Kirjoittaja Aihe: FMA: Pitkiä käytäviä, K-11, one-shot  (Luettu 1450 kertaa)

Kaatosade

  • pervektionisti
  • ***
  • Viestejä: 4 852
  • kiero ja sarkastinen
FMA: Pitkiä käytäviä, K-11, one-shot
« : 04.02.2015 08:47:29 »
Fandom: Fullmetal Alchemist
Disclaimer: Hiromu Arakawa omistaa hahmot ja maailman, minä en saa hänen luomuksillaan leikkimisestä minkäänlaista palkkiota.

Otsikko: Pitkiä käytäviä
Kirjoittaja: Pics
Paritus: Roy/Ed
Ikäraja: K-11
Genre: romantiikka, draama
Varokaa: isoa ikäeroa parituksessa (Ed 15)
Summary: Heidän olisi pakko ohittaa toisensa lähellä käytävän puoliväliä.

A/N: Mulle on viime aikoina tuottanut suuria vaikeuksia käsitellä tätä paritusta (tai koko tätä fandomia) mitenkään muuten kuin raskaan psykologisena, mikä on pitkän päälle aika väsyttävää. Tarkoitus oli vähän murtaa tätä kirjoittamalla täyttä hömppää, mutta ei tästäkään tullut ihan niin hömppää kuin toivoin. Hömpempää kuitenkin, jei. <3

Innoittajana oli Kaiken maailman ficlettejä IV -haasteessa viikon 41 (2014) aihe "näytteleminen", ja osallistuu myös One True Something 20 -haasteeseen, missä aiheenani Roy.



Pitkiä käytäviä

Ed kääntyi kulman ympäri uuteen käytävään ja kirosi ääneen. Roy ja Hawkeye olivat vielä melkein käytävän toisessa päässä, mutta tulivat häntä vastaan, ja heidän olisi pakko ohittaa toisensa lähellä käytävän puoliväliä.

Hän harkitsi kääntymistä ympäri, mutta hänet oli jo nähty. Hän harkitsi vähän matkan päässä olevaan vessaan lukkiutumista, mutta kukaan ei tehnyt sellaista täyden kahvimukin kanssa, Hawkeye olisi ihmetellyt. Ehkä hän olisi voinut juosta kaksikon ohi ajattelematta asioita liiaksi, mutta kahvi olisi läikkynyt.

Niinpä hän käveli eteenpäin elämäneliksiiriään varoen ja kirosi hartaasti esikunnan loputtoman mittaisia käytäviä sekä sitä valheellista kusipäätä, joka rennosti asteli häntä kohti. Kuin hänen näkemisensä olisi paskiaiselle täysin yhdentekevää.

Ed tuijotti Royn jalkoja, jotka lähestyivät askel askeleelta. Mustat sotilassaappaat oli kiillotettu moitteettomasti, lahkeet oli käännetty moitteettomasti, joka yksityiskohta loi vaikutelman hyvin pikkutarkasta henkilöstä, jonka oli mahdotonta kuvitella syyllistyvän minkäänlaiseen sääntörikkomukseen.

Valehtelija.

Ed tiesi tasan tarkkaan, millaiseksi sotkuksi Royn vaatteet tapasivat päätyä heidän tavatessaan salaa. Ja miten monta kertaa tuota kravattia tai lahkeet ojennuksessa pitäviä särmäremmejä olikaan väärinkäytetty sitomisleikeissä?

Hän ei voinut ajatella sellaisia keskellä käytävää ja Hawkeyen edessä. Hän nopeutti askeliaan hiukan, jolloin joutui keskittymään enemmän kahvinsa varjelemiseen ja vähemmän Royhyn. Vauhti vakiintui tasolle, jolla liike ei aivan saanut nestettä läikkymään mukin reunan yli.

Kuinka hän olisikaan halunnut paiskata kahvin Royn naamalle ihan vain pyyhkiäkseen itsetyytyväisen virneen tiehensä. Hän vilkaisi kusipäätä, jonka ilme ei värähtänytkään tämän lähestyessä. Hawkeye seurasi Royta parin askeleen päässä kirjoitusalusta käsivarrellaan kuten tottelevaiselle alaiselle sopikin.

Valehtelija.

Todellisuudessa Roy ja Hawkeye olivat ystäviä. Niin hyviä, että välillä Ed epäili, oliko se enää pelkkää ystävyyttä vai sittenkin jotain enemmän. Joskus hän oli lukevinaan jostakin sanavalinnasta tai katseesta verhottua flirttiä ja liekehti mustasukkaisuudesta, kunnes Roy onnistui vakuuttamaan hänet siitä, että hän käyttäytyi typerästi.

He kävelivät eteenpäin kumpikin, katsomatta toisiinsa mutta pitäen myös huolen siitä, etteivät näkyvästi vältelleet toistensa katsomista. Ed ei ymmärtänyt, miten Roy piti katseensa niin vakaana. Hän itse joutui pelastamaan tilanteen tuijottamalla kahviaan kuin pelkäisi sen karkaavan.

Tällaiset hetket saivat Edin ihmettelemään, oliko hän täysin menettänyt arvostelukykynsä, kun uskoi mihinkään mitä Roy sanoi. Niillä näyttelijänlahjoilla olisi varmasti ollut helppoa teeskennellä tunnetta ja johtaa häntä harhaan. Ja näyttelijät muistivat ulkoa paljon pidempiäkin vuorosanoja kuin 'Minä rakastan sinua.'

Mutta hän tiesi myös, miksi he tekivät tätä. Säännöt eivät katsoneet hyvällä sellaisia suhteita kuin heidän, ja jos he halusivat jatkaa sitä, se oli pidettävä salassa. He näyttelivät toistensa takia, mutta helvetti, että Ed vihasi nähdä Royn tällä tavalla. Jokainen kohtaaminen, jossa hänet ohitettiin kuin ilmaa, sai hänet ajattelemaan typeryyksiä. Ja nämä käytävät olivat niin vitun pitkiä.

He astuivat toistensa ohi ja Ed oli hetken hyvin tietoinen Royn läheisyydestä, joka ei silti ollut tarpeeksi. Hän olisi halunnut kulkea niin läheltä, että heidän hihansa pyyhkäisisivät toisiaan, mutta se olisi voinut herättää huomiota näin leveällä käytävällä.

Ed huokasi helpotuksesta selviydyttyään koettelemuksesta. Liian varhain.

"Teräs!"

Hän pysähtyi ja kääntyi katsomaan.

Roy hymyili parasta mulkun esimiehen hymyään. "Muista tuoda se raportti ajoissa. Koneella kirjoitettuna, kiitos."

"Kyllä, eversti Kusipää." Ed teki pilkallaan kunniaa ja jatkoi matkaansa.

Hetken hän tunsi katseen niskassaan ja mietti, mahtoivatko nämä hetket saada myös Royn hautomaan typeriä ajatuksia.
Mitä tarinoita kertoisin sinulle hämärän rannalla
että haihtuisi surusi, suloinen ja surullinen nukkeni.   (Pablo Neruda)


DulzGraham

  • dar(l)ing
  • ***
  • Viestejä: 1 419
  • Magnificent Bastard
Vs: FMA: Pitkiä käytäviä, K-11, one-shot
« Vastaus #1 : 04.02.2015 22:01:10 »
Ei kyllä mikään ihme, jos tän fandomin parissa erehtyy tekemään pienehkön eksymisen psykologian puolelle :) Varsinkin lähes kaiken sun tuotantos lukeneena mun pääkoppa on virittyny aikas samankaltaselle taajuudelle tän suhteen, joten ei, en ihmettele :'D Mutta psykologia on aina raskasta, joten zemppiä hei ;>

Ja mä niin kykenen samaistumaan tähän pieneen näytelmäpaskaan ja fiilinkeihin! :S Eihän me muuta olla erään kanssa tehtykään kun näytelty saatanan saatana ja ei, en oo tyytyväinen tähän seikkaan. Sama asuinpaikkakunta ja kaukosuhde? Eieiei, mutta silti, koska Tykkään ihan järkysti tosta kahvista taas tässä ;D
Lainaus
Hän harkitsi vähän matkan päässä olevaan vessaan lukkiutumista, mutta kukaan ei tehnyt sellaista täyden kahvimukin kanssa, Hawkeye olisi ihmetellyt.
Ihan paras kohta, joo, eihän sellasta tehä ::) ;D

Ja Ed-rukka, tokihan alkaa se kuuluisa epäilyksen peikko jäytää, kun tietää toisen näyttelijänlahjojen olevan ihan kohdillaan :> Remelit ja kravaatit, suuret plussat maininnasta ;D Ja mulkun esimiehen hymy, ja piilovittuilut käsialasta ja piilotellut hellittelynimet. Oon muuten edelleen sitä mieltä, että eversti Kusipää on romanttisin nimitys lähes ever! x)

Kiitän, tulee liian vähän kommentoitua sun tuotantoa siihen nähden miten oon sitä lueskellu, että jos tähän nyt tämän kerran ;''D
-Duzku
pannu by wolferain ♥

Orenji

  • ***
  • Viestejä: 1 371
Vs: FMA: Pitkiä käytäviä, K-11, one-shot
« Vastaus #2 : 04.02.2015 22:13:44 »
Hngh, tämä on jotenkin niin intensiivinen tilannekuvaus, että mulla on nyt epämukava ja levoton olo. :'D Samaistumiseni määrä Ediin oli aika huomattava, koska Royn näyttelijäntaidot todellakin tunnetaan ja hänen koko persoonaansa on valitettavan turhauttava aika ajoin. Tämä teksti havainnollistaa hyvin sen jonkinmoisen kiusallisuuden, joka seuraa pakosta pitää roolia yllä työaikana. Hankalalta se kieltämättä vaikuttikin, se sun mainitsema psykologia-painotuksesi on esillä!

Oli liian nautinnollista seurata Edin ajatuksenjuoksua, hän oli vain niin raukkaparka epäilyksineen. Pakko antaa pisteet myös epämääräisistä viittauksista, joita viljeltiin ahkerasti, kuten tästä:
Lainaus
Ja miten monta kertaa tuota kravattia tai lahkeet ojennuksessa pitäviä särmäremmejä olikaan väärinkäytetty sitomisleikeissä?
Tuo on aika mielenkiintoinen kysymys, mutta kehtaan veikata, että aika monesti... Ed on kylläkin vasta 15-vuotias, mutta ei sovi takertua pikkuseikkoihin tosiasioihin verratessa!

En osaa oikein hienommin muotoilla kuinka tästä tykkäsin, mutta eversti Kusipää on rakkaus niin kutsumanimenä kuin Roynakin. Kiitos!
"Älkää luulko että pelastatte ihmisiä ottamalla heitä kädestä kiinni.
Mutta ottakaa heitä kädestä kiinni."

Crescen

  • ***
  • Viestejä: 674
  • looking for a romance
Vs: FMA: Pitkiä käytäviä, K-11, one-shot
« Vastaus #3 : 04.02.2015 23:25:12 »
Oi että minkä fandomin äärille olet taas eksynyt <3  Roy/Ed on niitä yhtiä harvoja parituksia, joihin ei vaan tule tyrkkyä sitten yrittämälläkään.

Tiivistit tähän kyllä hemmetin hyvin sen, miten pienikin hetki voi oikeassa tilanteessa tuntua vuosituhannelta. Kun tarkemmin rupesin kelaamaan, niin hitto miten vaikeita oikeasti tuollaiset kohtaamiset pitkillä käytävillä voisivat olla. Siinä ehtii ylitulkitsemaan kaiken, eikä enää yhtään minkäänlainen käytös vaikuta neutraalilta. Toisaalta sehän on aika klassikko, että kun joku karjaisee "act natural!" mikään ei ole enää luonnollista ja kaikesta tulee epäilyttävää :D

Lainaus
Hän harkitsi vähän matkan päässä olevaan vessaan lukkiutumista, mutta kukaan ei tehnyt sellaista täyden kahvimukin kanssa, Hawkeye olisi ihmetellyt.
Nauratti kahdesta syystä, mielikuva Edistä luikahtamasta vessaan kahvikupin kanssa ja se, miten luonnollinen reaktio epämiellyttävältä tilanteelta piiloutuminen olisi ollut.

Lainaus
Niillä näyttelijänlahjoilla olisi varmasti ollut helppoa teeskennellä tunnetta ja johtaa häntä harhaan. Ja näyttelijät muistivat ulkoa paljon pidempiäkin vuorosanoja kuin 'Minä rakastan sinua.'
Tää oli jotenkin todella, todella sydäntäsärkevä kohta, eteenkin loppuosa. Edin epäilykset tuntee tosiaan omissakin nahoissaan, koska no, eihän sitä koskaan voi muista ihmisistä tietää. Mitä jos kaikki onkin vain harhaa?

Mutta lopetus tälle tekstille oli kuitenkin ihana. Miten Royn on ihan ihan ihan pakko päästä sanomaan Edille jotain "turhaa", vaikka näyttääkin ulkoa päin oh niin coolilta. Enkä vissiin oo ainoa jonka mielestä eversti Kusipää on mitä ihastuttavin lempinimi, pakko aina virnistellä sille, eteenkin silloin kun Ed käyttää tätä Roylle päin naamaa. Hihi!

Kiitos tästä kivasta shotista <3

Ps. tajusin tätä tekstiä lukiessa miten mulla onki ollut ikävä kahvista lukemista. Niin paljon kuin eräässä toisessa fandomissa teen juonnista pidänkin, niin kahvissa on joku juttu, se on paljon rehellisempää ja no, se on kahvia! Jos kello ei olis noin paljon menisin keittämään itsellenikin ihan vaan fiilistelläkseni. Tai ehkä meen keittämään joka tapauksessa.
We are what we repeatedly do. Excellence, then, is not an act, but a habit.
- Aristotle

Verinen Paronitar

  • monkerias
  • ***
  • Viestejä: 1 990
  • monokkeli huurussa
Vs: FMA: Pitkiä käytäviä, K-11, one-shot
« Vastaus #4 : 06.02.2015 00:22:13 »
Ah, oivallinen hetken kuvaus! Niinhän se on, että lyhyessäkin hetkessä pään sisällä ehtii käydä paljon lävitse, ja tässä oli musta vangittu hyvin juuri sellainen toiminto. Tässä oli kans herkullista se, että vaikka näennäisesti mitään ei tapahdukaan, moneen suuntaan sinkoilevat jännitteet ovat vahvasti läsnä -- kaikki on hyvin kohdillaan, sopivan ohitusetäisyyden huomioiminen ja Riza ja tietysti vielä se kahvi, joka tuo kivan symbolisen lisän tähän tasapainoilun teemaan. Ei saa läikkyä yli.

Ja voih, särmärit mainittu! <3  Tässä oli mehuteltu juuri sopivasti vaatteiden yksityiskohdilla, ja tykkäsin muutenkin tästä "pinnalta siistiä, salaa sotkuista" -vastakkainasettelusta, rakkaat klassikot ne vaan toimii. Omiksi kappaleikseen erotetut kursivoidut valehtelija -ajatukset oli erityisen pysäyttäviä, tehokas toisto ihastutti kovasti.

Oli myös huvittavaa, kuinka Roy on olevinaan niin pahuksen coolia ja asiallista, mutta sitten pitää kuitenkin päästä sanomaan edes jotain  ;D

Oikein näpsä paketti taas kerran, tämä oli mukava lukaista parikin kertaa maistellen. Kiitoksia taas!
sano mua rovastiks

Beyond

  • Kamui
  • ***
  • Viestejä: 1 873
  • op HaX
Vs: FMA: Pitkiä käytäviä, K-11, one-shot
« Vastaus #5 : 06.02.2015 02:17:20 »
Tällainen kevyt, kuitenkin omalla tavallaan psykologinen setti on aina yhtä miellyttävää luettavaa. <3

Tykkään siitä, miten teksti keskittyy kuvailemaan varsin tavanomaista hetkeä tavanomaista analyyttisemmalla otteella ja pieniä, kivoja yksityiskohtia sinne tänne ripotellen. <3 Tässä on paljon sellaisia arkisia pikkuajatuksia, joita ei tule välttämättä noteeranneeksikaan, mutta kun ne on kirjoitettu sanoiksi, voi niille vain nyökytellä pontevasti. On esimerkiksi täysin totta, että kahvimuki kädessään on hyvin vaikea ninjailla tai harjoittaa muuta maastoutumista, vaikka mieli kuinka tekisi. :D

Lainaus
Kuinka hän olisikaan halunnut paiskata kahvin Royn naamalle ihan vain pyyhkiäkseen itsetyytyväisen virneen tiehensä.

Ajatus on kyllä jotain niin Edille ominaista, että awws ja reps! <3 :D Taatusti moinen käytös olisi pyyhkinyt itsetyytyväisen virneen tiehensä oitis, joskin ehkäpä eversti Kusipää olisi voinut alkujärkytyksestä toivuttuaan kutsua huoneeseensa tiukkaotteiseen kurinpalautukseen.

Kaiken kaikkeaan todella loistava tilannekuvaus! ^^

Kiitoksia! <3
Hellät sanat pilaavat ruman maailman,
johon tahdot kuulua ja tappaa Jumalan.

Kaatosade

  • pervektionisti
  • ***
  • Viestejä: 4 852
  • kiero ja sarkastinen
Vs: FMA: Pitkiä käytäviä, K-11, one-shot
« Vastaus #6 : 12.02.2015 02:25:45 »
DulzGram: FMA fandomina jotenkin oikein provosoi ihan överin psykologiseen settiin... hyvä jos en ole ainoa, jolle käy näin. Ajattelin, että tuollainen näytelmäpaska voisi olla kovin tukalaa ja realistista, jos ympäristö ei saa tietää. Ja joo, Royn näyttelijänlahjojen takia uskon, että Ed hyvinkin alkaisi kelailla kaikkea kummallista, raukkaparka.

Orenji: Mun on tarkoitus tehdä tästä täysin epäpsykologista hölöpölöä, mutta tämä on näköjään kaikkein pöljintä mihin pystyn tällä hetkellä tästä fandomista – surullista sinänsä. o_O No, jatkan yrittämistä. Voin kuvitella hyvin, ettei ole helppoa jos pakosta on oltava kulissit pystyssä, ja sitten kun työskentelee samassa paikassa ja joutuu näkemään toista esimerkiksi jollain pitkällä käytävällä... </3

Crescen: Tästä taisi tosiaan tulla yksi noista vuosisadan mittaisista hetkistä, joina ehtii kelata että eikö tämä fakin käytävä lopu ikinä. Eikä tiedä yhtään, että mihin sitä katsoisi ja miten päin olisi, kun kaikki vaihtoehdot tuntuvat epäilyttäviltä. Mua huvitti suuresti myös se, että Royn piti sitten päästä sanomaan jotain (ja todennäköisesti katsomaan Edin persettä ;D). Kahvi on mulle hyvin hyvin rakas aihe, joka jotenkin on liimautunut tähän fandomiin lähtemättömästi. Aina kivaa, kun siitä tykätään. <3

Verinen Paronitar: Kas, en tullutkaan ajatelleeksi, että kahvin tasapainottelulla oli symboliikkaakin, mutta onhan sillä tosiaan näin mainittuna. Piilonerous on taas iskenyt, vaikka miten yritin kirjoittaa jotain ihan pointitonta hömpötystä. ;D Vaatemehustelulta ei voi välttyä mitenkään kokonaan myöskään, koska noh, erinäiset univormufiksaatiot jne.... särmärit on kivoja. <3 Tykkään itse myös niistä valehtelija-lineista, hyvä jos ei ollut liikaa se toisto, vähän sitä pompottelin päässäni mutta laitoin sitten kuitenkin.

Beyond: Kahvikupin kanssa ninjailu kuulostaa kyllä erittäin tuhoon tuomitulta idealta, josta suoriutuakseen olisi oltava vähintään demoni. Tykkään itsekin kovasti sellaisista(kin) ficeistä, joissa kuvataan hahmojen ihan jokapäiväistä elämää ja ehkä oivalletaan jotain siinä sivussa, koska mikäpä sen samastuttavampaa kuin arki. Luulen kyllä, että jos ne kahvit olisi heitetty, se pieni kurinpalautus olisi voinut olla Edille mieleen... <3

Kiitoksia teille kommenteistanne. <3
« Viimeksi muokattu: 12.02.2015 02:34:00 kirjoittanut Pics »
Mitä tarinoita kertoisin sinulle hämärän rannalla
että haihtuisi surusi, suloinen ja surullinen nukkeni.   (Pablo Neruda)


Elfmaiden

  • ***
  • Viestejä: 1 222
  • haaveilija
Vs: FMA: Pitkiä käytäviä, K-11, one-shot
« Vastaus #7 : 12.02.2015 13:06:14 »
Ää, melko sydäntä raastava tarina. Kamalaa, kun tuolle teatterille on tarvetta.... Mutta olipa taas upeasti kirjoitettu, ja yllättäen myös vähän uudesta näkökulmasta!

Tämä oli upea kohta:
Lainaus
Tällaiset hetket saivat Edin ihmettelemään, oliko hän täysin menettänyt arvostelukykynsä, kun uskoi mihinkään mitä Roy sanoi. Niillä näyttelijänlahjoilla olisi varmasti ollut helppoa teeskennellä tunnetta ja johtaa häntä harhaan. Ja näyttelijät muistivat ulkoa paljon pidempiäkin vuorosanoja kuin 'Minä rakastan sinua.'

Mutta hän tiesi myös, miksi he tekivät tätä. Säännöt eivät katsoneet hyvällä sellaisia suhteita kuin heidän, ja jos he halusivat jatkaa sitä, se oli pidettävä salassa. He näyttelivät toistensa takia, mutta helvetti, että Ed vihasi nähdä Royn tällä tavalla. Jokainen kohtaaminen, jossa hänet ohitettiin kuin ilmaa, sai hänet ajattelemaan typeryyksiä. Ja nämä käytävät olivat niin vitun pitkiä.
USKO, TOIVO JA (POIKA)RAKKAUS

Kaatosade

  • pervektionisti
  • ***
  • Viestejä: 4 852
  • kiero ja sarkastinen
Vs: FMA: Pitkiä käytäviä, K-11, one-shot
« Vastaus #8 : 15.02.2015 10:59:43 »
Elfmaiden: Näköjään kun pitää pientä taukoa ja hautoo asioita päässään hiljaisella tulella, tulee välillä uusiakin näkökulmia keksittyä. :) Pidän tuosta lainaamastasi kohdasta itse kanssa suht paljon. Olihan tämä toisaalta vähän raastava, mutta ehkä ne yhdessä vietetyt hetket ovat näiden arvoisia. Kiitoksia kommentista. <3
Mitä tarinoita kertoisin sinulle hämärän rannalla
että haihtuisi surusi, suloinen ja surullinen nukkeni.   (Pablo Neruda)