Terveiset kommenttikampanjasta
Tämäpä olikin jännittävä teksti! Pidin lopputwististä, siitä, että kertoja itse olikin sitten se, joka murhasi veljensä ja siskonsa. Oli kätevää, kuinka peili auttoi muuttamaan murhaajan minuksi.
Koko tekstin kuvailu oli vähäeleistä, lähinnä veri oli punaista ja likaista. Se kuitenkin sopi tarinaan hyvin, sillä sen sijaan, että lukija olisi keskittynyt korulauseisiin, siirtyy tekstin paino kertojan sisäiseen myllerrykseen.
Katsot käsiä, jotka ovat nostaneet aseen vasten pojan kasvoja. Sinun ei pitäisi tietää sitä.
Tuo toinen virke sai minut vähän mietteliääksi. Miksei kertojan pitäisi tietää sitä? Kertooko se vain epävakaasta mielentilasta vai eikö hänen pitäisi tietää sitä siksi, ettei koko murhaa olisi pitänyt koskaan tapahtua? Mielenkiintoista. Vähän olisin voinut kaivata johonkin väliin tietoja esim. motiiveista murhiin, mutta teksti toimi hyvin ilman niitäkin.
Loppu oli vahva, pidin varsinkin viimeisestä lauseesta. Kaiken kaikkiaan vahva teksti, varsinkin sen lyhyyteen nähden siihen oli saatu mahtumaan paljon tunnetta. Kiitos kivasta lukukokemuksesta.
