Title: Jotain muuta ajateltavaa
Author: LillaMyy
Rating: S
Fandom: Hobitti
Pairing: Dís/OMC (Óttar)
Genre: jonkinlainen fluffy
Disclaimer: En omista hahmoja itse keksimiäni lukuun ottamatta, enkä väitä minkään ficcissäni tapahtuvan asian olevan totta. En saa tästä myöskään minkäänlaista rahallista korvausta.
Summary: Nuori Dís hermoilee tulevaa ja Lagnlif päättää piristää tätä, mutta kumpikaan heistä ei osaa arvata, mitä piristys tuokaan tullessaan.
Challenges: Fluffy10 (sana: poskisuudelma) ja Kesäetydejä (
kuva)
A/N: Tuosta kuvasta piti alunperin tulla Potter-femmeä, mutta siitäpäs sitten muovaantuikin Hobitti-hettiä → Miten tässä näin pääsi käymään? xD Tämä nyt ehkä aavistuksen verran spoilaa mun tulevaa pitkää Hobitti-ficciäni, mutta tuskin mitään sellaista, mitä sen alkutiedot eivät jo kertoisi, joten ehkä te kestätte sitten tämänkin verran ennakkoon.
P.S. Kaikille Tolkien-puristeille tiedoksi, että kyllä, tiedän Smaugin oikean aikajanan mukaan laskeutuneen Ereborille 2770, jolloin Dís oli 10, mutta erinäisistä syistä johtuen Smaugin saapumista on siirretty kymmenellä vuodella eteenpäin vuoteen 2780! (;
Jotain muuta ajateltavaa
Viidentoista vanha Dís pyöri ympyrää Ereborin käytävillä. Hän oli edelleen hieman hermostunut tulevan lupautumisseremoniansa takia. Ei Óttarissa, hänen tulevassa puolisossaan, ollut sinälleen mitään vikaa, mutta nuorta kääpiöneitoa hermostutti siitä huolimatta. Hän ei osannut kuvitella itseään avioliitossa olevaksi, vaikka lupautumisseremonia kolkuttikin jo uhkaavasti ovella. Itse seremonia ei vielä tarkoittanut hänen olevan avioliitossa, mutta se oli kuitenkin lupaus viettää loppuelämä yhdessä, joten pelkästään sen ajatteleminenkin sai Dísin mahan sekaisin.
Lagnlif seurasi hieman kauempaa kääpiöprinsessan ravaamista edestakaisin. Hän oli käynyt jo oman seremoniansa läpi, joten hän osasi arvata, mitä toisen mielessä pyöri tämän ravatessa ympyrää käytävällä. Vanhempi kääpiöneito päätti ojentaa auttavan kätensä prinsessalle, joten hän käveli tämän luokse saaden Dísin hätkähtämään.
”Anteeksi, Dís, tarkoitukseni ei ollut säikäyttää sinua”, Lagnlif sanoi.
”Mitä asiaa sinulla sitten oli?” Dís ihmetteli.
”Sinä taidat hermoilla tulevaa seremoniaasi”, Lagnlif jatkoi. Se ei ollut kysymys vaan pikemminkin aivan suora toteamus, joten nuorempi tyytyi nyökkäämään.
”Tule, tarvitset jotain muuta ajateltavaa”, Lagnlif sanoi ja tarttui toista kädestä.
”Minne me oikein olemme menossa?” Dís kysyi.
”Näet sitten”, toinen vastasi lyhyesti ja ytimekkäästi ja lähti sitten johdattamaan nuorempaa ulos Ereborin tutuista saleista ja käytäviltä kohti raikasta ulkoilmaa. Kuljettuaan etuovesta kaksikko huomasi maassa olevan pehmeää puuterimaista lunta ja he lähtivät iloisina hyppelehtimään kohti Laakson kaupunkia.
~*~*~
Kaksikon tietämättä myös Óttar sattui olemaan juuri sillä hetkellä Laaksossa. Hän oli käynyt ostamassa tulevalle morsiolleen lahjan kaupungin vuosittaisilta talvimarkkinoilta ja toivoi tämän pitävän siitä. Juuri kun hän oli palaamassa takaisin Ereborille, Óttar huomasi tutun hahmon kiiruhtavan ystävänsä kanssa kohti Laaksoa. Hän ei osannut kuvitellakaan, mikä sai Dísin ja Lagnlifin kiirehtimään tuolla tavalla, mutta hän halusi kuitenkin tervehtiä tulevaa morsiantaan, joten hän käveli kaksikkoa vastaan.
Kaksikko ei tuntunut huomaavan ketään tai mitään, kun he supisivat keskenään jotain. Óttar lähestyi heitä, pysähtyi sopivaan kohtaan, ja antoi sitten tyttöjen saapua luokseen.
”Hei!” poika tervehti tyttöjä, jotka pysähtyivät kuin seinään. Dís kääntyi nopeasti Lagnlifin puoleen, joka nyökkäsi ja tökkäsi toista hennosti eteenpäin.
”Hei!” Dís vastasi ja hymyili säteilevästi. Óttar tiesi olevansa onnenkääpiö, koska hän pääsisi toivottavasti mahdollisimman pian naimisiin tuon sädehtivän kääpiöneidon kanssa.
”Meidän pitäisi varmaan kiirehtiä, että ehdimme markkinoille ennen pimeää”, Lagnlif sanoi hetken kuluttua, ja Dís nyökkäsi. Hän otti muutaman askeleen lähemmäs Óttaria ja painoi hennon suukon tämän poskelle.
”Nähdään taas”, Dís sanoi hämmentyneelle pojalle, ennen kuin tytöt jatkoivat matkaansa. Óttar kääntyi katsomaan näiden perään ja huomasi kaksikon jatkavan supisemistaan. Dís kuitenkin kääntyi hymyilemään hänelle vielä ennen katoamistaan nurkan taakse, ja sai Óttarinkin hymyilemään. Hän lähtikin typerä hymy kasvoillaan takaisin Ereborille.