A/N: Tänään illalla Neloselta tulevan Hobitin kunniaksi pakko pistää seuraavat osat eetteriin.
Näissä pätkissä on vuosi 2887–2888 eli tuolla kahden viimeisen osan välissä vaihtuu taas vuosi, eli Sólveig on 22–23, Kíli 23–24, Fíli 28–29 ja Drengr 32–33 vuotta.
36 – Surkea apuri
”Vau, äiti siis halua, että sinä ja Sól menisitte naimisiin?” Fíli tarkisti pikkuveljeltään ties kuinka monetta kertaa. Kíli ei jaksanut kuluttaa ääntään enää enempää vastailemalla tälle, joten hän tyytyi nyökkäämään.
”Minä… siis… Vau!” Tämä alkoi jo kiertää ympyrää. Fíli ei ollut koko aikana juuri muuta sanonutkaan kuin ’vau’ tai ’se on iso askel’ tai jotain muuta vastaavaa. Kíli alkoi jo suorastaan ärsyttää se, kuinka vähän hänen veljestään oli apua tässä kohtaa.
”Etkö sinä oikeasti muuta osaa sanoa?” Kíli murjaisi veljelleen, joka katsoi häntä hieman hätkähtäen.
”Aivan, anteeksi. Yritän vain päästä sinuiksi asian kanssa”, Fíli selitti. Kíli vilkaisi tätä kulmiensa alta.
37 – Hankalista tilanteista
Fíli katsoi veljeään takaisin irvistäen.
”Aivan, sinullahan se varmaan on vielä vähän hankalampaa tässä kohtaa”, hän mutisi.
”Vähän on kyllä hiukan aliarvioimista juuri nyt”, Kíli totesi.
”No mutta, sinähän kuitenkin pidät Sólista, etkö pidäkin?” Fíli yritti piristää veljeään.
”Juu, totta kai pidän, hän on yksi parhaista ystävistäni”, Kíli vastasi tajuamatta yhtään, mitä toinen ajoi takaa.
”No sittenhän sinulla voisi käydä paljon huonomminkin”, Fíli selitti.
”Niin kai sitten… Mutta, entäs jos Sól ei halua naimisiin minun kanssani?” Kíli panikoi. Ei hän nyt sentään halunnut pakottaa toista mihinkään.
”On vain yksi keino varmistaa asia”, Fíli huomautti veljelleen.
”Mikä?” tämä ihmetteli.
”Kysy häneltä.”
38 – Lisää avioliittopohdintoja
”Siis mitä, marssinko minä vain hänen luokseen ja sanon ’hei Sól, haluaisitko sinä naimisiin kanssani’?” Kíli naljaili veljelleen.
”Esimerkiksi, jos et mitään tyylikkäämpää tapaa keksi”, Fíli vastasi saaden toisen häkeltymään.
”Mitä? Oletko sinä ihan seonnut?” Kíli kysyi, hänkun oli pitänyt veljensä ehdotusta lähinnä vitsinä.
”En minä voi noin vain mennä kysymään häneltä, haluaako hän naimisiin kanssani!”
”Miksi ihmeessä et? Sól on kuitenkin parhaita ystäviäsi, kyllä hänen luulisi ymmärtävän solmusi. Mistäs tiedät, vaikka hän itse painisi saman ongelman kanssa juuri tälläkin hetkellä?” Fíli vastasi.
”Mutta mitä jos hän sanoo ei?” Kíli kysyi hermostuneena.
”Sitten olet taas vapailla vesillä ja jatkat elämääsi.”
39 – Tunnustuksia puolin ja toisin
”Tuota, Sól, voinko jutella kanssasi hetken aikaa?” Kíli kysäisi eräänä päivänä.
”Toki, Kíli. Mistä sinä haluat jutella?” tämä vastasi.
”Tuota, muistatko sen, kun äitimme sanoivat haluavansa meidän…” Kíli selitti pystymättä lopettamaan lausettaan.
”…sanoivat haluavansa meidän menevän naimisiin. Kyllä, muistan sen. Miten niin?”
”Minä vähän ajattelin asiaa, ja…” Kíli aloitti epävarmana.
”…ja tulin siihen lopputulokseen, että jos… jos sinä haluat, niin ehkäpä se voisi olla ihan hyväkin idea”, Kíli lopetti mutisten epäselvästi.
”Tiedätkö mitä? Minä… minä ajattelin ihan samalla lailla…” Sólveig sanoi itsekin hieman epävarmasti.
”Ihan oikeastiko? Sinä, sinä siis pidät minusta myös?” Kíli varmisti.
”Kyllä, Kíli, minä pidän sinusta myös.”