Pako (Prison Break)

[flawless]

Jutellaan tästä comebackin tehneestä huippusarjasta!

Pako on niitä sarjoja, jotka koukuttaa ja pahasti. Sitä katsoo yhden jakson ja jää niin pahasti koukkuun, että täytyy ahmia muutkin. Ykköskausi oli musta kaikista paras, niin kuin monen muunkin mielestä. Juoni oli aivan loistava ja todella jännittävä ja se tempaisi mukaansa eikä päästänyt irti missään vaiheessa. Vaikka monesti tuntuikin, että juonen perusta on se, että Michael kämmii suunnitelman jokaisessa mahdollisessa vaiheessa: kutsuinkin sarjaa miehelleni Moka-Michaelin seikkailuiksi, kun katsoimme sarjaa alusta Muutkin kaudet olivat hyviä, kolmonen ehkä oli lempparilistan viimeisenä jos joku pitäisi mainita. Sen ympäristö ja tarina ei vaan jotenkin iskenyt niin kovasti, mutta viihdyttävä ja hyvä toki oli sekin. Ekalle kaudelle ei kyllä voi vetää mikään vertoja, oli se vaan niin pirun mahtava ja jännä ja juoneltaan nerokas. Mitkä oli teidän lempparikohtia sarjassa ja miksi?

Odotan todella suurella innolla nyt alkanutta uutta kautta. En ole vielä päässyt sitä katsomaan, koska ajateltiin ostaa ruutu sitten, kun suuri osa jaksoista on tullut, niin voidaan katsoa niitä putkeen vanhaan tuttuun tapaan eikä tarvitse odotella. Uusi kausi näyttää tosi mahtavalta, hauskaa että taas palataan vanhaan kunnon paikkaan eli pakenemaan vankilasta. Asetelma vaikutti siis kiinnostavalta ja traileri oli jo varsin herkullinen. Oli uusia mysteerejä selvitettävänä ja vankila josta paeta. Traileri sai mut aika tehokkaasti kierroksille, näytti todella lupaavalta. Mitä te ootte mieltä siitä, että sarja palasi pitkän tauon jälkeen? Ootteko innoissanne uudesta kaudesta? Mua jännittää toisaalta vähän, että mitenhän uuden kauden tapahtumat saadaan linkitettyä aikaisemmin nähtyyn tavalla, joka ei ole täynnä aukkoja ja kliseinen.

Ketkä on teidän lemppari- ja inhokkihahmoja? Mulla on varmaan aika tyypilliset vastaukset, lempparina Michael ja inhokkina T-Bag. Michael on vaan niin fiksu ja karismaattinen ja kaiken lisäksi vielä niin syötävän seksikäs, että mitäpä siitä puuttuisi. Juoni ei toimisi, jos Michael ei olisi niin välkky, ja oikeastaan kaikki mut lempparijutut juonessa ovat Michaelin tekosia. Kaikki ne keksinnöt ja neronleimaukset... On se jätkä vaan melkoinen McGyver. T-Bag taas on inhokki aika itsestäänselvistä syistä, ällöttävä perverssi. Näyttelijä kyllä vetää roolinsa tosi mahtavasti, kun onnistuu olemaan niin vastenmielinen ja limainen joka käänteessä. Enpä tiedä kuinka monesti pauhasin telkkarille, että tappakaa se jo... Toisaalta T-Bag on kaikessa ailahtelevaisuudessaan mielenkiintoinen ja monipuolinen hahmo. Ja onhan sekin taito, että osaa pussata aina oikeaa pyllyä pysyäkseen hengissä

Jees, tulkaa juttelemaan! Harrastetaan nostalgiaa vanhoista kausista ja jänskätään uutta.

[Gil Galad]

Katsoin Pakoa kun se tuli telkkarista aiemmin ja tykkäsin siitä paljon. Eka kautta oli jännittävää seurata mitä niille tapahtuu ja epäonnistuuko pako vai ei.

Tästä uusimmasta kaudesta katoin sen ekan jakson kun tuli neloselta samaan aikaan kun alkoi näkyä ruutu+:ssa no olise ihan mielenkiintoinen avaus jätti tarpeeksi kysymyksiä ilmaan että ois kiinnostavaa katsoa loppuun, mutta samalla ei taas tätä samaa.

[ruttotohtori]

No hei mitä, sen kerran kun Finiin eksyn, tääl on tämmönen lanka. Totta kai mun on pakko tulla tänne itkeskelemään!

Uudesta kaudesta sen verran, että oon tosiaan kattonut sitä ihan airaustahdissa koska hnggh, ja vähän itkettää kun seuraava jakso on vika. Sen kummempia spoilaamatta voin sanoa et, no, en oikeen tiiä? Ihan jees? Tai siis, kyllä mä olen viihtynyt, toisaalta auttaa varmaan kun mun ennakko-odotukset oli että se on ihan kamalaa kuraa, haha. Mut kyllä siel on hyviiki juttuja! Eniten pelkäsin että hei, kauhee läjä uusii hahmoja. Yleensä ne on ne reboottien huonoimmat osat, mut tässä ne kyl onnistu. Erityisesti Sheba on ihana! Ja Whip! Ää! Tykkään myös että mukaan on otettu paljon POC-näyttelijöitä, koska no niin, representaatio jee. Emt. On tää ihan ok ollu? Ei nyt ykköskauden tasolle yllä mutta imo parempaa settiä ku esim kolmos- ja neloskaudet.

Ketkä on teidän lemppari- ja inhokkihahmoja?

Hahhaa, mä tässä olen vähän päinvastainen kun ehdoton lempparini on T-Bag, joka on oikeestaan mun ihan överilemppari fiktiivinen hahmo suunnilleen mistään. Kamala ku mikä, mut jollain kierolla tavalla todella sympaattinen ja no niin no myönnetään joo, musta Robert Knepper on vaan maailman hottiksin mies. Et ehkä se vähän jeesaa, haha. Ei mut, loistavasti toteutettu hahmo ja jätän tän tähän, ettei multa tuu jotain kilometrien analyysejä, lol. (Mut voitte kuvitella niitä reaktioita ku oon kihlatun kaa tätä sarjaa maratoonannu ja aina ku T-Bag on ruudussa oon ain et "voi voi mun lutumutu pikku kanelipulla" :---D)

Inhokkei... en tiiä? Onko mulla? Ku basically tykkään kyl kaikista jollain tavalla. Ehkä ne Company-tyypit? Se mikälie kenraali Krunts mikä oli neloskaudel? Ne nyt oli kamalii. Ja no varmaan Bellick. Sekin kyl niin sellanen hahmo jota rakastan vihata, et kyllä tykkään siitä sillee mut sit vihaan sillee. Hahaha.

Mitkä oli teidän lempparikohtia sarjassa ja miksi?

Siis niitä on ihan_liikaa, mut varmaan mun ihan ykköslemppari on ykköskaudelta se kohta kun ne kaivelee sitä aukkoo siellä ja C-Note on just liityny remmiin ja T-Bag sit sanoo jotain et "it's a little bit too dark for me to dig" mihin C-Note vastaa et "you saying there's a whole in Fox River you don't wanna get into?". :--D Mut sit kans se ku T-Bag viiltää Abruzzilta kurkun auki ja sit se jakso mis se kidnappaa sen muikkelin ja ne skidit ja vie ne lapsuudenkotiinsa ja jaja sit se ekan kauden tuplajakso on ihan kultaa kokonaan ja se kun LJ tulee kattoon Lincolnii ekas jaksossako sinne Fox Riveriin ja voi kauhee kun on niin paljon. Niin ja sit kaikki Mahonen ja Michaelin homoeroottiset kohtaukset, haha. Voivoivoi.

kutsuinkin sarjaa miehelleni Moka-Michaelin seikkailuiksi, kun katsoimme sarjaa alusta

Joo tääl samat! :--D Tai oikeemmin me ollaan tajuttu et sarjan tunnuslause on: kaikki mikä voi mennä pieleen menee pieleen. Joka jakso ykköskaudella on luokkaa: mitähän tapahtuu -> kauhee kuumotus -> turhautuminen -> MITEN SILLÄ ON TAAS UUS SUUNNITELMA?? Mut just se onki parast. <3

Voivoi ihan hävettää tää viestin taso, tai ennemmin tason puute, mut ei voi mittää. Fanipoika on fanipoika vaik voissa paistais. Niin ja: oon muuten hyvin pettynyt jos T-Bag ei uuden kauden vikas jaksos tunnusta ikuista rakkauttaan Michaelille. On se meinaan täl kaudel niin selväks käyny. Tai sit mulla on vaan slashlasit mut... Niinku... It's just so obvious. Okei, ikään kuin ne niin tekis, mut ain voi toivoo, yhyy.

[Angelina]

Ooo ihana topic! Pako on siis ehdottomasti yks mun suosikkisarjoista kautta aikojen! Oon katsonut ne alkuperäiset neljä kautta kokonaisuudessaan varmaan kolmeen kertaan, enkä kyllästy ikinä. Varsinkin se ensimmäinen tuotantokausi - yhtään liioittelematta varmaan parasta, mitä oon telkkarista ikinä katsonut.

Pääsyy siihen, miksi tykkään Paosta niin hirveesti, on juurikin ihan mahtavat hahmot. Michael nyt tottakai on ihan loistava päähahmona, mutta onneksi pelkästään sen varaan ei ole laskettu. Suurin osa sivuhahmoistakin on ihan mahtavia, eikä suosikkia todellakaan ole helppo päättää. Sarjan edetessä lemppareiksi nousi mm. Abruzzi, C-Note ja Sucre. Lincolniin tykästyin myöhemmässä vaiheessa myös, samaten kuin siihen sen poikaan, LJ:hin. Tykkäsin myös Veronica/Lincolnista ja mun mielestä oli ihan hirveää, että se kuoli! Jotenkin totaalinen plot twist, en osannut yhtään odottaa sitä. Näiden lisäksi mulla on viharakkaussuhde T-Bagiin. Se on niin ällöttävän oksettava ja samalla hauskin hahmo koko sarjassa Ihan mahtava ja Robert Knepper vetää kyllä aivan loistavan roolisuorituksen, ei voi kun hattua nostaa.

Inhokkeja sitten, hmm. No Bellick oli aluksi, mutta loppujen lopuksi taisin kyynelehtiä kun se kuoli, ettei sitä sitten pystynyt loppuun asti vihaamaan kuitenkaan. Eiku hei joo! Mun ykkösinhokki oli se ärsyttävä tyyppi joka koitti napata sitä Lincolnin poikaa, mikäs sen nimi olikaan... Se oli tässä uudessakin sarjassa heti alkumetreillä mukana. Kellerman! ARGH mikä veepää, sitä mä vihasin : D. Toki eihän sekään sitten loppuun asti niin kamala ollutkaan, mutta silti!

Ainoo miinus mitä tosta sarjasta voi sanoo on se, että kyllähän sitä venytettiin liian pitkälle. Ensimmäinen kausi oli mahtava, toinen oli hyvä, kolmas jo vähän silleen että miitäääh ja neljäs meni sitten Scylla-juttuineen jo vähän liiankin pitkälle. Kyllähän se juoni saatiin loppuun asti pidettyä joten kuten kasassa, mutta järkevintä ois musta ollut lopettaa jo viimeistään kolmanteen kauteen ja toteuttaa se eri tavalla. Tämän takia suhtauduin hyvin hyvin varauksella tohon uuteen kauteen ja suostuin katsomaan sen ensimmäisen jakson vasta kauhean vetkuttelun jälkeen. Sitä katsoessa kuitenkin huomasi, että ne vanhat hyvät fiilikset palas takasin ja intoilin kyllä, varsinkin niistä hahmoista : D. Nyt mulla on kuitenkin jaksoja katsomatta, en oo tainnut nähdä kuin kaksi ensimmäistä. Kyllä ne loputkin varmasti tulee katsottua, vaikka edelleen oon vähän ristiriitanen sen suhteen, että oliko tää jatkaminen nyt kuitenkaan fiksu ratkasu.

[flawless]

Näiden lisäksi mulla on viharakkaussuhde T-Bagiin. Se on niin ällöttävän oksettava ja samalla hauskin hahmo koko sarjassa Ihan mahtava ja Robert Knepper vetää kyllä aivan loistavan roolisuorituksen, ei voi kun hattua nostaa.

Joo siis tämä! T-Bag on kyllä tosi hyvin tehty hahmo ja mielenkiintoinen pahis. Niin vastenmielinen ja inhottava ja karsea, mutta sitten taas kuitenkin niin kiinnostava ja monipuolinen. Toisaalta sitä haluaisi palavasti että koko niljake saisi vihdoin palkkansa, mutta sitten taas toisaalta ei, koska T-Bag tuo niin paljon mielenkiintoisia elementtejä sarjaan. T-Bag on imo yksi kiinnostavimpia ja moniulotteisimpia hahmoja ikinä. Mutta on se silti inhottava T-Bag on niitä hahmoja, joita mä rakastan vihata. Ja näyttelijä on kyllä napakymppi, hän ei kuitenkaan itse ole ollenkaan samanlainen olemukseltaan kuin T-Bag mutta sitten kuitenkin ruumiillistaa sen hahmon inhottavuuden tosi hyvin. Se kielijuttu on niin ällö! Se on musta aina tavallaan tosi iso kehu "pahiksen" näyttelijälle, jos hänen hahmoaan inhoaa, koska niitä tunteita näyttelijä haluaakin katsojassa herättää.

Ja no varmaan Bellick. Sekin kyl niin sellanen hahmo jota rakastan vihata, et kyllä tykkään siitä sillee mut sit vihaan sillee. Hahaha.

No niinpä! Bellick oli kyllä pitkään todella vastenmielinen hahmo, jotenkin niin tympeä ja veemäinen ja niljakas ja noh, vastenmielinen. Näyttelijä kyllä vetää roolin tosi hyvin ja sopii siihen loistavasti. Koko sarjassa on musta muutenkin aika huippu casting. Bellickin hahmokehitys ei kyllä ollut ihan lemppari mulle: toisaalta se on tosi looginen mutta toisaalta se jäi ontoksi. Toki vankila ja yhteinen tavoite sakin kanssa muutti Bellickiä, mutta että niin  paljon että se kuoli muiden puolesta? En ihan ole sujut tämän kanssa. Musta Bellick oli kuitenkin pohjimmiltaan niin pelkuri, etten jotenkin usko että sillä olisi ollut munaa tuollaiseen tekoon lopulta. Ehkä jos sarjassa olisi pohjustettu sitä paremmin luomalla sidettä Bellickin ja muiden välille, mutta ei se vaikuttanut ikinä oikein välittävän niistä ja niiden tavoitteista niin paljon että se olisi noussut Bellickin oman pelon ja sen aiheuttaman vastentahtoisuuden Yhtiötä vastaan toimimisen yli.

Mut sit kans se ku T-Bag viiltää Abruzzilta kurkun auki

Tää oli kyllä hyvä kohta! Yksi parhaita juonenkäänteitä mun mielestä, kun ensin oletti että Abruzzi tappaa T-Bagin ja sitten tilanne kääntyikin hetkessä ihan päälaelleen. Bellickistä ja T-Bagista kun tuli puhe näin perälläin niin tuli mieleen, että musta se oli kanssa hyvä kohta, kun T-Bag lavasti Bellickin sen toisen vartijan murhasta! Se oli aika pirun ovela temppu ja suunniteltu niin että kaikki vaan loksahti Bellickille pahimmalla mahdollisella tavalla

[Angelina]

Tuli muuten mieleen juttu, jota en muistanut kommentoida edellisessä viestissä. Oonko ainoa, jonka pääpari Michael/Sara jättää vähän kylmäksi? Siis joo söpöä ja draamaa ja blaablaa mutta en tiedä, jotenkin ne on mun mielestä mitäänsanomattomia. Siitä puuttuu jotain, vaikka en osaakaan sanoa että mitä.

Mut sit kans se ku T-Bag viiltää Abruzzilta kurkun auki

Tää oli kyllä hyvä kohta! Yksi parhaita juonenkäänteitä mun mielestä, kun ensin oletti että Abruzzi tappaa T-Bagin ja sitten tilanne kääntyikin hetkessä ihan päälaelleen.

Ja tästä jatkona se, kun Abruzzi palaakin takasin, ja kaikki on ihan että wtf ja se pelon ja epäuskon häivähdys T-Bagin katseessa. Ihan timanttia. Tässä sarjassa on muutenkin ihan hirveesti kaikkia pieniä yksityiskohtia, joista tykkään, kuten esimerkiks huumori! Yks suosikeista oli se, kun pakojengi lähtee kiipeen sairaalaosaston ikkunasta ja Abruzzi totee, että Lincin jälkeen voitais mennä aakkosjärjestyksessä ja C-Note vastaa että "HO HO hold on, A-bruzzi" : D Siis ei oikeesti näin jälkikäteen mietittynä edes mikään ihmeellinen juttu, mutta hajoilen sille silti joka kerta. Samaten voisin listata tähän tukun T-Bagin laukomia juttuja, mutta sitten tästä tulis kilometriviesti. Pointtina vaan se, että mun mielestä hyvässä sarjassa pitää olla myös huumoria, vaikka olis muuten kuinka toiminnantäyteistä ja/tai jännittävää.

[ruttotohtori]

Oonko ainoa, jonka pääpari Michael/Sara jättää vähän kylmäksi? Siis joo söpöä ja draamaa ja blaablaa mutta en tiedä, jotenkin ne on mun mielestä mitäänsanomattomia. Siitä puuttuu jotain, vaikka en osaakaan sanoa että mitä.

Haha, tässä mun on pakko olla eri mieltä, kun tykkään niistä jotenkin ihan sikana! Tai siis yleensä en jaksa piitata yhtään niistä pakollisista canonheteroshipeistä, mut en tiiä, joku noissa kahdessa vaan viehättää. Ehkä eniten se, kuinka hyvin tehty hahmo Sara on. Että se ei oo vaan päähenkilön pakollinen love interest vaan niin paljon muutakin, mikä ei vielä nykypäivänäkään ole mitenkään oletusarvo, vaikka pitäisi. Ja se, miten niiden suhde ei etene liian nopeasti eikä sitä romantisoida mitenkään, vaan osoitetaan että Sara kyllä joutuu kärsimään naiiviudestaan, eikä pahoista pojista diggaaminen todellakaan oo hyvästä. Toki suhde muuttuu terveemmäksi ja paremmaksi, mutta vasta sitten kun Sarallekin paljastuu, että Michael on itse asiassa hyvä jätkä. Niiden suhdetta kyl verottaa se, ettei niillä oo basically yhtään sellasta normaalia ruutuaikaa missä ne viettäis normaalia elämää, minkä takia se jää aika pintapuoliseksi, mut kyllä mää vaan tykkään katsoa kuinka Michaelin kylmä ulkokuori sulaa pikkuhiljaa Saralle. En mä noita nyt sillee sarjan ulkopuolella shippaa et esim. ficcejä en jaksa lukea tai kirjoittaa, mutta kyllä tykkään niiden kemiasta ruudulla. Tosin ymmärrän et kaikki ei, varmaan ehkä just siks että niille ei annettu aikaa yhtään puida sitä suhdetta. Hassuu et ite tykkään, kun itekin priorisoin yleensä sellasen kanssakäymisen ja arkisemman puolen äksönin edelle, mut joskus niin käy, haha.

Lisäkysymyksenä: onko kenelläkään mitään fanonshippejä mitkä kolahtaa? Mä tietysti roottaan T-Bag/Michaelia hautaan saakka mutta no... Niin. Ehehe.

Tässä sarjassa on muutenkin ihan hirveesti kaikkia pieniä yksityiskohtia, joista tykkään, kuten esimerkiks huumori! Yks suosikeista oli se, kun pakojengi lähtee kiipeen sairaalaosaston ikkunasta ja Abruzzi totee, että Lincin jälkeen voitais mennä aakkosjärjestyksessä ja C-Note vastaa että "HO HO hold on, A-bruzzi" : D Siis ei oikeesti näin jälkikäteen mietittynä edes mikään ihmeellinen juttu, mutta hajoilen sille silti joka kerta. Samaten voisin listata tähän tukun T-Bagin laukomia juttuja, mutta sitten tästä tulis kilometriviesti. Pointtina vaan se, että mun mielestä hyvässä sarjassa pitää olla myös huumoria, vaikka olis muuten kuinka toiminnantäyteistä ja/tai jännittävää.

Siis tää! Oikeesti voi kauhee, mutta kaiken kuumottelemisen seassa oon kyl nauranu mahan kipeeks tätä sarjaa kattoessa. Siis välillä ne jutut on ihan absurdeja kuten vaikka Haywire pöllimässä random pikkutytön pyörän ja sit välillä siellä on niin mustaa huumoria et huhhuh. Ehdottomasti paras varmaan imho on se "Ate a bad Mexican?" "Something like that". Koska voi__jeesus.

Kauhee kyllä kun oon nyt maratoonannut ykköskautta, mitä, kolmatta kertaa, ja voivoi. Muistin taas kaikki ne helmet ja kuinka paljon tykkään sarjan alkuperäisestä castingista. Oon ikuisesti suolanen siitä että Westmoreland heitti henkensä, se oli niin hellyyttävä sen kissensä kanssa! Ja voi Tweener, varmaan surullisin tapaus koskaan. ;_; Ja sit se kohta missä se yks pikkujäbä hirttää ittensä lakanaan, aaaa mun sydän särkyy aina! Niin ja ihan tosi: oliks Abruzzi ihan pakko tappaa jo kakkoskaudella? Sillä hahmolla ois ollu niiiin paljon vielä annettavaa. Se ihana ristiriita sen kammottavan mafiaminän ja yhtäkkiä löydetyn kristinuskon välillä on jotain siisteintä ikinä. Niitä juttuja mistä kelaan et voi ku oisin itte keksiny, haha.

Niin, ja se viitoskausi sitten. Loppui juuri. Ja ei kauhee. Tää pienennetty osa spoilaa viitoskautta sitten finaaliin asti notta elkää lukeko jos haluutte yllätyksiä:

Joo. Mistä ees aloittaa? En edelleenkään oikein tiedä pidinkö vai enkö tästä miljööstä. Toki tarvittiin jotain överiä, ja Lähi-Idän terroristien kourissa kärsivä valtio kyllä hoitaa osansa siinä, mut sit taas... Amerikkalaisessa televisiossa pitää olla hyvin varovainen kun käsitellään tätä teemaa, siellä kun tää rasismiongelma on niin suuri ja, no, niin. En tiiä. Okei, propsit siitä että suurin osa muslimihahmoista oli oikeesti järkeviä ihmisiä kuten oikeassakin maailmassa - ja että yks entisistä päähahmoista on kääntynyt muslimiks? you go, writers!! - ja onhan tää terrorismiongelma oikee, mut niin no, vaikee ottaa kantaa kun en yhtään tiedä kuinka realistisesti kuvattu toi miljöö loppujen lopuks oli. Okei, arvostan riskien ottamista, mut... En tiiä onko tää tässä maailmantilassa kuinka hyvä muuvi. Mut joo, no, ehkä unohdan tän näkkärin ja keskityn vaan siihen oliko sarja hyvää viihdettä.

En oikeen tiiä siitäkään. Samalla tässä oli paljon uutta ja vanhaa sekaisin, mut välillä hommat meni ihan liian överiks mun makuun kun yhdeksässä jaksossa piti sisäistää kaikki ISIS-jutut ja yhtäkkiä vastustaja oli CIA ja mitä vielä. Michaelin henkiinherääminen tuntui ihan luonnolliselta ja hahmot oli omia ittejään ja kuten aiemmin sanoin, uudet hahmot oli kyl ihan kultaa. Ja edelliskausien kuumotukset oli kyllä messissä, että siitä propsit! Kyllä sitä sai hammasta purra ja pissit housussa kattella että mitäs mitäs. Ja uudet näyttelijät oli kyl loistavia, toivon että he tulee jatkossa saamaan paaaaljon duunia! Erityisesti se jäbä joka näytteli sitä yksisilmäistä terroristia. Ei saatana mikä suoritus. Meni kylmät väreet aina kun se oli ruudulla. Ihan loistava pahis!

Miinusta ehkä siitä, että pääpahis Jacob/Poseidon jätti aika kylmäks, kun se vaan yhtäkkiä paljasti olevansa täys ihmisperse ja emt. Sit kans se ihme Elvis-jäbä tuli ihan puskista ja muutenki... En tiiä. Tuntu että tässä yritettiin vähän liikaa. Ykköskaudesta unohtumattoman tekee just se minimalismi, ja kuinka yksinkertaisuuden alla on nerokkaita twistejä ja kaikkee. Tempo on hidas, mut silti koko ajan tapahtuu jotain. Eikä tää viitoskausi yltäny lähellekään. Siinä oli vaan liikaa kaikkea. Jos juonikuvioita olis leikattu puoleen ja käsitelty niitä paremmin ja hahmoja siinä sivussa, tää ois voinu olla ihan sikaloistava, mut niin. No. En mä onneks odottanut mitään hirveen hyvää settiä, ja oli tää nyt odotuksia parempi.

Ja tietty pakko hehkuttaa sitä parasta: Whip ja T-Bag! Voi voivoi kauhia kun niiden isä-poika-suhde vaan pisti sydämen ihan sulaks mönjäks. Tui tui mun pieniä. Se vähä ruutuaika mikä heille suotiin oli kyllä parasta antia! Erityisesti kun ne puhu että milloin tappaminen on ok ja milloin ei, voi että. ;_; Niin, ja tietty mä menin ihan palasiks kun Whip kuoli, vaikka niin, mitäpä muuta ois voinut odottaa? Siis kyllä se niin harmitti, mut toisaalta se oli käsikirjotuksellisessa mielessä paras ratkaisu. Ihan senkin takii, että T-Bag oli koko kauden ihan liian goody-two-shoes. Tai siis se ihan yhtäkkii oli vaan muuttunu hyväks ihmiseks? Niin varmaan joo. Mut lopussa kun hänet passitettiin takaisin vankilaan, tuli selväksi että ei se ihan niin helposti käy. Säälittää kovin, mut toisaalta hyvä niin. Sit kun on tehny niin jäisii juttui, ni ei niitä vaan ohiteta. Ei sitten millään. Saipa sentään kostonsa lopussa ja ai hittolainen ku mä rupesin räkättään sille! Just paras loppu kun otetaan hahmo jota tyyliin kaikki paitsi mun kaltaiset ihme hiipparit vihaa, ja sitten pistetään katsojat kannustamaan sitä. Tai siis, tbh ei kai kukaan voi olla olematta ilonen että Jacob saa nenilleen?

Jooh. En tiiä. Sara oli kans ihanan badass. Ja harmittaa kun Sucree oli ihan liian vähän!! Mut kai siinä oli joku aikataulujuttu. Ah ja voih.

Juuh. Ehkä meen nyt jatkamaan ficciä. Kiitos Paul Scheuring kun minua inspiroit jälleen kirjoittamaan! Illan teema on selkeästi: kaikki vihaa Michaelia, mut niin sen kuuluukin välillä mennä, haha. Loppuun kysymys: onko olemassa ketään joka haluais enää kuudetta kautta? Okei, kyllä mä siis katsoisin jos tulis, mut... pliis ei enempää. Ei tätä enää vaan voi jatkaa, se ois jo ihan liian pakotettua, ja sit kans: en haluu että mun sydänparka joutuu käymään enää yhtään kautta läpi. Prison Break more like heartbreak. Yhyy.

[flawless]

Tuli muuten mieleen juttu, jota en muistanut kommentoida edellisessä viestissä. Oonko ainoa, jonka pääpari Michael/Sara jättää vähän kylmäksi? Siis joo söpöä ja draamaa ja blaablaa mutta en tiedä, jotenkin ne on mun mielestä mitäänsanomattomia. Siitä puuttuu jotain, vaikka en osaakaan sanoa että mitä.

No siis joo, tajuan tämän! Mulla on vähän sama fiilis. Toisaalta ekalla kaudella se kemia ja seksuaalinen veto oli tosi vahvaa, mutta sen jälkeen tuntuu että se säpinä on tavallaan vähän pehmentynyt pois. Toki Orcan sanomat jutut on myös musta ihan totta, mutta toisaalta kyllä musta tavallaan viime kausilla pari on muuttunut vähän tylsäksi. Se alun kuumuus on muuttunut aika kädenlämpöiseksi. Toisaalta, jos ajattelee miten suhteet yleensä oikeastikin menee, niin toki alun huuman jälkeen se intensiivinen palo vähän tasoittuu, joten sinänsä tuo on musta ihan realistista. Mutta on tää pari ollut musta vähän tylsä viime aikoina. Uusimmalla kaudella tosin musta sellainen jännite ja kiinnostavuus on palannut kuvioihin jo ekojen jaksojen aikana, koska spoiler Saran kamppailu uuden miehen ja Michaelin välillä ja mietinnät siitä onko Michael enää sama ihminen ja miksi se on ollut poissa ja se yhteinen lapsi ja ah, niin paljon kaikkea jännää taas tässä kuviossa. I like. Kiinnostavaa nähdä, mihin tämä päätyy.

Tässä sarjassa on muutenkin ihan hirveesti kaikkia pieniä yksityiskohtia, joista tykkään, kuten esimerkiks huumori! Yks suosikeista oli se, kun pakojengi lähtee kiipeen sairaalaosaston ikkunasta ja Abruzzi totee, että Lincin jälkeen voitais mennä aakkosjärjestyksessä ja C-Note vastaa että "HO HO hold on, A-bruzzi" : D Siis ei oikeesti näin jälkikäteen mietittynä edes mikään ihmeellinen juttu, mutta hajoilen sille silti joka kerta. Samaten voisin listata tähän tukun T-Bagin laukomia juttuja, mutta sitten tästä tulis kilometriviesti. Pointtina vaan se, että mun mielestä hyvässä sarjassa pitää olla myös huumoria, vaikka olis muuten kuinka toiminnantäyteistä ja/tai jännittävää.

JOO! Mäkin komppaan tätä ihan satasella. Rakastan tätä sarjaa juuri hyvän toiminnan ja jännittävän juonen ja hauskan huumorin takia. Tilannehuumori ja vitsit kesken sen jännittyneen tilan tuntuvat aina jotenkin ekstrahyvältä. Tässä sarjassa on kyllä loistavaa huumoria. Uudella kaudella musta loistava heitto oli se, kun spoiler C-Note ja Lincoln pieksi joukon ukkoja ja C-Note totesi lopuksi jotain että "Greetings from the US prison system, bitches" Mahti repliikki!

Oon vihdoin alkanut katsomaan uutta kautta, ja vau! Oli kyllä odotuksen arvoista. Oon katsonut kolme ekaa jaksoa, ja toistaiseksi olen ihan täpinöissä. Kaikki on punoutunut yllättävän hyvin yhteen, on paljon uusia kiinnostavia mysteerejä ja kysymyksiä ja juoni on imo yllättävän eheä ja mielenkiintoinen ja noh, kaikin puolin viihdyttävä ja todella hyvä. Toistaiseksi tämä kausi on ihan heittämällä mun lemppari ykköskauden jälkeen. Muutamia mietintöjä uudesta kaudesta:

Spoiler: näytä

Juoni tosiaan on musta yllättävän hyvä ja eheä. Tykkään siitä, että uudella kaudella on ihan uusia kysymyksiä ja mysteerejä eikä enää kierrätetä niitä samoja kuvioita. Ja pakkohan se on myöntää, että olin jo ensimmäisen jakson jälkeen aivan törkeän kovasti koukussa, ja suorastaan janoan tietää vastauksia. Mikä tämä Michaelin 'uusi persoona' -homma oikein on, miksi Michael oli poissa niin pitkään, kuka tai mikä on Poseidon ja mitä ne haluaa, saako Michael vanhan elämänsä takaisin, MITÄ TAPAHTUU AAAAA I GOTS TO KNOW!!

On myös ihanaa, että kaikki tärkeät hahmot on saatu sarjaan takaisin! Monesti käy niin, että kun jokin sarja tai leffa palaa pidemmän tauon jälkeen niin ei olla saatu kaikkia hahmoja mukaan ja kausien kuluessa hahmot vaihtuvat kun vanhat putoavat pois, mutta tällä kaudella eheyttä lisäsi kyllä sekin, että hahmot oli saatu mukaan. Tykkäsin C-Noten muutoksesta, se oli kiinnostavaa ja hyvin toteutettu. Ajattelin aluksi, että inhoaisin Saran uutta aviomiestä, mutta sekin oli yllättävän ookoo jäbä. Tykkäsin siitä, että Michael ei ollut mikään tabu vaan he keskustelivat Michaelista, ja että vaikka Jacob (? olihan sen nimi Jacob) kutsuikin Mikea lapsekseen niin selkeästi ei kuitenkaan yrittänyt poistaa Michaelia pojan elämästä ja oli esim. tosi hyvää pataa Lincolnin kanssa. Mun sydän suli, kun Mikella oli päällä se pelipaita, jonka selässä luki Scofield :3

Jacobista ja Michaelista kun tuli puhe, niin musta yksi kauden kiinnostavimmista asioista oli se, kun Jacob sairaalassa puhui Michaelin persoonasta ja siitä, kuinka Michael luo ihmissuhteita vain käyttääkseen niitä ihmisiä hyväkseen. Se oli kiinnostava huomio Michaelista. En ole aikaisemmin tullut ajatelleeksi noin negatiivisessa yhteydessä sitä, kuinka Michael oikeasti käyttää ihmisiä ja on aika mestari manipuloimisessa. Se oli todella herättävä kohta. Jotenkin Michael tuntui niin erilaiselta uudella kaudella, kylmemmältä. En oikeasti ole enää varma, onko Michael todella muuttunut kylmäksi manipuloijaksi vai onko vanha pehmeämpi Michael vaan mielen perukoilla säilössä, kunnes sen oikean persoonallisuuden on turvallista tulla esille. Koska toki Michael on niin älykäs, että pystyisi vetämään rooliakin todella hyvin. Aluksi olin varma, että Michael vain pelaa ja esittää, mutta toisaalta... ehkä on mahdollista, että se voisi olla vähän hullu?

Ainakin Michaelilla oli vanhat temput yhä tallessa ja juonittelut juonittuna Se bubblegum man -juttu oli musta esimerkiksi loistava yksityiskohta, ja tuollaisista jutuista huomasi, että Michael on suunnitellut pakoa jo kauan. Muutenkin suunnitelman pikkutarkkuus ja yksityiskohdat oli taas musta juonen parasta antia. On se vaan niin fiksu.

T-Bagin uusi käsi oli kyllä vähän random juttu Jotenkin se hermosolujen yhdistäminen tietokoneeseen ja käden täydellinen toimiminen välittömästi ilman mitään harjoittelua oli vähän liian scifiä hommaa ja jotenkin vähän liian helppo ratkaisu. Toisaalta se toi T-Bagin mukaan kuvioihin loogisella tavalla, eli sinänsä joo musta ihan hyvä juonikuvio, mutta toisaalta se meni musta vähän yli hilseen. T-Bag on toistaiseksi ollut yllättävän kiltisti kauden alun ajan! Kiinnostavaa nähdä, että onko se oikeasti muuttunut mies. Vähän ehkä aloin jopa tykkäämään T-Bagista enemmän kuin aikaisemmilla kausilla.

Tykkään myös kauden uudesta miljööstä Lähi-Idässä. Se on ihanan erilainen kuin aikaisemmin ja jotenkin niin... tätä aikaa? Niin ajankohtaisia aiheita ja asioita, että tavallaan aika kauhealla tavalla punoutuu tähän hetkeen tuo uusin kausi. Se jotenkin saa sen tuntumaan siltä, että kaikki tapahtuu oikeasti nyt. Ja toisaalta mä tykkään myös siitä, että palattiin taas sitten toisaalta myös siihen vanhaan tuttuun Pako-teemaan ja miljööseen, eli vankilaan. Ajattelin aikaisemmin, että vankilasta pakeneminen on jo aivan liian nähty, mutta nope, muutin mieleni. Tykkään tästä. Kun mukana on jotain muuta ja jotain uutta ja jännää, ei se "vanha" vankilakuvio olekaan niin kulutetun tuntuinen enää.

Kaiken kaikkiaan, tykkään uudesta kaudesta tosi paljon! Juoni on hyvä, hahmot edelleen kiinnostavia muutoksineen, miljöö ihanan erilainen ja samanlainen samaan aikaan, ja ilmassa paljon todella kiinnostavia kysymyksiä ja yleisestikin koukutuin kovaa. Vaikuttaa todella loistavalta ja olen innoissani katsomassa kauden loppuun. En missään nimessä odotanut kaudelta näin paljoa, pelkäsin että se olisi tylsä ja epämääräinen ja että juoni tökkisi. Traileri tosin oli todella hyvä, joten sen perusteella kyllä toivo nousi jo ylemmäs, mutta ekojen jaksojen perusteella olen todella tyytyväinen uuteen kauteen. Good shit.

Loppuun kysymys: onko olemassa ketään joka haluais enää kuudetta kautta? Okei, kyllä mä siis katsoisin jos tulis, mut... pliis ei enempää. Ei tätä enää vaan voi jatkaa, se ois jo ihan liian pakotettua, ja sit kans: en haluu että mun sydänparka joutuu käymään enää yhtään kautta läpi. Prison Break more like heartbreak. Yhyy.

Apua, kuulostaapa pahaenteiseltä Tällä hetkellä, uuden kauden vasta aloittaneena, sanon että joo, en olisi vihainen kuudennesta kaudesta. Musta Pako oli kolmos-neloskauden maissa vähän sellainen, että joo ehkä venytetty liikaa ja kaikki jo nähty, mutta se oli silti kiinnostavaa ja tavallaan luontaista jatkumoa ekasta kaudesta. Nämäkin kaudet oli musta yhä hyviä, nelonen imo vielä parempi kuin kolmonen vaikka se salaliittojuonikuvio alkoikin mennä hiukan jo överiksi. Toisaalta monia loistavia sarjoja, esim. Supernatural, on pilattu venyttämällä sarjaa väkisin, joten onhan siinäkin pointti että on parempi lopettaa huipulla. Toisaalta sitten taas olen toistaiseksi tykännyt uudesta kaudesta ihan älyttömästi, joten totta kai se nälkä vähän kasvaa syödessä kun taas pääsi nostalgiahuuruissa tämän loistavuuden makuun.

[flawless]

Tämä keskustelu vähän jäi mun osalta, mutta nyt kyllä tuun vuodattamaan ajatukseni kaudesta kokonaisuutena! Mä siis tykkäsin tästä kaudesta tosi paljon. Se oli musta ykkösen jälkeen ylivoimaisesti paras ja jos palatakseni aiempaan kysymykseen johon jo edellisen viestini lopussa vastauksta mietin: jos sarjasta vaikka vielä yksi kausi tulisikin, niin tämän kauden perusteella odottaisin sitä innolla. Toisaalta musta sarjan tarina alkaa olla nyt aika taputeltu ja musta pitäisi osata lopettaa hyvissä ajoin. Tuntui, että tämän kauden juonikin piti vähän hakea kaukaa, ja se loppui niin hyvin ja lopullisen tuntuisesti, että jos se vielä jatkuisi niin olisi varmaan juoni vielä kauempaa kaivettu. Loistava kausi, mutta ehkä tarina loppui nyt kunnialla.

Spoiler: näytä

Kauden hahmot olivat mahtavia. Ensinnäkin oli ihanaa, että oli saatu aiempien kausien tärkeimmät hahmot mukaan, mutta oli myös hyviä uusia hahmoja. Whip ja Ja olivat mun lemppareitani uusista hahmoista, koska he olivat erikoisia ja monipuolisia hahmoja ja heillä oli paljon annettavaa sarjalle. Molempien humoristisista ulottuvuuksista pidin myös tosi paljon. Hahmot olivat siis musta oikein hyvin toteutettuja tällä kaudella.

Ja samoin juoni. Olin aika pettynyt siihen että Jacob olikin oikeasti Poseidon, koska se oli vähän liian ilmiselvä ratkaisu tietyn pisteen jälkeen. Musta oli ihan kivuliaan itsestäänselvää että siinä jaksossa jossa Jacob jutteli niiden kahden Poseidonin agentin kanssa ja muka nappasi ne kiinni, että se Saralle selitetty sankaritarina oli ihan bullshittiä. Musta se oli niin selkeää, että olin varma että Jacob jotenkin asiaan liittyy, mutta ajattelin että se olisi vähän laiska juonikuvio jos Jacob olisikin itse Poseidon. Ja niinhän se sitten olikin. Meh, ihan ookoo ja sinänsä jännä kuvio mutta jätti se mut vähän kylmäksi. Lisäksi musta oli ihan naurettavaa, että koko Michaelin katoamisessa ja vankilaan loukkuun jäämisessä pointti olikin se, että Poseidon halusi mystisestä syystä x Saran itselleen, eh? Miksi ihmeessä. Tuo oli musta aika iso kökkö juonessa ja aika klisee ja turhan köykäinen selitys merkittävälle asialle.

Muuten juoni oli musta todella loistava. Vikan jakson Michael-lavastaa-Poseidonin-takaisin -kuvio oli aika wtf ja mua ärsytti että Whip tapettiin turhaan, mutta muuten loppu oli musta hyvä. Musta Whipin tappaminen pois oli tosi turhaa, koska niin lopussa sillä ei enää ollut mitään juonellista merkitystä siihen hetkeen ja tuntui että se tehtiin vaan koska piti saada vielä jotain jännää ja tunteellisesti säväyttävää tapahtumaan. Musta oli aika paskaa että T-Bag oli vihdoin kääntänyt elämänsä suunnan ja oli ihan ookoo jätkä ja sitten yhtäkkiä Whip vaan tapettiinkiin ihan huvikseen ja heitettiin T-Bag takaisin vankilaan. Epäreilua. Toisaalta oon ihan samaa mieltä tuosta mitä Orca sanoi, että kyllähän T-Bag sen ansaitsi tavallaan kaiken tekemänsä jälkeen ja lopultahan se teki uudelleenkin niitä tekosiaan provosoituna, että sinänsä järkevää mutta niin, idk.

Ihan senkin takii, että T-Bag oli koko kauden ihan liian goody-two-shoes. Tai siis se ihan yhtäkkii oli vaan muuttunu hyväks ihmiseks? Niin varmaan joo. Mut lopussa kun hänet passitettiin takaisin vankilaan, tuli selväksi että ei se ihan niin helposti käy. Säälittää kovin, mut toisaalta hyvä niin. Sit kun on tehny niin jäisii juttui, ni ei niitä vaan ohiteta. Ei sitten millään. Saipa sentään kostonsa lopussa ja ai hittolainen ku mä rupesin räkättään sille! Just paras loppu kun otetaan hahmo jota tyyliin kaikki paitsi mun kaltaiset ihme hiipparit vihaa, ja sitten pistetään katsojat kannustamaan sitä. Tai siis, tbh ei kai kukaan voi olla olematta ilonen että Jacob saa nenilleen?

Eli joo, oon ihan samaa mieltä tästä. Ja varsinkin tuosta lopusta, se oli joo mahtava!

Lisäkysymyksenä: onko kenelläkään mitään fanonshippejä mitkä kolahtaa? Mä tietysti roottaan T-Bag/Michaelia hautaan saakka mutta no... Niin. Ehehe.

No mä oon niin lälly, että Sara/Michael on musta parhautta koska rakkautta ja lapsia ja jee. Tällä kaudella tykkäsin niiden suhdekiemurasta tosi paljon, ja kannustin niitä ihan täysillä. Oikein muihin parituksiin mulla ei ole kummallisempia fiiliksiä. Ei Linciäkään oikein huvita parittaa kenellekään, kun musta tuntuu että joka kaudella sillä väkisin väännetään joku morsmaikku jostakusta juonessa mukana olevasta naisesta ihan vaan koska pitää saada romanssia. Musta kaikki Lincin suhteet on ollut tosi heppoisia ja tylsiä ja ihan liian pinnallisia ja huonosti rakennettuja. Kaikki paitsi Veronica!