Hobitti | Palaa luokseni, S, Kíli/OFC

[LillaMyy]

Title: Palaa luokseni
Author: LillaMyy
Rating: S
Fandom: Hobitti
Pairing: Kíli/OFC (Sólveig)
Genre: fluffy
Disclaimer: En omista hahmoja itse keksimiäni lukuun ottamatta, enkä väitä minkään ficcissäni tapahtuvan asian olevan totta. En saa tästä myöskään minkäänlaista rahallista korvausta.
Summary: Kílin ajatuksia Sólveigista.
Challenges: Fluffy10 (sana: rosoinen)
A/N: Syytän Evelixiä tästä hyvästä! x) Jos sä et olisi käskenyt vinkannut mua kirjoittamaan lisää tuosta riimukivestä, niin mitään ei olisi välttämättä tapahtunut, mutta, no, toisin kävi. xD Tämä siis liittyy hyvin kiinteästi (taaaaaaas!) Yksinäisen vuoren varjostamiin, ja kertoo Kílin riimukivestä vähän lisää... Täältä ja täältä muuten löytyy kiinnostuneille lisää tietoa tuosta riimukivestä, ja täällä taas on video, kuinka tehdä itse oma riimukivensä (don’t even ask).

Palaa luokseni

Kävellessään Balinin kanssa takaisin kääpiöille osoitettuihin tiloihin Rivendellissä Kíli sormeili taskussaan olevan riimukiven rosoista pintaa. Äiti oli antanut sen hänelle, jotta hän ei unohtaisi Sólveigia, ja nytkin se nosti hänen mieleensä kuvan Sólveigista, josta toivottavasti tulisi jonain päivänä hänen ikioma prinsessansa ihan virallisestikin.

Kíli hymyili, kun hän muisti peikkoluolasta löytämäänsä otsaripaa, jonka hän antaisi Sólille heti, kun näkisi tämän. Se sopisi täydellisesti Sólin kurittomien kutrien koristeeksi, ja sen siniset timantit säihkyisivät hienosti tämän ruskeiden hiusten keskeltä. Kíli katseli ympärilleen ja tarkisti, etteivät muut kiinnittäneet häneen liiaksi huomiota ennen kuin käveli lattialla olevan reppunsa luokse. Hän alkoi penkoa sen sisältöä tarkistaakseen, että otsaripa oli varmasti pysynyt hänen repussaan (ja vieläpä kunnossakin) kaiken sen hukilta karkuun juoksentelun jälkeen.

Hopeainen otsaripa kimmelsi Kílin muiden tavaroiden joukossa, ja hän tarkisti sen olevan kunnossa ennen kuin työnsi sen takaisin reppuunsa. Fílin ei ainakaan tarvitsisi nähdä hänen kantavan sellaista mukanaan tai veli ei sulkisi suutaan ikinä. Kun otsaripa oli taas turvassa Kílin repussa, hän päätti mennä istumaan muiden seuraan. Kíli valloitti erään hieman muista erillään olevan penkin. Hän kaivoi äitinsä hänelle antaman kiven taskustaan ja tuijotti siihen kaiverrettuja riimuja, jotka olivat piirtyneet hänen verkkokalvoilleen ikuisiksi ajoiksi.
, palaa luokseni, ja Kíli aikoi vilpittömästi noudattaa tuota pyyntöä.

[The Pure-Blood Princess]

Hahaa, mä niin tiesin että sä et yksinkertaisesti voi olla kirjoittamatta tätä! x) Mun täytyy selkeesti alkaa heitellä lisää ideoita sulle. xD Kiva, että linkkasit nuo sivut, missä on lisätietoa riimukivestä (koska mua kiinnostaa, mutta oon liian laiska enkä jaksa etsiä tuommoisia itse). Ja jee, nyt sitten vaan tekemään omaa riimukiveä.

Mutta nyt asiaan eli itse ficciin. Kíli/Sólveig-parituksella riimukivelle tulee ihana, syvempi merkitys, kun Dís on antanut kiven Kílille ettei tämä unohtaisi Sólveigia. <3 YVV:tä lukeneena tuli vaan mieleen, että hyvin Dísin tapaista, kun tämä niin innokkaasti on yrittänyt edesauttaa Kílin ja Sólin naimisiinmenoa yms.

Tässä ficissä huomaa hyvin, että Kíli tiedostaa tunteensa Sólia kohtaan paremmin. Jotenkin tuli semmoinen olo, että ihan toisella tavalla, kuin YVV:ssä missään vaiheessa, tähän mennessä ainakaan. Ehkä sillä on toisaalta vaikutusta asiaan, että tässä Kíli on ollut Sólveigista erossa jo kauemmin. Mutta kuiteskin, kun riimukivi muistuttaa Kíliä Sólista, ja Kílillä on se otsaripakin tätä varten, eikä hän halua että kukaan näkee sitä ja... Tota, en tiedä mitä muuta mun piti sanoa tästä vielä.

Hän kaivoi äitinsä hänelle antaman kiven taskustaan ja tuijotti siihen kaiverrettuja riimuja, jotka olivat piirtyneet hänen verkkokalvoilleen ikuisiksi ajoiksi.
, palaa luokseni, ja Kíli aikoi vilpittömästi noudattaa tuota pyyntöä.

Siis tää oli todella hienosti kirjoitettu ja kaikkea ja äääää! :'D Mä taisin nyt tän myötä "hieman" innostua tästä riimukivestä. Loppu on ihana, kun Kíli aikoo palata Sólin (ja Dísin) luo seikkailun päätyttyä, mutta... Niin, toisaalta tää on sitten taas vähän surkeaa kun tietää miten siinä sitten lopulta käy...

Thank you very much. Tällaiset irralliset "lisäosat" Yksinäisen vuoren varjostamiin on kivoja, joten kirjoittelehan vaan lisää. (;

[LillaMyy]

Evelix: Kiitos, kiitos! Liikaa houkutuksia, joita en osannut kiertää, ja sitten tuli idea, niin tadaa, tässä ollaan. Ja nyt jos niitä ideoita lähtee tulemaan lisääkin, niin who knows, kuinka paljon näitä sitten loppupeleissä tulee olemaankaan. : D Linkkasin nuo sivut ihan vain huvin vuoksi, koska sieltä metsästin tuon, mitä Kílin kivessä lukee, niin ajattelin sitten jakaa tämän infon lukijoideni sunkin kanssa.

Dís haluaa selkeästikin nähdä Kílinsä menevän naimisiin Sólin kanssa ja tekee kaikkensa, jottei nuori poika unohda sitä seikkailujensa keskellä! Mä sanoisin, että Kíli alkaa YVV:nkin puolella pikkuhiljaa olla sinut itsensä ja tunteidensa kanssa, se vain oli jonkinlaista alkukankeutta. No arvaa hei vaan, kuinka innoissani mä olen ollut siitä riimukivestä heti siitä asti, kun keksin idean YVV:hen! Koska siis AWW! Toki tuo lopetus on nyt sitten vaan entistäkin kamalampi, mutta onneksi sinne pääsyyn menee vielä jonkun aikaa. Ole hyvä vain, ja sieltä se tuli taas, toivomus lisäficceistä... :'D Ei sillä, olisi niitä tullut lisää varmaan muutenkin... x)

[Karvalakkirakastaja]

Mä luen taas kaiken väärässä järjestyksessä ihan sen vuoksi, että hyppään yli alkutekstit ja palaan niihin vain, jos jotakin jäi epäselväksi tai muuten vain randomisti. Joten luin tämän ja sen toisen pätkän ja vasta nyt tajusin, että tämän taustalla on pitempi tarina. Mutta itseasiassa tämä toimii mun mielestä ihan hyvin niinkin, ettei tiedä taustaa, koska se tulee tuossa selväksi, että Kilillä on nainen, jonka luokse sen pitää palata. Mulle tuli tuosta äidin antamasta riimukivestä mieleen, että Kili on vähän huithapeli, jos sillä täytyy olla esine, että se muistaisi, että sillä on kotonaan joku odottamassa.  Äiti haluaa varmistaa, että reissussa ei sitten lähdetä vieraiden naisten matkaan.  Sopii kyllä hahmoon, joten kyllä äiti poikansa ilmeisesti tuntee. 

[LillaMyy]

Karvalakkirakastaja: Okei, apua, kuolin ehkä nauruun Kíli-huithapelille, mutta joo, jotain sen sorttista ajatustahan tässä taustalla kyllä kieltämättä vähän on. Siinä mielessä ihan hyvä, että kokeilit näin päin, koska nyt ainakin tiedän, että nämä yksittäiset pätkät toimivat sellaisellekin, joka ei ole lukenut sitä pitkää taustatarinaa! (: Tuo sopii kyllä sekä Dísin että Kílin hahmoon melkein kuin nenä päähän, että Dís antaa pojalle muistutuksen siitä, että sitten ei sovi lähteä väärille teille seikkailujen aikana... x) Kiitoksia siis kommentista ja päivän nauruista! ...Kíli-huithapeli...