Nimi: Opettajani
Kirjoittaja: Arte
Ikäraja: S
Paritus: yksipuolinen Flora Carrow/Gilderoy Lockhart ja Flora Carrow/Remus Lupin
Tyylilaji: general
Yhteenveto: Uusi lukuvuosi ja uusi pimeyden voimilta suojautumisen opettaja.
Osallistuu: FF-100 sanalla 073. Valo, Perspektiiviä parittamiseen 2# (opettaja), Sivuhahmohaaste (Flora Carrow), Kirjoitusterttu (pyttipannuterttu)
A/N Törmäsin vasta vähän aikaa sitten Carrowin kaksosiin, Floraan ja Hestiaan, jotka esiintyvät kutosleffassa mm. Kuhnusarvion juhlissa. Innostuin luonnollisesti heti, koska jee, uusia kakkossukupolven luihuistyttöjä, joita voin laittaa sataseen! Osallistuin hetki sitten Perspektiiviä parittamiseen -haasteen kakkoskierrokselle ja siellä oli kohta opettaja. Siitä sitten lähti idea tähän tekstiin. Yritin tehdä tekstistä sen tason viatonta, mitä 12-vuotiaalta tytöltä voi odottaakin.
Opettajani
”Mitä!” Flora ei pystynyt pidättämään vingahdustaan. ”Mitä sinä sanoit?”
”Joo joo”, Hestia kohotti kulmiaan. ”Kyllähän sinä sen tiesit. Lockhartin muisti meni, hän on ollut Mungossa viime keväästä asti. Ja sitä paitsi kuulin, että hän oli oikeasti huijari. Ei hän tehnyt mitään niistä jutuista, joista kirjoitti.”
Flora puraisi huultaan ja tunsi kyynelten kutittavan silmäkulmiaan. Hän pakottautui vetämään syvään henkeä ja rauhoittumaan. Luihuinen ei itke! ”Mungossa?” hän vielä toisti hennosti. ”Onko hän kunnossa?”
Hestia siristi silmiään epäluuloisesti. ”Mistä minä tietäisin, ja sitä paitsi, mitä sinä siitä välität? Et kai vain väitä, että olit osa hänen fanikerhoaan?”
Flora pudisti kiireesti päätään ja kysyi nopeasti, miten Henkipään Harpyijoiden peli oli sujunut edellisenä viikonloppuna. Hestia nappasi syötin ja alkoi selostaa innoissaan, kuinka joukkueen fanilehdessä oli ollut laaja reportaasi ottelusta ja kuinka Gwenog Jones oli tehnyt ilmiömaisen maalin. Flora sulki korvansa ja tiiraili opettajien pöytään päin nähdäkseen uuden pimeyden voimilta suojautumisen opettajan. Samassa rehtori Dumbledore nousikin jo pystyyn ja toivotti sekä oppilaat että uuden opettajan jälleen tervetulleiksi Tylypahkaan. Floran huomio kiinnittyi täysin nuhruisen näköiseen mieheen, joka kohotti pikariaan Dumbledoren sanojen kunniaksi.
Ei hän ole yhtään kuin Gilderoy, hän totesi apeana ja laski katseensa pöytään.
*
”Tervetuloa opiskelemaan toista vuotta pimeyden voimilta suojautumista”, professori Lupin tervehti heitä lempeästi. Professorin kaapu oli edelleen nuhjuinen ja likaisenruskea ja tämän silmänaluset näyttivät pelottavan tummilta. Flora vilkuili uutta professoria epäluuloisesti kulmiensa alta. Gilderoy oli aina puhdas ja hyvin pukeutunut.
”Olen professori Remus Lupin ja opetan teille suojautumista pimeyden voimilta. Toivon, että teillä kaikilla on oppikirja mukananne? Hyvä. Ottakaa se esiin ja vilkaistaan, mitä tänä vuonna käymme läpi.”
Flora kaivoi kirjansa esiin muiden mukana, muttei oikein osannut keskittyä itse opetukseen. Hän tarkkaili professorin ilmeitä ja eleitä, kuunteli tämän äänenpainoja ja vertasi tätä Gilderoyhin. Hän ei ole niin loistokas kuin Gilderoy. Hänellä ei ole yhtä leveää, säihkyvää hymyä. Voi, miksei Gilderoy voi olla täällä!
”Ja sitten voimmekin siirtyä tämän päivän varsinaiseen aiheeseen, peikkoihin.”
Flora kavahti kauhusta. Gilderoy ei olisi ikinä puhunut meille mistään niin kauheasta kuin peikoista! Hän nyrpisti nenäänsä tyytymättömänä ja katsoi professori Lupinia kulmat kurtussa. Hän hätkähti ja tunsi punan kohoavan poskilleen, kun huomasi professorin katsovan häntä takaisin ystävällisesti hymyillen.
”Mikä sinun nimesi on, neiti?” professori kysyi.
”Ca-carrow”, Flora henkäisi ja suoristi sitten ryhtinsä muistaessaan, kuinka Hestia aina käski häntä olemaan reippaampi. ”Flora Carrow.”
”Ah, Flora”, professori hymyili. ”Kaunis kukan nimi. Flora, voisitko kertoa minulle, mitä Taikaministeriön Taikaolentojen sääntö- ja valvontaosaston olentojen vaarallisuusluokitus tarkoittaa? Jos et muista kaikkea, lisätietoa löytyy sivulta kymmenen.”
Flora piti huolen, että katsoi professoria suoraan silmiin eikä vilkaissutkaan kirjaansa päin. ”Olentojen vaarallisuusluokituksella tarkoitetaan luokitusta, jonka Taikaolentojen sääntö- ja valvontaosasto on tehnyt kaikille olennoille, henkilöille ja haamuille. Se on viisiportainen alimman tason ollessa pitkästyttävä, kun taas ylimpään kuuluvat vain ne, joita on mahdotonta kesyttää tai kouluttaa.”
”Hyvä”, professori Lupin nyökkäsi hänelle hyväksyvästi ja hymyili silmät lämpimästi vilkkuen. ”Oikein hyvä, Flora. Ansaitset oikealla vastauksella viisi pistettä Luihuiselle ja vielä ylimääräiset viisi pistettä siitä, että osasit kuvailla luokitteluasteikon rakentumista.”
Flora hymyili leveästi tahtomattaan, sillä hänen kohdalleen sattui harvoin tällaista kunnianosoitusta. Taisi olla ensimmäinen kerta, kun tienasin Luihuiselle noin monta pistettä yhtä aikaa! Hän vilkaisi vieressään istuvaa siskoaan, joka irvisti hänelle, mikä Hestian kielellä tarkoitti hyväksyntää. Flora käänsi katseensa takaisin professori Lupiniin ja katsoi tätä nyt erilaisin silmin.
”Kuka osaisi vuorostaan kertoa, mihin luokkaan peikot on ministeriön luokituksessa luokiteltu?” tämä kysyi juuri luokalta.
Flora huitaisi kätensä nopeasti ilmaan. Hän halusi näyttää, että tiesi luokituksesta enemmänkin. Professori Lupin kohtasi hänen katseensa pikaisesti ja nyökkäsi pienesti hyväksyntänsä, mutta valitsi sitten toisen oppilaan vastaamaan kysymykseensä. Flora laski kätensä hieman pettyneenä, mutta päätti näyttää ulospäin viileän itsevarmalta ja fiksulta. Hän piti päänsä ylhäällä ja nautti saadessaan professorin katseesta kiinni edes hetkeksi.
Ei se haittaa, vaikka hän on noin nuhruinen, hän tuumasi mielissään. Hän on mahtava opettaja. Hän piirsi muistiinpanoihinsa pienen R-kirjaimen ja sen ympärille sydämen. Hän suojasi piirrosta kädellään, jottei Hestia näkisi, ja kiinnitti sitten silmänsä jälleen tiukasti käsillään elehtivään opettajaansa. Hän oli päättänyt saada Remuksen huomion uudelleen itseensä.
