Nimi: Epäammattimaista käytöstä
Fandom: Inception
Kirjoittaja: Sokerisiipi
Ikäraja: S
Tyylilaji: draama, slash, kuivakka huumori
Paritus: Arthur/Dominic Cobb
Haasteet: 12+ virkettä XI ja Ficlet300 30. Karismaattinen
A/N: Muistan, kuinka joskus pari vuotta sitten osallistuin yhdeksänteen 12+ virkettä -haasteeseen ja ei helvetti, miten vaikeaa se silloin olikaan, mutta nyt viihdyin haasteen parissa oikein hyvin! Enkä edes vaihtanut sanaluokkia. Ja hyvin mielelläni kartutan finin Inception-tarjontaa omalla OTP:lläni. Toivottavasti maistuu :>
Epäammattimaista käytöstä
Yllättyneen näköinen Cobb pyyhkii samppanjasta märkiä kasvojaan eikä Arthur mahda huvittuneelle hymylleen mitään. Heidän uusimman keikkansa kohteen, Catherine Dawesin, posket ovat punehtuneet suuttumuksesta ja tavattoman laihat käsivarret – Arthur vannoo erottavansa värttinäluun ihon alta – on ristitty tiukasti rintaa vasten. Naisen mielenkuohu saa heijastukset katselemaan heitä huolestuttavan tarkkaan, mutta se saa vain haasteita rakastavan Dominic Cobbin silmiin kuumeisen kiillon.
Tarjoilijat tuovat pöytään jälkiruokalautaset: hienostuneet sorbettiannokset kermavaahtopyörteellä, ja ihastuneen porinan keskellä Cobb kuiskaa lähtevänsä etsimään neiti Dawesin salaisuuksia.
”Tarkkaile sinä häntä, jos vaikka saisit vielä selville jotakin tarpeellista”, Cobb sanoo ääni täysin ammattimaisena, mutta miehen käsi karkaa kuin ohimennen hyväilemään Arthurin reittä pöydän alla, ”kivat housut, varmaan mittatilaustyötä?”
Arthur nytkähtää ärtyneenä Cobbin röyhkeydestä, joka uhkaa ajaa hänen kuuluisan mielenmalttinsa rappiolle. Mies on aina ollut hyvin tarkka työn ja yksityiselämän välillä vallitsevasta tasapainosta, koska yksikin harha-askel voi olla kohtalokas jonkun toisen ihmisen alitajunnassa. Cobb tietää tämän aivan hyvin itsekin, ja silti mies tuli tuolla tavalla huohottamaan sopimattomia hänen korvaansa – Arthur pudistelee paheksuvasti päätään, mutta tietää, että hänen täytyy vain jatkaa.
Ylenpalttisen keimailevasti käyttäytyvä neiti Dawes kauhistelee halkeillutta kynsilakkaansa ja tyrkyttää pukunsa anteliasta miehustaa Arthurin silmien alle. Arthur teeskentelee juovansa kahvia tyhjästä posliinikupistaan ja etsii samalla sivusilmällä Cobbia, mutta miestä ei näy missään. Epäonnistuttuaan rikostoverinsa paikantamisessa Arthur suuntaa tarkkaavaisen katseensa neiti Dawesiin ja analysoi tätä kuin tutkija näytettään – yksityiskohdat ovat hänen erityisalaansa – ja huomaakin tämän pröystäilevässä, sudenkorennon mallisessa hiuskorussa jotakin kummallista.
Hiljaisuus uhkaa hiipiä yksipuolisen keskustelun ylle, kun Arthur tajuaa, mitä koru kätkee alleen: sudenkorennon runko muodostaa kultaisen avaimen Dawesin salaisuuksiin, joista heille tullaan maksamaan varsin avokätisesti. Arthur tekee siirtonsa: hän kamppaa vaivihkaa ohimenevän tarjoilijan ja tämä pudottaa kantamansa kristallisen boolikulhon. Melun ja hälyn keskellä Arthur nousee ja näpistää korun hyppysiinsä, kun naisen kauhistuneet silmät laskevat lattialla kimaltelevia sirpaleita. Tekoripsiin paakkuuntunut ripsiväri on viimeinen yksityiskohta, jonka Arthur panee merkille ennen kuin hänenkin on aika kadota.
Arthur tuntee olonsa ala-arvoiseksi kiikuttaessaan Cobbille avainta kuin koira keppiä omistajalleen, mutta tunne väistyy, kun hän löytää turhautuneen miehen kiroilemasta lukitun korulippaan kimpussa.
”Tarvitsetko apua?” Arthur kysyy kuivasti ja pitelee avainta sormiensa välissä kasvoillaan kiusoittelevan hymyn häivähdys.
”Saakeli sinun kanssasi”, Cobb murahtaa ja viskaa päässään keikkuvan silinterin Arthuria päin, mutta ottaa kuitenkin avaimen.
Korulippaassa odottaa nivaska papereita: laskuja, tiliotteita ja muita arkaluonteisia asiakirjoja. Catherine Dawes on ollut kiireinen nainen viktoriaanisen kulttinsa kanssa. Cobb on löydöksistä niin riemuissaan, että mies varastaa Arthurilta kiivaan suudelman roudan rohduttamilla huulillaan.
”Älä tee noin, ei töitä tehdessä”, Arthur ärähtää, työntää Cobbin kauemmas ja varmistaa, että hänen toteeminoppansa on yhä rintataskussa. Itäsiivestä kuuluu melua ja huutoja; he ovat paljastumassa.
Arthur avaa silmänsä ja kuulee ikkunan takana kohisevan vesisateen – hän on herännyt eikä aikaa saa tuhlata hetkeäkään. Arthur kerää heidän välineensä ja kääntyy häntä katselevaa Cobbia kohti, jonka karismaattinen hymy saa Arthurin täydellisen työkyvyttömäksi eikä hän edes yritä vastustella, kun Cobb tarraa häntä solmiosta ja palkitsee hänet ansaitusti onnistuneesta keikasta.
1. märkä
2. värttinäluu
3. kuumeinen
4. vaahto
5. housut
6. rappio
7. tasapaino
8. huohottaa
9. halkeillut
10. tyhjä
11. tutkija
12. hiljaisuus
13. pudottaa
14. sirpale
15. ripsiväri
16. koira
17. häivähdys
18. silinteri
19. lasku
20. kultti
21. routa
22. noppa
23. itä
24. vesi
25. kyvytön