mun juttuja ja iteki harkitseen kirjottamista. Pitää vaan varoo, mitä antaa luettavaks, sillä tää mun kaveri on erittäin homofobinen...

Mun vanhemmat tietää, että kirjotan, muttei ne pahemmin välitä. Ne ei oo ikinä lukenu mun ficcejä, eikä myöskään ikinä tulekaan. Mä en anna. Mun pikkusisko lukee niitä aina, kun mä annan sille jotain luettavaks. Mut en mä oo palautetta siltä vielä saanu. Se vaan lukee ne ja jatkaa sit omia puuhiansa tyynenrauhallisesti. Mun isoveli kuvittelee täysin, että kirjotan homopornoo ja siks välttelee aihetta fan fiction. -.-'  Eipä se mua pahemmin haittaa, et mun perhe ei pahemmin välitä.

Tällä tavalla siis mun elämässä.