Nimi: Yhteiset muistomme
Kirjoittaja: Kuolonsyöjäprinsessa
Genre: fluffy
Ikäraja: S
Paritus: Lumi/Milla
Varoitukset: -
Vastuunvapaus: Kaikki kuuluu mulle.
A/N: Ystävänpäiväteksti hiukkasen myöhässä.
Yhteiset muistomme
Kylmät pakkasaamut olivat Millan suosikkeja, mutta Lumi ei tykännyt niistä yhtään. Sellaisina aamuina Milla heräsi ennen auringonnousua, keitti teetä heille, teki aamupalaa ja herätti sen jälkeen sikeästi nukkuvan tyttöystävänsä. Hän ei koskaan jaksanut vaihtaa pupuhousujaan farkkuihin tai oravatoppiaan huppariin, hän vain sujautti aamutakin päälleen, laittoi villasukat jalkaan ja kääri vaaleansinisen karvapeiton Lumin harteille.
Milla oli kaatanut teeveden kuppeihin, lisännyt itse teen, laittanut tilkan maitoa ja lusikallisen sokeria itselleen. Lumi ei pitänyt sokerista teessään. Milla oli leikannut molemmille kaksi viipaletta leipää, voidellut kevyesti, lisännyt, kinkkua, juustoa ja tomaattia. Lumi ei pitänyt kurkusta, joten Milla lisäsi sitä vain omille leivilleen. Lumin mustat kiharaiset hiukset valuivat hänen olkapäilleen, sillä välin, kun Millan oma vaaleanpunainen tukka hipoi hänen takapuoltaan.
Yleensä he juttelivat viikon tapahtumista yhdessä, mutta tänä aamuna he molemmat olivat hautautuneet muistoihinsa. Milla muisteli kuinka he olivat tutustuneet yläkoulun alettua toisiinsa, koska he molemmat pitivät musiikista ja kirjoista. Hän muisteli kuinka heistä oli tullut nopeasti erottamattomat, kuinka he kävelivät käsikynkässä, halailivat vähän väliä ja lähettelivät lappusia pitkin tunteja. Milla muisteli kuinka Lumi oli ihmetellyt hänen hyviä arvosanojaan ja kuinka hän oli tarjoutunut auttamaan ystäväänsä. Hän myös muisteli kuinka jokainen heidän kavereistaan oli kutsunut heitä 'Lumillaksi'. He olivat aina olleet 'Lumi ja Milla' tai 'Milla ja Lumi', ei koskaan yksistään Milla tai yksistään Lumi, mutta ei se heitä haitannut, se oli kivaa.
Lumi muisteli kuinka yhdeksännen luokan kevätjuhlassa hän oli viimein saanut stipendin ja juossut halaamaan Millaa. Viaton hali oli pian muuttunut suudelmaksi, mutta kukaan ei tuominnut, kukaan ei ihmetellyt ja joku oli jopa mutissut 'jo oli aikakin'. Lumi muisteli kuinka he olivat matkustaneet Millan vanhempien ja isoveljen kanssa heidän mökilleen Kuusamoon. Milla oli opettanut hänet laskettelemaan, he olivat pelanneet videopelejä, olleet lumisotaa, pelanneet lautapelejä ja juoneet kuumaa kaakaota pikkukahviloissa. Heillä oli ollut hauskaa. Lumi myös muisteli kuinka he muuttivat yhteiseen kotiinsa. Heillä oli kestänyt vaikka ja kuinka kauan päättää minne mikäkin huonekalu tulisi ja miten mikäkin koriste-esine olisi, mutta viimein he olivat saaneet kaiken valmiiksi ja muuttaneet yhteen.
Milla hymyili muistoilleen ja tarttui Lumia kädestä. Toinen tyttö hymyili ja puristi hänen kättään hieman.
"Hyvää ystävänpäivää, rakas." Milla mutisi suudellessaan Lumin punaisia huulia.
Käperryttyään tyttöystävänsä kainaloon, Lumi kuiskasi takaisin: "Hyvää ystävänpäivää."