Hyvää iltaa vaihdokkaista! Ensi alkuun pitäne varmaan mainita, ettei mulla harmillisesti ole pahemmin tuntemusta tästä fandomista. Täten olenkin harjoittanut ahkeraa googlausta ja päättänyt, etten anna epätietouteni fandomin suhteen haitata, vaikka varmasti joku, joka olisi esim. leffat katsonut, ymmärtäisi paremmin taustajuttuja.
Tekstistä huokuu vahva tunnelataus. Bilboa on selvästi kaivattu, ja se tulee hyvin tekstistä esiin. Toiselle ei välttämättä kukaan oikein toivoisi kuolemaa, mutta jos se tarkoittaa sitä, että vanhat tutut saa samaan hyvään paikkaan yhteen, niin ei siitä ilahtumattakaan voi olla. Puhuttavaa olisi varmasti paljon, mutta Fili ja Kili tietävät jo, mikä on tärkeintä, eivätkä pidättele häntä liian kauaa.
He tervehtivät hobittia nopeasti, sillä tietävät tätä kaivattavan toisaalla.
Tässä lauseessa tulee jo niin kauniisti ilmaistua se, että vaikka kaksikko on ollut erossa, niin ensimmäinen asia, jonka samaan paikkaan saavuttuaan haluaa tehdä, on nähdä toinen. Ah, osuu kyllä niin nappiin, vaikken edes tunne hahmoja. Pienellä eleellä osoitetaan jotain niin paljon suurempaa tunnetta.
Otsikko on myös herkkä. Ehkä itse kuolema ei ole kenellekään koti, mutta se, että sen jälkeen pääsee takaisin läheistensä (rakkaidensa) luokse, se on se, mikä tekee siitä kodimpaa. Ja ainakin nyt, kun viimein on päässyt viimeiseen paikkaan, voi sanoa palanneensa kotiin. Tykkäsin siis siitä ja sopi omasta mielestäni hyvin tarinan tunnelmaan.
Ai että, kyllä tässä fandomia tuntemattomallekin tuli selväksi, kuinka tunteellista se on mahtanut näille kahdelle herrasmiehelle olla. Sait hyvin tuotua näihin sataan sanaan monta eri tunnetta, jotka lukija saa helposti noudettua rivien välistä, vaikka hahmot eivät välttämättä niin tuttuja olisikaan. Kiitos tästä! ^^
