Kirjoittaja Aihe: Loputtomia öitä, repaleista naurua | S, ystävyysfluffy (Elisa & Joanna)  (Luettu 3735 kertaa)

Parris

  • menteur artistique
  • ***
  • Viestejä: 3 233
Nimi: Loputtomia öitä, repaleista naurua
Kirjoittaja: Bluji Ronen
Ikäraja: S
Genre: ystävyysfluffy
Hahmot: Elisa & Joanna
Varoitukset: nada
Haasteet: Fluffy10 sanalla "mustavalkoinen"
A/N: Idea tähän on ollut olemassa jo pari kuukautta, varmaan Palavan kolmisoinnun, S, kirjoittamisesta lähtien. Ja kappas, lopullinen kirjoitusprosessi avautui tunnissa yhden aikaan yöllä. Inspiraationa toimi pitkälti Ellinooran kappale Tytöille hänen hiljattain ilmestyneeltä levyltään - tämä heijastui ihan otsikkoon asti. :)







Värikkäässä kuvassa Elisa nauraa Joannan kainalossa. Hampaat kiiltelevät valkoisena kirkkaanpunaisten huulten välissä. Ruskeat hiukset ovat pitkillä kiharoilla, pikkumusta pilkistää samettisena kuvan alareunassa. Elisa on täydellinen, kuten aina.

Molempien tyttöjen päässä on lakit. Kemian opinnot alkoivat edellisellä viikolla, lakkien päällys on titaanidioksidin värinen, nahkareunus hiilenmusta. Siihenkö heidän ystävyytensä tai parin edellisen vuoden ahdistava paine kulminoituu, pariin hassuun kangaskappaleeseen, joita käytetään kerran vuodessa? Joanna ei halua menettää parasta ystäväänsä, ei koskaan.

Onneksi Elisan lupauksiin voi luottaa. Kaksikolle maailma on ehkä vähän enemmän mustavalkoinen kuin muille, on hyvää ja on pahaa sekä niitä, joiden sana painaa vaakakupissa yhtä paljon kuin valkoiset valheet keuhkoissa.


*


Puhelimessa Elisan äänessä kuuluu erilainen jännite kuin koskaan aiemmin, hyvällä tavalla tietenkin. Pikitiessä valkoiset ja keltaiset viivat värähtelevät ohi, enää muutaman kymmentä kilometriä ja Joanna on taas kotona. Kaikki on vuoden mittaan muuttunut, jotkut asiat parempaan ja toiset – parhaan ystävän fyysisen läsnäolon puute, ajatusten välitön pomputtelu – huonompaan. Sellaista kai on elämä.

Linja-auto liukuu ramppia alas, ja Joanna on rohkealla tuulella. Kun hän näkee kahden lasin läpi Elisan odottamassa kynähame ja valkoinen jakku päällä, hymy nousee melkein väkisin hänen kasvoilleen. On kertakaikkisen ihanaa tavata kasvokkain jälleen.

Terminaalissa Elisan halaukseen on sidottu uusi maailma. Joanna haluaa tietää kaiken, vaikka pelkääkin syvällä sisällään.


*


Kun levy surahtaa litteän koneen sisään, Elisan kasvoille nousee salaperäinen hymy. Joanna tuntee ystävänsä läpikotaisin, mutta näistä ajatuksista ei voi lukea sanaakaan.

Ruudulla näkyy Charlie Chaplin kävelemässä mustavalkoisena. Mykkäelokuvia, erikoinen mutta ehdottoman toimiva valinta. Joanna kouraisee popcornia edessään olevasta metallikulhosta. Elisa istahtaa hänen viereensä sohvalle ja ottaa hänet kainaloonsa.

Kun Chaplin kaatuu vekkulisti, tytöt räjähtävät nauruun. Elisan vieressä on hyvä olla, koska Joanna tietää tämän olevan samalla aallonpituudella. Vaikka he ovat olleet nyt erossa ja eri maailmoissa aivan liian kauan – ei enää koskaan niin pitkään – mikään ei ole muuttunut.

Elisa on edelleen hänen paras ystävänsä, jokaisena päivänä ja loputtomana yönä.
« Viimeksi muokattu: 10.06.2017 10:51:59 kirjoittanut Ronen »

Kiirsu

  • ***
  • Viestejä: 2 181
Vaikka tässä oli fluffy genrenä, silti jotenkin odotin tuon biisin jälkeen angstia. Mutta ei tässä onneksi sitä ollutkaan! Voi miten ihanaa välillä lukea tällaisia vilpittömän onnellisia teksejä! "Mikään hyvä ei kestä ikuisesti" tuntuu olevan tosi kestävä teema, mutta ei se ole yhtään kiva teema ): Paljon hauskempaa lukea tällaista tekstiä, jossa onni säilyy läpi vuosien.

Oon tänään itkenyt menneiden ystävyyssuhteiden perään ja oli tosi ihanaa lukea tällaista tekstiä, jossa ystävyys kestääkin aikaa. Musta nämä olivat Palavassa kolmisoinnussa ihana pariskunta, mutta hyvin toimivat näin kavereinakin! Joannan ihana kannustava asenne välittyy hyvin tästäkin. Ihanaa kuinka tämä tuntuu olevan niin vilpittömän onnellinen Elisan menestyksestä.

Sulla on tosi kiva tyyli kirjoittaa. Titaanidioksidin värinen valkolakki on kyllä ilmaus, joka ei varmasti ole koskaan ennen tullut vastaan! Tässä on niin paljon tuollaisia ihania persoonallisia yksityiskohtia, jotka kuitenkin ovat selvästi merkityksellisiä tekstin kannalta, kuten tässä viestimässä kemian opinnoista. Myös mustavalkoisuus tulee tässä esiin tosi kivasti! Tykkään siitä, että sitä on käsitelty symbolisesti sekä ihan kirjaimellisesti väreinä. Se ei kuitenkaan ole liian hallitseva elementti tässä, vaan kulkee kivasti mukana taustalla.

Lainaus
Onneksi Elisan lupauksiin voi luottaa.

Tykkään tästä niin paljon! Voi miksi angst onkin niin suosittu genre kun nämä iloiset tekstit ovat niin kivoja!! Kerrankin ne lupaukset pidetään, eikä ole vain kyse tyhjistä sanoista. En muista, olenko oikeasti joskus lukenut tekstiä, jossa luvattaisiin pitää yhtä ja sitten myös pidettäisiin. Turhan usein lupaukset unohtuvat, mutta on niin piristävää lukea tällaista positiivista asennetta.

Lainaus
Vaikka he ovat olleet nyt erossa ja eri maailmoissa aivan liian kauan – ei enää koskaan niin pitkään – mikään ei ole muuttunut.

Elisa on edelleen hänen paras ystävänsä, jokaisena päivänä ja loputtomana yönä.

Awwww!! Voi että tämä on ihana!

Ehkä oon liian väsynyt tähän aikaan yöstä, mutta tää teksti itkettää mua ihan kamalasti. Mutta hyvällä tavalla. Tämä on vaan niin vilpittömän onnellinen ja kaunis ja tykkään tästä hirveän paljon! Kiitos tästä ihanuudesta ♥

And some people, dance.
"Ja pysyä loitolla heteromiehistä, lesboista ja biseksuaaleista."
-Severus Kalkaros

Ingrid

  • Ryöväriruhtinatar
  • ***
  • Viestejä: 3 430
Tämä oli kyllä tosi ihana. Tämä toi kaipaamaani hyväntuulisuutta ja hymyä päivääni, ehkä toisaalta unohduin myös haikeudella muistelemaan omia vanhoja ystävyyssuhteitani, jotka ovat vuosien varrella jääneet välimatkojen ja elämän vuoksi. Jotenkin tässä tekstissä kuitenkin sellainen pikkutyttömäinen naiivius ja nimenomaan elämän mustavalkoisuus sai minut hymyilemään. Ja muuttumattomuus, se, kuinka kaikki kuitenkin lopulta on pysynyt ennallaan ja kuinka turvallista on palata entiseen. Onnistuit luomaan sellaisen hattaranpehmoisen satumaailman todellisuuden keskelle, sellaisen, johon vain kaksi tyttöä mahtuu, mistä todella pidin.

Pidin myös hirveän paljon siitä, kuinka hiljaisuus puhuu enemmän ja kertoo syvempää tarinaa kuin sanat. Se, kuinka toisen läsnäolo ja kosketus on kaikki, mitä siihen hetkeen tarvitaan tekemään siitä täydellinen. Ja vaikka he elävätkin eri maailmoissa niin silti ne maailmat ottavat toisensa vastaan kerta toisensa jälkeen ilman, että mikään on muuttunut.

Ja Charlie Chaplin. Se sai minut muistamaan lapsuusaikaisen parhaan ystäväni, joka pukeutui penkkareissa Chapliniksi ja kuinka meistä tuona päivänä otettu kuva jäi viimeiseksi yhteiseksi kuvaksi. Vaikka tiemme erosivat silloin, tekstisi sai minut muistamaan hänet pitkän ajan jälkeen ja muistelemaan yhteisiä aikojamme lämmöllä.

Kiitos sinulle. ♥
Moon dust in your lungs, stars in your eyes,
you are a child of the cosmos, a ruler of the skies.

Mirror

  • GD-addikti
  • ***
  • Viestejä: 212
  • Ava by: Crysted
    • Eugene
Mulla on tälläinen vähän outo tapa, kun ite tykkään kirjottaa originaaleja mutta sitten en niitä paljoakaan lue :D ja sitten toisaalta tykkään lukea fluffya, mutten sitä itse niinkään kirjoita :/

Mutta asiaan: Oli ihana lukea ystävyysfluffia, kun eniten oon lukenut sitä "perus" fluffia jossa pusutellaan tms. Rakastuin näihin hahmoihin heti, omasta mielestäni hyviä hahmoja on ainakin tosi vaikea keksiä. Tässä on kuitenkin onnistuneet hahmot joiden maailmaan on helppo hypätä mukaan :)

Mutta mitä mä nyt täällä selitän jotain ihan ihmeellistä :DD

Teksti oli kaikin puolin ihana, pitkän ajan jälkeen vanhan ystävän tapaaminen <3 nuo tekstin jaottelut sopivat tähän oikein hyvin, alussa nähdään viimeistä kertaa, keskimmäisessä kappaleessa Joanna saapuu Elisan luokse, ja viimeisessä ystävykset viettävät iltaa mykkäelokuvien parissa <3

Tämä on hyvä teksti, joka välittää myös hyvää sanomaa! Tätä lukiessa tulee mieleen vanhat ystävät, ja hyvät muistot. Ja ajatus siitä, kuinka nykyisistä ystävistä kannattaa pitää kiinni, eikä se haittaa vaikka välissä olisi pitkälin matka. Aito ystävyys kestää <3

Kiitokset ihanasta tarinasta!

LillaMyy

  • ekoterroristi
  • ***
  • Viestejä: 3 665
  • "Oot pönttö :D <3" "ja ylpeä siitä! :D"
    • Sulkakynän rapinaa
Terveisiä vaihdokkaista! (:

Tämä oli kovin kivaisa teksti! Tässä ei tapahtunut juuri mitään, mutta silti tämä oli tosi elämän makuinen ja tietyllä tapaa höttöinenkin! (: Samoin tykkäsin ihan älyttömästi siitä, että vaikka alkutiedoissa lukikin ystävyysfluffy, niin tämän olisi silti voinut ihan hyvin ajatella parituksellisenakin. (: Vähän jokaiselle jotakin, kun hieman katsantokantaa muuttamalla teksti muuttuukin ihan toisenlaiseksi, mikä on aina tosi hyvän tekstin merkki.

Erityishuomion ansaitsevat kyllä kaikki tässä mainitut yksityiskohdat, kynähameet ja ylioppilaslakit yms. Niistä sai todella hienosti kuvia eteensä tämän tekstin maailmasta, vaikka mitään ei juuri ollenkaan kuvailtukaan. (: Nuo yksityiskohdat kuitenkin kertoi tosi kivasti omalla tavallaan näistä tytöistäkin jotain. (:

Kiitoksia tästä tekstistä, tykkäsin tosi paljon! ((:

"Durin's folk do not flee from a fight."
ava & banneri © Ingrid

Arte

  • Puuskupuh
  • ***
  • Viestejä: 5 392
Aww. Ystävyysfluffia <3 Toisinaan paljon kivempaa kuin sellainen oikea fluffi. Tämä ei ole niin äklömakeaa. (:

Olisin ehkä kaivannut jotenkin sellaista konkreettisempaa kerrontaa? Tai jotenkin olen nyt saanut sellaisen kuvan ja fiilikset, että olet enemmän sellainen konkreettisten hetkien kertoja ja kuvaaja, mutta varsinkin noista kahdesta ekasta pätkästä tuli fiilis, että tapahtumia olisi voinut kertoa jotenkin selvemminkin. Niistä en saanut samanlaista otetta kuin tuosta viimeisestä.

Mutta aw, tyttöjen ystävyys tuntui tosi kivalta <3 On ihanaa, että on olemassa ystäviä, joita voi nähdä pitkän ajan jälkeen ja olla kuin aikaa ei olisi mennyt yhtään. Tai että ylipäänsä joidenkin kanssa ei tarvitse olla koko ajan tekemisissä ja silti pysytään hyvinä ystävinä.

Minulle tuli kyllä aika paljon viboja siitä, että Joanna olisi kaivannut Elisalta jotain muutakin kuin ystävyyttä. En tiedä johtuuko se siitä, että avasin tuon alussa linkatun tekstin ja näin, että nämä oli paritettu toisilleen, vai kuulostiko vain ystävyyden jatkuminen "loputtomina öinä" siltä, että Joanna makaa öisin haaveilemassa Elisan perään. Joten loppujen lopuksi taisin lukea tämän piiloparitteisena, mutta onko tuolla niin väliä!

Sekava kommentti. Kiitos tekstistä!


“Tomorrow may be hell, but today was a good writing day,
and on the good writing days nothing else matters."
- Neil Gaiman