Kommenttikampanjasta hei! Nappasin tämän, koska en oo pitkään aikaan napannut kommenttikampanjasta mitään, tää oli lyhyt ja koska siivet on myös mun intohimoni. Enkä kyllä pettynyt ollenkaan, kun luin tän!
Ensinnäkin, tää alkoi todella kauniisti ja ajattelin, että tässä on nyt hyvin nätti ja onnellinen ja mukava ja kiva tekstinpätkä, jossa siivet on isossa osassa. Ajattelin, että tämä tyyppi, josta tässä puhutaan, jolla siivet on käsivarsina, on jotenkin erikoinen siksi, että hänellä on siivet. Ja sitten kun niistä siivistä vielä puhutaan niin kauniisti, ja kaikesta mitä niillä voi tehdä, etenkin kun ne voivat taipua selän taakse ja kannatella.
Puolessa välissä kuitenkin aletaan puhumaan rahasta, siitä, kuinka niistä siivistä saa paremmin rahaa ja siitä, kuinka tuo siivekäs olento (öh, ihminen?) olisi ehkä saanut elää rauhassa, jos siivet olisivat olleet tavalliset. Tässä kohtaa ajattelin, että tuo olento on jotenkin otettu kiinni ja mahdollisesti myydään sirkukseen / tyynyntäytteiksi / minnelie. Että tämä toinen olento suree sitä, että toinen on jäänyt kiinni siipiensä takia.
Mutta sitten tuleekin käännekohta, jossa tämän toisen henkilön kädellä painaa rahapussi. Käy ilmi, kuinka tämä on myynyt tuon erikoiset siivet omistavan henkilön.. no, joillekin. Ja samalla vaikuttaa siltä, että tuo henkilö on välinpitämätön tämän toisen suhteen, mutta myös hieman harmissaan, kun pohtii, että ehkä se toinen saisi kuitenkin pitää siipensä. Lopultakin vaikuttaa kuitenkin siltä, että siitä toisesta ei oikeastaan välitetä - tai ehkä ei uskalleta välittää, tai ehkä välitetään, mutta koitetaan peittää ne tunteet olemalla katsomatta taakse.
Tää teksti oli ihan hurjan koskettava ja tykkäsin tosi paljon. Tykkäsin tässä myös sun kirjoitustyylistä, joka sopi oikein hyvin tällaiseen lyhyeen ja kauniiseen pätkään. Etenkin lopun lyhyet, koruttomat lauseet saivat mun mielestä hyvin kokoon koko tekstin ja jotenkin myös kaiken sen, mitä mun päässä liikkui tätä lukiessani. Kiitän ihan hurjasti, tykkäsin tästä todella paljon!