Ikäraja S
A/N olo muuttuu tällaiseksi. Inspana on jopa Kuron Willin tunnaria, Kairitsu no Dorei. Ja mun mielestä tässä on noin 100 sanaa rapsu siis, en laskenut kuin silmämääräisesti.
Rapisevat lehdet, aurinko pilvien peitossa. Salama välähtää taivaalla, näkökenttä valoistuu vain hetkeksi. Sade rummuttaa kattoja, vihaisin säkein. Kauneimmat nuotit tulevat katseestasi. Se vierii ympäri myrskyistä pihaa, joka on mielestäsi kaunein. Sähköt ovat poikki, talossani on kylmä, mutta et vain välitä. Tärkeintä on ilman ankeus, jota niin ihailet. Miten luonto näyttää toisen puolensa, vielä kauniimpana kuin auringonpaiste. Pidät syksystä. Se on omaa laatuaan, neutraali.
Syksy huutaa vapautta, mutta se on ikuisesti vangittu. Sille ei ole pelastajaa. Se on yksin, ja vain joskus se näyttää todelliset tunteensa joita on niin paljon peitellyt. Se verhoaa muiden vihan ulkopuolelleen, ei ota ketään vastaan. Se tuijottaa tummin, kuvioisin silmin takaisin. Päädy keskelle myrskyä, etkä pääse pois. Se ottaa sinut silloin vastaan, etkä pääse pois. Se vangitsee sinut, ja pääset vahvistamaan raivoa. Etkä yhtäkään pääse pois, et koskaan. Sielusi on syksyn, se ei anna sitä takaisin. Et ole enää itsesi herra.
Olet pyörteessä, ongelmissa. Sinut on siepattu, tahdoin tai et, et saisi liikkua. Syksy tulee vainoamaan sinua koko elämäsi, katsekin voi tehdä sen. Rakkautesi sammuu, tunnet vain ankeuden ja pimeyden. Pidät sitä iloisena.
