Nimi: Kuulopuheita
Kirjoittaja: Arte
Paritus: Daphne Greengrass/Rita Luodiko, Daphne Greengrass/Blaise Zabini
Ikäraja: S
Tyyli: draama, kevyt seksuaalinen häirintä
Yhteenveto: Daphne on töissä Ritan luotsaamassa juorulehdessä, ja tällä viikolla on hänen vuoronsa kirjoittaa lehden seurapiirijuorujen kolumni, Kuulopuheet.
Osallistuu: FF-100 sanalla 037. Kuulo, Perspektiiviä parittamiseen 2# (Pahikset)
A/N Perspektiiviä parittamiseen -haasteeseen piti keksiä joku ”pahispari”, ja mieleeni tuli vain Rita. Lisäksi FF-100-haasteeessa oli jäljellä sana ”kuulo”, joka piti jotenkin saada tekstiin mukaan. Syntyi siis tällaista! Kiitokset avusta ainakin Wingalle, Saappaattomalle ja Neiti Syksylle.
Tämä on FF-100-haasteeni 100. ficci, joten haaste on nyt sitten valmis! Luihuistytöistä on tullut varsin rakkaita tämän projektin aikana, joten tuskinpa heistä kokonaan luovun tulevaisuudessakaan.
Kuulopuheita
”Kenen vuoro on tänään kirjoittaa Kuulopuheet?”
”Minun, päätoimittaja Luodiko.”
”Ah, neiti Greengrass.” Daphne hymyili, kun Ritan kasvoille kohosi mairea virne. ”Tulehan huoneeseeni hetkeksi, niin voimme keskustella siitä rauhassa.” Rita purjehti edeltä työhuoneeseensa, ja Daphne tarkasti pikaisesti peilikuvansa. Huulikiiltoa oli kevyt mutta raikas kerros, ja paidankaulus oli riittävän avonainen.
”Onko sinulla mitään erityistä mielessä tämän viikon kolumniimme?” Rita kysyi nojautuen työpöytäänsä vasten niin, että rinnat työntyivät entistä enemmän esille. Daphne istuutui tuttuun nojatuoliin pöydän eteen.
”No, ajattelin keskittyä ensi viikon ministeriön gaalaan ja tuoda esiin tietomme siitä, ketkä menevät kenen kanssa ja mitä yllätyksiä voi olla tulossa”, hän vastasi.
”Aivan, aivan”, Rita myhäili. ”Oikein hyvä. Ja mitähän juoruja meillä tällä kertaa on luvassa?”
Daphne pyöritteli kihlasormustaan yrittäessään näyttää rennolta Ritan röyhkeän katseen alla. Hän oli pukenut ylleen muotoilevat rintaliivit vain tätä tapaamista varten, vaikka Blaise tuskin pistäisi sitä pahakseen heidän illallistreffeillään. Hän tunsi, kuinka päätoimittajan katse hiveli hänen rintojaan.
”Mm”, hän ynähti yrittäessään samalla pohtia, oliko hänen asuvalintansa ollut riittävä. Jospa hän tällä kertaa tyytyisi vain katselemaan... ”Tuota, ajattelin totta kai kirjoittaa siitä, kenet Potter tänä vuonna valitsee. Hänellä ja Weasleyn tytöllä ei kuulemma mene niin hyvin tällä hetkellä. Ja Neville Longbottom tuo yllättäen Hannah Abbottin, vaikka Abbottilla ja sillä Puuskupuhin MacMillanilla on ollut juttua ikuisuuden. Kuulin myös juuri huhua siitä, että Susan Bones ja Hannah Abbott ovat riidoissa ja veikkaanpa, että syy voi olla se, että Bones ja Padma Patil aikovat mennä juhliin yhdessä.”
”Mitä?” Daphne yritti pidättää helpotuksen huokaustaan Ritan huomion siirtyessä hänen rinnoistaan toisaalle. ”Bones ja Patil?”
”Kyllä!” Daphne kiiruhti lisäämään. ”Sisareni oli nähnyt heidät Vuotavan Noidankattilan ulkopuolella pitelemässä toisiaan kädestä ja kuiskuttelemassa todella salamyhkäisen näköisesti. Kun hän oli tullut lähemmäs, kaksikko oli hypännyt syyllisen näköisinä kauemmas toisistaan ja kaikkoontunut äkkiä.”
”Ah, tämäpä kutkuttavaa”, Rita hyrisi tyytyväisenä ja hieroi käsiään yhteen. ”Vai että Bones ja Patil, olisihan minun toki pitänyt arvata. He molemmat ovat aivan liian mahtipontisia ja kaikkitietäviä, jotta kukaan mies kelpuuttaisi heitä. Ihan niin kuin Grangerkin.”
Daphne nielaisi. Olisipa hän vain unohtanut Grangerin...
”Grangerista tulikin mieleen”, Rita sanoi suunnaten taas terävät silmänsä takaisin Daphneen. Nainen kohottautui seisomaan ja liikahti istumaan nojatuolin selkänojalle. Daphne yritti olla jännittymättä liikaa, kun käsivarsi asettui hänen hartioilleen. ”Mitään uutta Parkinsonista ja hänestä?”
Pansy tappaa minut, jos sanon jotain liian paljastavaa, Daphne voihkaisi mielessään ja yritti hymyillä, kun Ritan käsi siveli hänen olkapäätään. Hän tiesi, missä naisen korpinkynsillä varustetut sormet kohta olisivat, jollei hän keksisi tyydyttävää vastausta tarpeeksi nopeasti. Hän alkoi jo tuntea naisen rintavarustuksen painon vasten poskeaan.
”Grangerilla on ollut todella mauttomia kampauksia”, hän oksensi äkisti ja peitti irvistyksen kädellään. Pansy lähettää minulle räyhääjän. ”Siis todella, todella mauttomia. Mauttomampia kuin yleensä. Odotan kauhulla, mitä hän tekee tukkansa suhteen tullessaan gaalaan. Aivan kuin hän ei välittäisi yhtään siitä, millaisen vaikutuksen tekee.”
Rita tuhahti ja suoristautui hivenen. Daphne nielaisi. ”Grangerin tukka on ollut aina kuin variksenpelättimellä, siinä ei ole mitään uutta. Mutta luulisi hänen edes yrittävän, sillä hänen parisuhteensa on jo ilman hirveää tukkaa tarpeeksi epäuskottava ja naurunalainen.”
Daphne kiirehti nyökkäilemään ja katsoi pomoaan kirkkain silmin. ”Ehkä on parempi odottaa Grangerin ja Parkinsonin kommentoimista ensi viikkoon, sillä gaalasta saa heistä varmasti loistavaa materiaalia yhteen kokonaiseen ekstrakolumniin.” Jota minun ei tarvitse kirjoittaa…
Rita nyökkäsi. ”Voinet olla oikeassa. Mutta saat auttaa neiti Edgecombea sen kirjoittamisessa.”
”Kyllä, totta kai”, Daphne vastasi reippaasti ja nousi sitten varoen mutta määrätietoisesti seisomaan. ”Eli keskityn nyt siis Bonesiin ja Patiliin?”
Ritan olisi selvästi tehnyt mieli pidätellä häntä pidempään luonaan, mutta onneksi pöllö koputti ikkunaan samalla hetkellä. ”Se on varmaan rouva Runcornilta, olen odottanut tuota pöllöä jo monta päivää! Menehän siitä töihin, minun pitää nyt hoidella asioita.”
Daphne oli jo puolivälissä huonetta ennen kuin Rita oli saanut lausettaan loppuun.
”Miten meni?” Marietta kuiskasi hänen rojahtaessaan takaisin työpisteensä ääreen.
Daphne irvisti työkaverilleen varmistettuaan, että Ritan työhuoneen ovi oli kiinni. ”Siedettävästi. Hän ei ehtinyt edetä kourimisasteelle, joten näemmä rintojen näyttäminen oikeasti hidastaa häntä siinä. Mutta sinä joudut kirjoittamaan ensi viikolla Hermionesta ja Pansysta, ja minä joudun auttamaan.”
”Auts”, Marietta nyökkäsi myötätuntoisesti. ”Sellaista se välillä on.”
”Valitettavasti”, Daphne huokaisi ja alkoi hahmotella pergamentille ideoita ja sananparsia kolumnia varten. Onneksi seuraavaan päätoimittajan henkilökohtaiseen tapaamiseen oli jälleen kuukausi aikaa…
