Title: Pullonpyöritystä ja mustasukkainen blondi
Author: Kuolonsyöjäprinsessa
Genre: romance, pieni fluff, draama
Rating: S
Pairing: Harry/Draco (pieni Harry/Seamus)
Disclaimer: Kaikki minkä tunnistatte kuuluvaksi J.K. Rowlingille, kuuluu hänelle.
Haasteet:
Teelusikan tunneskaala (mustasukkaisuus),
One True Something 20 #2 (Drarry),
Aakkoshaaste III (P)
Pullonpyöritystä ja mustasukkainen blondiOli lauantai, mikä tietysti tarkoitti, että kaikki halukkaat kuudes -ja seitsemäsluokkalaiset kokoontuivat tarvehuoneeseen pelaamaan pullonpyöritystä. Dracon mielestä sellainen oli tietysti aivan typerää, mutta jostain kumman syystä, siellä hän taas istui ringissä Pansyn vieressä.
Draco havahtui tuijottamasta Potteria, kun kuraveri-Granger kutsui tätä. ”Harry? Suutele Seamusia”
Draco odotti, että Potter kieltäytyisi tai edes näyttäisi kauhistuneelta, mutta ei. Draco myös odotti tuntevansa ällötystä nähdessään Potterin suutelevan Finnigania, mutta ei. Ällöttyneisyyden sijasta häneen sattui. Hän halusi repiä Finniganin irti Potterista ja olla itse tämän tilalla. Se tuntui hirveältä. Dracon silmät kaventuivat, kädet puristuivat nyrkkiin ja hän lisäsi mielessään Finniganin tappolistalleen. Sitten hän tajusi jotain. Miksi? Miksi häntä kiinnosti ketä Potter suuteli?
”Se on mustasukkaisuutta”, Pansy kuiskasi hänen korvaansa. Hän henkäisi hiljaa. Mustasukkaisuutta? Ei ikinä.
Pelin loputtua, hän nousi ylös ja oli juuri poistumassa, kun kuuli äänen takaansa. ”Malfoy, jäisitkö hetkeksi?”
”Potter”, hän mumisi hiljaa.
”Pidätkö sinä Seamusista, Malfoy?”, Potter kysyi virnistäen. Mitä?
Draco pärskähti. ”Mitä? En tietenkään!”, taas se kipu. Tykkäsikö Potter itse Finniganista? Helvettiin koko Finnigan.
”Ai, että muuten vain tuijotit minua, niin kuin olisit halunnut tappaa”, Potter kysyi muka-viattomasti. Hän oli ymmärtänyt väärin.
”En minä mitään tuijottanut!”, Draco huudahti. Häntä ärsytti ja loukkasi. Ehkä hän oikeasti oli mustasukkainen.
”Ai et – ”, Potter aloitti, mutta Draco työnsi hänet vasten seinää, painaen huulensa tämän huulille. Sitten nopeasti hän irtaantui toisesta.
Voi helvetti. ”Öh…”
Potter virnisti. ”Vai, että niin se olikin”
Draco näytti kieltä hänelle. ”Suu kiinni, Potter”
Potter astui askeleen lähemmäs. ”Pakota minut”
Muutaman minuutin Draco vain tuijotti Potterin upeita silmiä, kunnes hän muisti missä oli ja painoi huulensa uudelleen tuon upean ilmestyksen huulille.
Sitten hän tajusi jotain. ”Sinä tiesit koko ajan, että olin mustasukkainen sinusta enkä Finniganista”
Potter virnisti. ”Tietenkin minä tiesin. Se näkyi aivan selvästi sinusta”
Draco päätti mököttää, mutta kun Potter istahti juuri ilmestyneelle sängylle ja kutsui häntä viereensä, ei hän voinut olla menemättä. Varsinkaan, kun kuuli Potterin seuraavat sanat. ”Kyllä minäkin olisin ollut mustasukkainen jos sinä olisit suudellut vaikkapa Parkinsonia”
Draco painettiin vasten sänkyä ja hänen huulilleen painettiin huulet. Hän ei missään nimessä aikonut olla alla, mutta ei kai pieni hetki mitään haitannut?