Kirjoittaja Aihe: Doctor Who: Jago & Litefoot: Se twickenhamilainen tarina (S) Henry Gordon Jago/George Litefoot, spurttiraapaleita, 7/7  (Luettu 3581 kertaa)

jossujb

  • Q
  • ***
  • Viestejä: 4 081
  • Peace & Love
Nimi:  Se twickenhamilainen tarina
Kirjoittaja: jossujb
Fandom: Doctor Who: Jago & Litefoot
Tyylilaji; Raapalesarja, kinaamist ja söpöilyä ja mitä näitä nyt on.
Ikäraja: S
Paritus: Henry Gordon Jago/George Litefoot
Vastuunvapaus: Oikeudet kuuluvat kokonaan muille tahoille kuin minulle.
A/N: Spurttiraapaloinnin uusin kierros! Tällä kertaa jostain syystä tämä on niinku itsenäinen sisarteos fikille Joulutanssiaiset Lyceumissa – eivät nämä liity mitenkään juonellisesti toisiinsa, Joulutanssiaiset vaan spoilaa tämän fikin mikäli sen on lukenut  :D  Litefootilla canonissa kai on oikeasti veli, jonka minä nyt ihan kylmästi ohitan, koska hänet mainitaan muistaakseni tasan kerran sivulauseessa. Herra Jagollakin lienee sisko, jonka tykönä hän romaanissa The Bodysnatchers hummaa. Muuten hirveän hyvä Doctor Who-romaaniksi (sillä niiden taso vaihtelee), mutta kenen idea oli kirjoittaa tarina, jossa on professori Litefoot, mutta ei herra Jagoa?

Kääntelin tämänkin tässä joutessani englanniksi: The Twickenham Story





Vanhojen herrasmiesten teatteri esittää:
Se twickenhamilainen tarina

1.


Vaikka professori Litefoot teki yhtenään pilaa herra Jagon kiintymyksestä kirjaviin koriste-esineisiin, oli hänen oma asuntonsa myös yhtä tilpehööriä. Toki hänen maljakkonsa, strutsinsulkaviuhkat ja mitä näitä nyt oli, olivat kaikki autenttisia. Professori  oli vieraita maita matkustellut rahamies, herra Jago taasen kimmellyksestä kiinnostunut harakka.

”Kaikki mikä näyttää hyvältä, on hyvä olla, ja kun on hyvä olla, on hyvännäköinen!” oli herra Jagon motto. Ja se tarkoitti sitä, että laadusta viis.

Taidetta professorilla oli kuitenkin kodissaan vähän. Tämän herra Jago oli pannut aikuiset ajat sitten merkille. Oli kippoa sen seitsemänsorttisia, mutta luulisi, että itseään maultaan modernistiksi kutsuvalla miehellä, olisi muitakin nykyaikaisuuksia huushollissaan kuin telefooni.


*




« Viimeksi muokattu: 16.03.2017 22:45:25 kirjoittanut jossujb »
Here comes the sun and I say
It's all right

jossujb

  • Q
  • ***
  • Viestejä: 4 081
  • Peace & Love

2.


Ainoat taulut olivat kolme muotokuvamaalausta pyöreissä kehyksissä somasti sommiteltuna kallellaan nököttävän kolmion muotoon. Herra Jago ei ollut aikaisemmin kiinnittänyt niihin mitään huomiota, sillä ne olivat ensinnäkin kovin tummat ja niin pienet, että niitä piti katsoa ihan läheltä yksityiskohtia erottaakseen. Sitä paitsi hän arvasi, että ne olivat tietysti perhekuvat – prikaatinkenraali Litefoot vasemmalla ja hänen rouvansa oikealla. Nuorukainen heidän välissään oli tietenkin heidän ainoa poikansa.

Tarkemmin katsottuna muotokuvista paljastui kuitenkin jotain mielenkiintoista. Erityisesti rouva Litefootista, joka tapitti Jagoa silmiin vakavin ilmein, kädet ristikkäin sylissään.

”Ohhoh! Mutta jopas!” sanoi Jago, läpsäyttäen paksut kätensä yhteen. Professori oli hypätä nahoistaan mitatessaan etäämmällä dry giniä laseihin.


*




« Viimeksi muokattu: 13.03.2017 22:27:44 kirjoittanut jossujb »
Here comes the sun and I say
It's all right

jossujb

  • Q
  • ***
  • Viestejä: 4 081
  • Peace & Love

3.


”Äitisihän oli oikea kiinatar!” sanoi Jago hämmästyneenä.

Kiinalainen käy vallan hyvin”, Litefoot korjasi jokseenkin yhtä kuivakasti kuin ginkin, ”Ja puoliksi vain. Onko se kovin kummallista? Isäni luottamustehtävät kun nuoresta korpraalista lähtien sijoittuivat Pekingiin.”

”Miten minä en ole koskaan hoksannut sitä sinusta? Vaikka olenkin naamaasi niin tiukkaan tarkastellut.”

Professorista näki, että hän oli närkästynyt.

Hrmph! Kaikki kiinalaisethan näyttävät samalta? En edes viitsi mainita miltä”, hän tiuskaisi ja kulautti lasillisensa alas epätavallisen rivakasti. Herra Jago tajusi heti puhuneensa sammakoita. Olikin viisasta jättää aihe sikseen – silloin harvoin kun Litefoot joi nopeasti, hänestä tuli kiukkuinen.

Jago katsahti Litefootin nuoruudenkuvaan. Musta tukka oli englantilaisittain kammattu.


 *




« Viimeksi muokattu: 13.03.2017 23:36:26 kirjoittanut jossujb »
Here comes the sun and I say
It's all right

jossujb

  • Q
  • ***
  • Viestejä: 4 081
  • Peace & Love

4.


Herra Jago oli sopinut tapaamisen Regency-teatteriin, sillä hänen täytyi ennen krouviin kääntymistään käydä vielä toimistolla. Hän ei ollut odottanut professoria kuitenkaan niin aikaisin, eikä hän ollut siis ovilla häntä ajoissa vastassa.

Tämä ei kuitenkaan hyvää professoria näyttänyt liikaa haittaavan. Hän oli antautunut jonkinmoiseen jutusteluun erään Zhu-nimisen pojan kanssa, joka hoiteli teatterin juoksevia pikkuhommia muilta toilailuita ehtiessään. Herra Jago piti paljonkin palkkanauhoillaan samanmoisia koltiaisia, katupoikia tai emigranttien lapsia, sillä niinhän hänellekin oli polvenkorkuisena nahkatehtaan nappulana annettu tekemistä sirkuksessa, vaikkei hän juuri mitään osannutkaan.

Litefoot jutteli pojan kanssa kiinaksi. Vaikka herra Jago tiesi ja oli aina tiennytkin, että hänen ystävänsä oli viettänyt suurimman osan lapsuudestaan ja nuoruudestaan Pekingissä, ei hän ollut sitä koskaan tosissaan miettinyt. Tai, että hän totta kai professori osasi niitä kieliä, mitä siellä lapsille palkollisten suusta puhuttiin.

Palkollisten...” Jago mutisi ääneen ajatustaan. Hän tunsi heti ikävän typeryydenpistoksen otsassaan, koska miksi hän ajatteli palvelijoita ensiksi, kun olihan Litefootilla toki äitikin!


*




Here comes the sun and I say
It's all right

jossujb

  • Q
  • ***
  • Viestejä: 4 081
  • Peace & Love

5.


”Kysy nyt sitten”, sanoi Litefoot keitettyään toveriaan piinallisen kauan tämän omissa uteliaisuudenmehuissa. Herra Jago oli yhtä jäykkä kuin täyteen puhallettu kuminen tivolieläin, räjähdysherkkä ja hassunturpea. Näyttelijäksi hän oli myös järkyttävän surkea valehtelija, ja sitäkin huonompi peittelemään mielialojaan.

”Missä vanhempasi tapasivat toisensa?” Jago purskahti luvan saatuaan. Litefoot tarkasteli kävelykeppinsä hopeanuppia kuin se olisi ollut kovinkin mielenkiintoista. Olihan se tietysti tikari, siinä missä keppikin, mutta todennäköisesti hän halusi vain kiusata herra Jagoa olemalla nuivempi kuin olikaan.

”Twickenhamissa”, hän totesi ykskantaan.

Ai jaa”, sanoi Jago. Hänen äänessään oli selkeästi kuultavissa paksu pettymys. Litefoot kätki huvittuneisuutensa katsomalla muualle.

”Kuvittelitko, että kyseessä oli joku orientaalinen satu prinsessasta ja sotamiehestä?” hän kysyi, mihin herra Jago ei kehdannut nolouttaan vastata totuudenmukaisesti.

”Minäkö haihattelisin narratiivisia kliseitä? Minä, Henry Gordon Jago, ammattidramaturgi? Pois se minusta!” hän puuskahti. Mutta kuten sanottua, herra Jago ei osannut valehdella. Hänen mielikuvituksensa oli maalannut isolla siveltimellä kuvan riisipelloista ja pandakarhuista, eikä jostain lounais-Lontoon pölyistä.


*




« Viimeksi muokattu: 22.03.2017 15:05:30 kirjoittanut jossujb »
Here comes the sun and I say
It's all right

jossujb

  • Q
  • ***
  • Viestejä: 4 081
  • Peace & Love

6.


Herra Jago mietti yötä myöten Tohtorin ja Lady Romanan vierailun jäljestä, että mahtoikohan professorin naurettavuuksiin asti korostunut hienotunteisuus naisia kohtaan olla perhesuhteiden sivutuote.

Tohtorin ystävätär oli suhtautunut ritarillisuuteen jokseenkin penseästi. Herra Jago taas tiesi, ettei professori käyttäytynyt niin tunteakseen ylemmyyttä, vaan ihan aidosti ja pyyteettömästi osoittaakseen hyväntahtoisuutta. Romanttisia tunteita naisiin hänellä taasen ei ollut... joka olisi herra Jagollekin luonteena kelvannut. Ainakin hän olisi sillä tavalla välttynyt käytännössä kaikilta elämänsä suurimmilta virheitä, kuten neiti Vanen kosinnalta ja nöyryyttäviltä julkirukkasilta.

”Minun suurin virheeni taas on, että edes kokeilin armeijaa isää miellyttääkseni”, sanoi Litefoot. Herra Jagosta mielikuva nuoresta Litefootista kadettikoulussa oli aivan hillitön!

”Voi hellanlettas, olisi siinä maailmanpalat totisesti nurin niskoin, jos Lontoon paras patologi olisikin joku paukkupataljoonan pikkuvänrikki”, Jago nauroi vedet silmissä, ”Et tainnut olla isäukkosi kanssa ihan hyvää pataa?”

En”, totesi Litefoot, ja kuinka voikin olla niin, että yksi sana kertoo kaiken ja enemmänkin. Herra Jago puristi professoria kädestä ja hymyili.


*




Here comes the sun and I say
It's all right

jossujb

  • Q
  • ***
  • Viestejä: 4 081
  • Peace & Love

7.

”Tiesitkö muuten, että professori Litefootin äiti, Anna Okinawa, oli kiinalaisen shi-aristokraatin ja englantilaisen liikemiehen tytär?” mainitsi ylikonstaapeli Quick ohimennen. Hän ei ollut tavallisessa univormussaan, vaan pynttäynyt parhaimpiinsa teatteria varten.

Se sitten oli ihan toinen juttu, oliko Regency-teatteri parhaimmillakaan kaiken sen laittautumisen väärti, mutta herra Jagon egoa se hiveli.

”Ja pyh, totta kai tiesin!” sanoi Jago, ”Näkeehän sen jo yksin ryhdistä, että miehessä on sinistä verta enemmän kuin unssillinen!”

”No minä en olisi kyllä kuunaan arvannut. En ikipäivänä”, sanoi Quick.

”Sinä tietysti oletit, että kaikki kiinalaiset näyttävät niiltä pilkkaavilta Strand-lehden karikatyyreiltä”, kiusoitteli Jago ylikonstaapelin kiemurrellessa syyllisyydentunnoissaan.

”Voi ei, älkää viitsikö kertoa hänelle!” Quick pyysi, ”Professori loukkaantuu, jos kuulee minun verranneen häntä asenteellisiin stereotypioihin.”

”Enhän minä koskaan sellaista”, lupasi Jago joviaalina ollessaan. Professori Litefoot oli teatteriin tullessaan pukeutunut siniseen huiviin, ja jos häntä oikein osasi katsoa, niin hän näytti juuri niin paljon satuprinssiltä, kuin mitä herra Jago oli vilkkaassa mielikuvituksessaan kehdannut haaveilla.


FIN





A/N: Tarkotus oli spurttailla nää normaalisti yks per päivä viikon ajan, mutta jotenkin mä sitten kirjotinkin tän valmiiksi yhdeltä istumalta, enkä enää malttanu.
Here comes the sun and I say
It's all right

Secu

  • Kaskukuiskaaja
  • ***
  • Viestejä: 515
  • ava © Johanna Tarkela
Hyvää iltapäivää kommenttikampanjasta! ^^

Ihan yleisellä tasolla pidin siitä, että näissä raapaleissa oli yhtenäinen punainen lanka eli Litefootin perhetausta ja juuret. Ajallisesti tässä liikuttiin, mutta se ei haitannut taustojen pilkahtelua esiin joka raapaleessa. Vähän kuin olisi nostanut teatterin esirippua raapale raapaleelta, kun sai tietää aina vähän lisää. Sisustuksen kuvailu ohessa oli luonteva tapa päästä itse aiheeseen. Pidän siitä, että annetaan pari konkreettista esimerkkiä, kuten viuhkat, kuin että olisi vain tyydytty toteamaan koriste-esineitä olevan. Mielikuva on paljon rikkaampi ^^ Herrat erottuivat omikse persoonikseen, eikä haitannut, että fandom ei ole tuttu. Rempseä kirjoitustyyli tuo tähän omanlaisensa teatteritunnelman.

Nyt itse raapaleisiin tarkemmin.
Ihan ensimmäisessä oli hienosti kuvattu se, miten herrat eroavat toisistaan mieltymyksiltään esineisiin. Tuo motto huvitti kovasti, sillä siitä varmasti moni tunnistaa itsensä ^^
Erityisesti sanat tilpehööri ja huusholli toivat tähän vanhahtavan vivahteen ja kertovat jotain suhtautumisesta toiseen ja elämäntapaan ^^

Nuo muotokuvat voi nähdä melko elävästi sielunsa silmin, varsinkin Litefootin äidin. En tiedä, onko stereotyyppistä ajatella, että kiinalaiset ovat tuimia ja tomeria, mutta toisaalta juhlallinen vakavuus on ihan sallittavaa. Kuvassa eivät tainneet muutkaan hymyillä, tai ainakaan sitä ei mainittu.

Kiinatar on varsin erilainen mielikuvan luoja kuin kiinalainen, jotenkin ylväs ja glamouria sisältävä, ylempää luokkaa edustava. Jotenkin Litefootin suhtautumisesta tulee mieleen, että välit äitiin eivät olisi järin hellät tai että kiinalaisperäisessä verenperimässä olisi jotain vikaa. Toki, jos tuntisin taustat ja herrat paremmin, en luultavasti ihmettelisi lainkaan. Mielenkiintoinen asetelma joka tapauksessa ^^ Minulla on pieni heikkous monikulttuurisiin suhteisiin, jossa eri kansalaisuudet ja kulttuurit kohtaavat ja rakastuvat.

Mukavaa, että Litefootin juuria tuodaan Zhu-pojan kautta vähän enemmän esille. Kiva yksityiskohta, looginen, ei irrallinen ollenkaan. Eräs sana minulla kuitenkin särähtää korvaan: emigrantti. Se tuntuu liian englantilaiselta lainalta, mutta se on toki vain minun mielipiteeni. Toki se antaa eksoottisemman vaikutelman. Minulla on heikkous myös siihen, että Litefoot puhuu kiinaa pojalle eikä yritä esimerkiksi opettaa englantia, sain myös vastauksen kysymykseen, miten paljon Litefoot on elämästään Pekingissä ollut. Siinä on jotain kutkuttavaa, että Litefoot puhuu kieltä, jota Jago ei ilmeisesti kielen tunnistamista enempää ymmärrä, niin hölmöltä kuin se kuulostaakin.

Täytyy myöntää, että romanttismielisyyteen taipuvaisena oletin jotain satunaisempaa kohtaamista. Orientaalinen on muuten ihana sana. Maalasin mielessäni vuoriston ympäröimän kylän ja peltoja, en pandoja sentään, mutta muuten en olisi kuvitellut noin pölyistä alkua. Realistisintahan se toki oli noin, mutta sorruin samaan kuin Jago, peittelemättä ^^

No niin, ainakaan isän kanssa ei tulla hyvin toimeen. Jännittävää, että tuo sama armeijavouhotus jatkuu edelleen, joten tässä tuli yhteiskunnallistakin pohdintaa sivussa ohimennen. Huomasin sellaisen, että mikäli repliikki jakautuu, niin se ei jatku isolla alkukirjaimella vaan pienellä. Muussa tapauksessa pitäisi olla piste ennen repliikin jatkumista, jos repliikin aloittaa isolla. Tässä käsityksessä olen, tuossa 6. raapaleessa siis, kun Jago nauraa vedet silmissä.

Odotin tuon äidin nimen kuullessani, että toinen puoli olisi japanilaista verta, mutta äidin vanhemmat ovatkin kiinalaista ja englantilaista perää. Onhan silti vanhemmilla jommalla kummalla voinut olla japanilainen tausta. Ei olinpaikka tai kansalaisuus kerro kaikkea juurista. Satutko tietämään, miten nuo juuret menevät?
Ihana tuo vertaus, että sinistä verta on enemmän kuin unssillinen ^^ Kaiken kaikkiaan Quickin ja Jagon keskustelu on hupaisaa luettavaa. Quick ei jotenkin vaikuta ylikonstaapelilta, mikä on ehkä hyväkin, rikkoo asenteellista stereotypiaa ^^ Hyvin kuvaava ilmaus tuokin.

Kiitos mukavasta lukukokemuksesta, tämä oli oikein kiintoisa kurkistus Litefootin taustoihin niin kielellisesti kuin sisällöllisesti ^^
« Viimeksi muokattu: 22.03.2017 15:22:08 kirjoittanut Secu »
The world is but a canvas to the imagination

They call us dreamers but we are the ones who don't sleep

jossujb

  • Q
  • ***
  • Viestejä: 4 081
  • Peace & Love
Secu, tajusin vasta nyt, että tämä teksti ei ihan välttämättä ole fandomia tuntemattomalle helppo. Liekö tästä käynyt edes ilmi, että eletään 1890-lukua? Mutta luulen, että se yksin valottaa jo aika paljon sitä miksi Litefoot vähän kainostelee sukujuuriaan  ja närkästyykin helposti - onhan hän yläluokkainen mies ja patologikin vielä ammatiltaan, eikä varsinkaan tuohon aikaan kaikissa asioissa ollut edullista olla avoin.

Tosin suomenkieli ehkä hiukan feilaa minut myös. Chinaman/chinawoman englanniksi on, jos nyt ei aina rasistinen, niin vähintäänkin ajattelematon heitto. Mä ajattelin että Litefootin äkäisessä kiinatar/kiinalainen-korjauksessa on uuri näpäyttävä taustajatus. Samaa voi sanoa orientalismista - sehän oli tuona aikakautena ihan merkittävä tyylin, filosofian ja taiteen suuntaus. Litefootia ihan canonissa kutsutaankin suoraa orientalistiksi. Sillä nykyvinkkelistä on samaan tapaan, jos nyt ei aivan rasistinen, niin ajattelematon ja ylimielinen sävy sekä sanana että konseptina.

Se on ihan canonin mukainen fakta että Litefoot asui isänsä upseerinviran takia koko lapsuutensa Pekingissä ja hän puhuu sujuvaa kiinaa. Äidistä taas ei kerrota paljoakaan, joten otin vapauksia tulkita. Canonissa annettujen vihjeiden perusteella minusta on hyvinkin mahdollista, että hänessä saattoi olla kiinalaista/intilaista tai ylipäätänsä idästä tulevaa verta. Litefootin suhde isään oli todistettavasti nihkeä. Hän kenties kohteli vaimoaan kylmästi. Mikään ei viittaa siihen, että Litefootin suhde äitiin olisi ollut tarkoituksellisen huono, mutta ilmeisesti ammatinvalinta olisi siinäkin välissä hiertänyt. (Litefoot oli opiskeluaikana erikoistumassa kirurgiaan, mutta rupesi hoitovirheen takia patologiksi, ja se oli kuulemma ollut itse kullekin pettymys.)

Pilkutuksesta sanonsen, että lienet ihan oikeassa. En vaan viitsi korjata kun olen varmasti tehnyt samaa virhettä kaikissa fikeissäni aina :D

Emigrantti ja muut hölmöt sanat selittyy lähinnä sillä minä yritän vajavaisin taitoineni imitoida herra Jagon äänensävyä. Hänhän puhuu siis englanniksi lähes kokonaan pelkillä alkusoinnuilla ja käyttää enemmän sivistyssanoja kun ymmärtää. Suomeksi onnistumisprosentti on vähän niin ja näin, kun ei alliteroidakaan voi koko aikaa, ennen kun siitä tulee Kalevala-fiilis. Herra Jagon motivaatio on kuulostaa hienolta ja koulujakäyneeltä, vaikka hänen omien sanojensa mukaan hänen koulunsa olivat "niin kuin vankila tai kuritushuone, ilman kummankaan hyviä puolia"  :D Niin, ja mä oletan että Okinawa on tyttönimi, jota Quick käyttää ihan vaan ihmetelläkseen  :D

Yllätävän paljon sain kirjoitettua siitäkin huolimatta että ehkä tämä ei ollut toteutukseltaan ihan niin precis kun mä vielä julkaistessa ajattelin. Mutta hyvä on, jos sait jotain irti se on se mun keskeinen pointti kuitenkin.

jjb
« Viimeksi muokattu: 22.03.2017 16:31:45 kirjoittanut jossujb »
Here comes the sun and I say
It's all right

Angelina

  • Luihuinen
  • ***
  • Viestejä: 6 756
Lainaus
”Kaikki mikä näyttää hyvältä, on hyvä olla, ja kun on hyvä olla, on hyvännäköinen!” oli herra Jagon motto.

Ihan huikea motto ja jotenkin erinomaisesti herra Jagolle sopiva ;D Pidän aina kovasti näissä sun teksteissä siitä,  miten tuot pienillä jutuilla Jagon ja Litefootin eroavaisuuksia ilmi - niiden avulla heihin tutustuu mun mielestä mukavasti! Myös se, että eroavaisuuksistaan huolimatta herrat ovat niin läheisiä ja kiintyneitä toisiinsa on kovin herttaista.

Pakko myöntää, että Jagon tavoin odotin Litefootin vanhempien tapaamisen olleen romanttisempi tarina, mutta kuten Secukin on aiemmin todennut, ehkä realistisempaa näin :'D Joka tapauksessa oli mielenkiintoista kuulla hieman Litefootin perheestä - hän tuli hahmona taas vähän tutummaksi!

Oon sanonut tän varmaan kaikissa aiemmissakin kommenteissani näihin sun Jago/Litefooteihin, mutta näistä kyllä paistaa läpi se, miten kiintynyt tähän fandomiin ja näihin herroihin olet. Näitä on tosi mukava lukea ja sun kirjoitustyyli on tähän maailmaan ja aikakauteen ihan omiaan!


© Inkku ♥

jossujb

  • Q
  • ***
  • Viestejä: 4 081
  • Peace & Love
Angelina, mä olen itse asiassa myöhemmin retconnannut Litefootin vanhempia sillä tavalla että rouva on ihan siis täysin kiinalainen ja olen muutenkin lihavoittanut tarinaa ihan toiseen suuntaan. Minä otse kuitenkin semisti vielä tykkään näistä kappaleista ja ajattelen, että ehkä Litefoot ei ole nyt yksityiskohtien kanssa ihan pikkutarkka - puhutaanhan nyt kuitenkin varsin kiinalaisvastaisesta 1800-luvusta.

Kiitos kommentistasi, jotenkin tuntuu oudolta palata itsekin näin pitkän ajan jälkeen tällaiseen fikkiin, jossa ensimmäistä kertaa kokeilin vähän out-there ideoita, ja joita olen sittemmin kypsyttänyt.

jjb
Here comes the sun and I say
It's all right