Sherlock Holmes (kirjat, elokuvat, tv-sarjat yms.)

[Funtion]

Siis enhän mä tässä Marya syytäkään vaan näitä kirottuja käsikirjoittajia. Ei nää hahmot mee itsekseen tekemään näitä asioita vaan kirjoittajat kirjoittaa ne tekemään niitä. Mua häiritsi tässä koko CIA-palkkamurhaaja-jutussa se miten sitä käsiteltiin jaksossa. Marylla oli salattu menneisyys ja se antoi Johnille muistitikun josta se kaikki löytyi, mutta John päätti olla katsomatta sitä muistitikkua ja täten me KATSOJAT ei saada tietää yhtään mitään Maryn menneisyydestä (ainakaan toistaseks mut en usko et ne syventyy Maryn hahmoon ens kaudella. Toivossa saa toki elää). Eli koko Maryn tarina lakaistiin maton alle ja Mary myös työnnettiin syrjään ratkaisun hetkien ajaks vaikka kyse oli koko ajan Marysta, Magnussen kiristi Marya. Tästä me päästään siihen et syy miks Mary ampui Sherlockia oli joko a) käsikirjoittajien tarve näyttää et Mary on inhimillinen ja tekee virheitä --- täähän meille tuli jo ilmi siinä kohtaa ku se jätti kertomatta menneisyydestään Johnille ja sen sijaan päätti hoitaa itse tilanteen eli on paljon uskottavampaa että b) käsikirjoittajat halus lisää konfliktia jaksoon. Sä et voi mitenkään järkiperäisesti selittää miks Mary ampui Sherlockia vaikka se piti siitä eikä Sherlock ollut todellisena uhkana siinä kohtauksessa (osoittanut sitä aseella takaisin yms.) ja jopa tarjoutui auttamaan Marya, jos oikein muistan? Mut sä voit selittää tän sillä, et käsikirjoittajat tahto lisää tuskaa Sherlockille ja Johnille ja niillä oli mielessään tää ~upee~ visio mielenpalatsikohtauksesta jossa Sherlockin kuolleet pressure pointit (Redbeard, Jim) tulee "takaisin eloon".

Entäs muut naishahmot? Irene? Sarjan ainoa seksuaalivähemmistöä edustava hahmo eli lesbo joka rakastuu Sherlockiin. Toki sarjassa on ollut muitakin seksuaalivähemmistön edustajia mutta vain äärettömän pienissä rooleissa ja negatiivisessa valossa; ne Baskervillen majatalon pitäjät jotka sit rahasti ihmisiä huijaamalla niitä, Johnin sisko joka on alkoholisti eikä koskaan esiinny sarjassa ei edes oman veljensä häissä, TGG:ssä se Connie Princen veljen salarakas (?? menikö oikein) joka tappaa Connien, plus ofc Jim Moriarty eli sarjan pääpahis joka heti ensimmäisessä kohtauksessaan esiintyy homona ja muutenkin alinomaa flirttailee Sherlockin kanssa. Näiden lisäks meillon vaan Irene joka, kuten sanottua, rakastuu Sherlockiin. ASIB-jakson lopussahan Irene on täysin voitettu ja Sherlock menee pelastamaan sen hengen kun siitä tulee "neito hädässä". Jälleen alkuperäisteoksissa Irene voitti Sherlockin, eikä toisinpäin.

Vilna, canonia on käännetty äärettömän paljon BBC:n Sherlockissa. Imo Elementary tavoittaa huomattavasti paremmin Sherlockin ja Watsonin välisen ystävyyssuhteen plus Elementaryn Sherlock on hahmona lähempänä sitä kirjojen hahmoa kuin BBC:n Sherlock. Joten tuon perusteella en jättäisi katsomatta sitä. :D En suosittele kylläkään vertaamaan sarjoja keskenään, se on aika vaikeeta. Mut hei, ei se oo jenkki!Sherlock! Tai siis joo ne asuu NYC:ssä (tosin yhdessä vaiheessa ne menee Lontooseen!!) mutta Sherlock on silti Lontoosta kotoisin ja eiks sen näyttelijä oo brittiläinen? Idk.

// Tehilla tuli väliin, haluaisin saman tien vastata tuohon mut tasalta alkaa Elementary telkasta ja pitää mennä valmistautumaa siihen. Palaan aiheeseen kuiteki myöhemmi!

[Ansa]

Entäs muut naishahmot? Irene? Sarjan ainoa seksuaalivähestöä edustava hahmo eli lesbo joka rakastuu Sherlockiin.

No jaah, ehkä taivun. Vaihdan sanan vahva tässä puheyhteydessä kovaan ja mielenkiintoiseen muijaan. Moffatin huonot puolet kirjoittajana jo tietää kaikkki, ja silti yhä ärsyttää. Mutta sitten taas... Onko sarjassa edes yhtäkään "vahvaa" hahmoa, jos niitä oikein pohtii? Nyt alkoi vain ärsyttämään miten sarjassa sivuutetaan kaikki muut paitsi Sherlock.

//ärsyttää myös tuo, että Maryn menneisyydestä tehtiin kauhea hype, ja silti siitä ei edes paljastunut mitään salamurhaajan lisäksi.

-Ansa

[Sisilja]

Hei onko joku kykenevä kertomaan (sensi, mä katson sua ja oon vastineeksi ehkä taas valmis puhumaan siitä Marysta enemmän kun oon saanut itseni kasattua ), mikä tekee Elementaryn Sherlockin ja Joanin ystävyyssuhteesta hyvä ystävyyssuhteen? Myönnän että oon katsonut sarjaa sieltä täältä ja kokonaisuudessaan hyvin vähän, mutta aina kun katson, ne lähinnä tappelee eikä tunnu arvostavan toisiaan lainkaan (Joan ainakaan). Viimeksi kun yritin sarjaa vilkaista, Sherlock oli "korvannut" Joanin jollain Kittyllä ja Joan ratkoi rikoksia täysin itsekseen (mikä sinänsä oli mun mielestä tosi erikoista, miten Watson voi olla kaksikosta se kykenevämpi etsivä?). Totta kai konfliktit kuuluu mihin tahansa ihmissuhteeseen, mutta kun mä en ole nähnyt näiden kahden välillä lainkaan kunnon välittämistä. Oonko katsonut sarjaa vaan liian vähän ja turhan ennakkoluuloisesti jo valmiiksi virittyneenä?

// Tajusin kääntää neloselle ja tutkia taas kerran tätä asiaa. : D

/// Pilkku viilviil, sen BBC:n Sherlockin jakson nimi on His Last Vow. His Last Bow on se alkuperäistarina.

//// Just Sherlock sanoi Elementaryssa että haluaa korjata sen ja Joanin välit ja ne meinasi halata ja okei, kai ne sitten ovat ystäviä ja mä olen vain katsonut vääriä jaksoja...

[Funtion]

Mielenkiintoisia nää Sherlockin naishahmot ehdottomasti onkin! Oon aina miettinyt miks Molly, sosiaalisesti kömpelö ja Sherlockiin ihastunut naapurintyttö, työskentelee ruumishuoneella. Mikä on saanut sen valitsemaan sellaisen ammatin? Mua kismittää kun tää sarja pyörii Sherlockin ympärillä niin et kaikki hahmot on vain palvelemassa Sherlockin tarpeita ja haluja eikä niilloo omaa elämää lainkaan. Näin kärjistettynä --- onhan Johnilla hetken aikaa oma elämä kun Sherlock on kuollut ja John on löytänyt Maryn rinnalleen.

Tehillan pointin tajuan kyllä. Marya vois hyvin kuvata sanalla "viekas" sillä se toimii tilanteen mukaisesti, ja osoittihan se viekkautta siinä kohtaa kun se saattoi Sherlockin ja Johnin yhteen ratkomaan rikosta juonimalla kummankin miehen kanssa. Oon myös samaa mieltä siinä et nää naishahmot on mielenkiintoisempia kuin John. :D Mut on Johnillakin oma tarinansa ja persoonallisuutensa, en vaan henk. kohtaisesti välitä siitä.

Niin ja hei Vilna, unohdin aiemmin sanoa kun oli niin paljon asiaa mihin tarttua, et mä oon kattonut Granadaa! Se on hyvä jos tykkää Sherlockista ja Watsonista eli se ei sovi mulle, haha. Moriarty on siinä ihan grumpy cat. :D Se sarja on kyllä ehdottomasti kaikkein eniten canonia myötäilevä ja Jeremy Brett vetää hienon roolin.

Sisilja, ensinnäkin sori, sekotan koko ajan kumpi on alkuperäistarina ja kumpi on ton jakson nimi! Siis Vow on BBC:ä, Bow on Doylea. Jotenkin mä vielä tungen ton päähäni niin syvälle etten tee tätä virhettä mut se hetki ei oo nyt.

Okei, en oo mikään Elementary-ekspertti, oon katsonut jaksot kerran ja seuraan Suomen tahtiin mut jos nyt jotain ajatuksiani kokoan niin:

Alussa Joan ja Sherlock ottivat yhteen monesti, mikä on luonnollista koska nehän oli toisilleen tuntemattomia ja Sherlock oli narkomaani niihin aikoihin. Nyt tilanne on vähän samankaltainen kun Sherlock on ollut Lontoossa ja palannut takaisin NYC:iin eikä se lähtiessään sanonut mitään Joanille (jos muistan oikein). Sherlock ei siis oo enää narkomaani, mut niiden suhde kärsi paljon sen lähdön takia eikä ne enää esim. asu saman katon alla yms. Sen takia niillon tän 3. kauden aikana ollut vähän närää toistensa kanssa, mut kuten just tän iltaisessa jaksossa nähtiin, Sherlock haluaa korjata niiden suhteen. Kitty ei oo Joanin "korvike" vaan Sherlock myönsi että se näki Kittyssa potentiaalia ja et siitä tuli varmasti hyvä etsivä. Sherlock siis haluaa toimia Kittyn mentorina ja sen takia Kitty asuu nyt Sherlockin kanssa. Joan ja Sherlock ei oo enää kumppaneita, tavallaan, niillon välillä samoja tapauksia mut ne pääosin työskentelee erikseen. Joan siis löysi tän kiinnostuksen etsivän työhön Sherlockin kautta. Alkuperäistarinoissaha Watson oli vaan apuri, mut Elementary on tässä kohtaa uudistanut canonia, aivan niin kuin BBC Sherlock tekee muissa asioissa. Mun mielestä tää on onnistunut hyvin, koska Elementaryssa on kuitenkin säilynyt se, että Sherlock on se nero jolta pyydetään apua. Watson on lääkäri ja lääkäreiltä edellytetään keskimääräistä suurempaa älykkyyttä, mikä selittää hyvin tän Joanin tapausten ratkomisen.

Mitä taas tulee Sherlockin ja Joanin väliseen ystävyyteen... oon eri mieltä, ne nimenomaan arvostaa toisiaan hyvin paljon. En mitenkään pysty luettelemaan niitä kaikkia viitteitä, vaan täytyy yksinkertaisesti katsoa se sarja jotta ymmärtää. Sherlock ja Joan on tasa-arvoisia keskenään, eikä Joan anna periks Sherlockin paskamaisuudelle vaan se tekee selväks ettei se pidä siitä mitä Sherlock teki yms. ja sit sitä kautta Sherlock voi korjata tilanteen. Mut Joan ei pelkästään tee Sherlockista hyvää ihmistä, vaan myös Sherlock on auttanut Joania; silloin kun ne tapasivat Joanilla oli henkisesti raskasta aikaa, koska sen potilas oli kuollut ja se tietty syytti siitä itseään kun se toimi kirurgina. Sherlock autto Joania pääsemään tästä ylitse ja se myös autto sitä löytämään uuden urapolun eli tän rikosten ratkomisen. Sherlock toimi Joanin mentorina, ihan niin kuin se toimii nyt Kittyn mentorina.

Niiden suhde ei oo täydellinen ja ne tietää sen itsekin, mut ne tekee aktiivisesti töitä et se kehittyis paremmaks. Ne puhuu asioista. Niillon kummallakin oma elämä toisen henkilön ulkopuolella. Ne on tehnyt väärin toisiaan kohtaan mut ne on ottanut siitä opiksi. Tän enempää en pysty näiden suhdetta kuvailemaan tällee yleispätevästi. Elementaryssa on niin monta jaksoa, ettei sitä pidä missään nimessä arvioida vain muutaman jakson tai sieltä täältä nähdyn kohtauksen perusteella. Imo kestää hetki ennen kuin siihen pääsee sisälle ja ennen kuin ne hahmot oppii tuntemaan.

Plus tietty tärkein syy: Sherlock nimesi mehiläisen Joanin mukaan. Hei come on, truu luv.

[Unohtumaton]

En pysty enää pysyttelemään poissa tästä keskustelusta... 

Mitä tulee Maryyn, niin mä en oikein jaksa uskoa, että kolmoskausi olis jotenki kietonu koko hahmon tarinan pakettiin eikä siihen palattaisi enää. Ensinnäkin mun ajatuksiin ei oikein istu se, että John Watson olisi täydestä sydämestään, sataprosenttisesti ilman mitään hiertämään jääneitä kaunoja antanut anteeksi Marylle. Sama henkilö kuitenkin ampui hänen parhaan ystävänsä, jonka menetyksen John on jo kerran joutunut elämään läpi, ja olisi tehnyt saman toistamiseen, kuten näiden kolmenkeskisestä kohtauksesta myöhemmin nähtiin. Jos kyseessä olisi ollut kuka tahansa muu kuin Sherlock, luoti olisi oikeasti tappanut. Ja tappoikin, Sherlockin sydän pysähtyi. Maryn teko oli oikeasti aika julma, kun miettii kuinka paljon Marykin tiesi Johnin ja Sherlockin menneisyydestä. Silloin kun Sherlock palasi takaisin ja esittäytyi ravintolassa, Mary sanoi "Oh my god, oh my god, do you have any idea what you've done to him?" mikä viittaa siihen, että hän kyllä ymmärsi kuinka äärimmäisen sidottu Johnin elämä oli aiemmin ollut Sherlockiin ja nähnyt, minkälaista suruprosessia John oli käynyt lävitse. Ja ampui Sherlockia tästä kaikesta huolimatta. Rakastaa Johnia, mutta on silti valmis ampumaan tämän parhaan ystävän, koska oma menneisyys ei kestä päivänvaloa.

Mary voi ihan hyvin olla vaikka pahis neloskaudella, mene ja tiedä, mutta mitään perheonnea kaiken tän pohjalta en lähtisi luomaan.

[Sisilja]

Mehiläinen. En muistanutkaan. Joo. Okei. Varmasti Elementarylla on hyvät puolensa ja ehkä mä vielä joskus saan itseni katsomaan sitä kunnolla. Tai sitten en. Siinä on jotain elementtejä tai lähinnä mulle BBC:n puolelta rakkaita hahmoja, jotka ovat tässä sarjassa niiiiin erilaisia, etten pysty vielä katsomaan sarjaa hermostumatta. Suurimmat järkytykset ovat tähän mennessä olleet Mycroft ja Lestrade. Mutta toisaalta, kuka kaipaisi kahta täysin samanlaista sarjaa? Ehkä mä tyydyn vain toteamaan, ettei Elementary ole mun sarjani, mutta tosi huippujuttu niille, jotka siitä pitävät.

// Oon erittäin samaa mieltä sun kaa, Unohtumaton!

[Funtion]

Unohtumaton, viestiäs lukiessa en pystynyt kuin ajattelemaan "entäs Sherlock?" Tiedän, oon puhunut tästä jo miljoona kertaa aiemmin, mut Reichenbaaaach. Sherlock itse oli se joka aiheutti Johnille menetyksen ensimmäistä kertaa, kun Sherlock hyppäsi sieltä katolta alas ilman minkäänlaista pakkoa ja pakotti Johnin katsomaan sen. Sherlock uskotteli olleensa kuollut kahden vuoden ajan, vaikka muitakin vaihtoehtoja olis ollut. Kuten itsekin sanoit, John kävi läpi suruprosessin ja joutui myös terapeutille sen takia mitä Sherlock teki hänelle. Sherlockin teko olisi ollut ymmärrettävä jos hänen olisi ollut pakko tehdä se, jos joku olisi ollut vaarassa, mutta kukaan ei ollut. Sherlock teki niin itsekkäistä syistä ja jos tämä ei tee Sherlockin teosta julmaa, niin mä en tiedä mitä sanoa. Samoilla perusteilla kuiteki Maryn teko on julma, joten? Ei kai sentään toinen kerta oo jotenkin "pahempi" kuin ensimmäinen?

Niin ja sopii myös muistaa et Johnhan antoi Sherlockille anteeksi eikä kukaan kyseenalaista tätä anteeksipyyntöä, sen sijaan ihmiset ei usko et John antoi Marylle anteeksi.

Sisi, Mycroft on kamala Elementaryssa!!!! Mut imo se on kamala BBC Sherlockissa'ki, joten en oo paras sanomaan tähän mitään. :D

[Sisilja]

Mulle se ydinongelma Elementaryssa on, että hahmoilla on samat nimet kuin Sherlockissa, jolloin niitä ei millään voi olla vertaamatta ja piirtämättä yhteyksiä vaikka ne totta kai käytännössä ovat täysin eri hahmoja. Kuitenkin musta on mielekkäämpää katsoa vaikka Lewisia, jossa ylikonstaapeli muistuttaa jollain tavalla Sherlockia, mutta ei kuitenkaan häiritsevyyteen asti, ja koska hahmot ovat selkeästi kaksi eri tyyppiä, niihin on helpompi suhtautua kuin Sherlock Holmesiin ja Sherlock Holmesiin. Tai ehkä House on vielä parempi esimerkki. Sherlock Holmeshan sen hahmon esikuva on ihan virallisestikin, mutta koska nimi ja ammatti ovat eri, ei tule verrattua näitä kahta sarjaa juurikaan.

Ehkä oon vain pikkumainen.

[Unohtumaton]

sensaatio, en missään nimessä halua vähätellä sitä, mitä Sherlock teki Reichenbachin lopussa, koska siinä tehtiin tunnetasolla kans aikamoista vahinkoa. Maryn teko on vähintäänkin yhtä itsekäs kuin Sherlockin feikattu itsemurha, mutta en silti sanoisi että nämä kaksi tekoa vastaisivat aivan täysin toisiaan. Maryn tapauksessa kyseessä ei ole kuitenkaan enää pelkkä murhayritys, vaan samassa paketissa tulee paljon muutakin. Yhtäkkiä John huomaakin olevansa naimissa (ex-)salamurhaajan kanssa, jonka menneisyydestä hän ei tiedä oikeastaan yhtään mitään ja kaupan päälle sama henkilö vielä ampuu hänen ystävänsä. Ja kun miettii millainen menneisyys Marylla on takanaan (Magnusseninkin puheista päätelleen siellä on paljon ikävää tavaraa, joihin toivottavasti vielä palataan), tuntuu jotenkin hurjalta, että John antaa anteeksi sekä ystävänsä murhayrityksen että kertomatta jääneen menneisyyden, jossa murhataan vähän lisää ihmisiä ja joka paljastaa, että heidän suhteensa perustui alun alkaenkin valheelliselle pohjalle - rakkaudesta huolimatta.

(huh siitä on pitkä aika kun viimeksi oon keskustellut vähän syvällisemmin tästä sarjasta  )

[Funtion]

Ok, yritin jo kerran kirjoittaa tähän vastausta mut siihen tuli sellanen sarkasmin ylikuormitus (sen siitä saa ku pidättää sarkasmiaan koko pvn :D) et taidan pitää suuni kiinni suurimmaks osaks. Ihan pari juttua vain sanon:

Sherlock on kohdellut äärettömän huonosti Johnia eikä sitä kuitenkaan inhota sen vuoks tai ajatella jotenkin julmana. Oon puhunut tästäkin miljoona kertaa ja siks tuntuu vähän tyhmältä toistella samoja juttuja. Johnin huumaaminen on klassikko, mut sen lisäks koko Sherlockin anteeksipyyntö TEH:ssä oli manipuloitu sen puolelta ku se uskotteli Johnille et ne on kuolemanvaarassa. Sherlockin käytös selitetään aina jotenkin; se on kone tai se ei tiedä miten käyttäytyä tai se ei ymmärrä loukkaavansa toisia. Bullshit. Benedict itsekin sanoi että: Do you not think he’d [Sherlock] just look at you twice and tell you everything you hate about yourself and crumple you up like a little bit of paper and flick you away? He’s a machine and brutal and ruthless and has no time for the distractions of your fawning.

Siinä kaikki, tähän jätän keskustelen ellei jotain uusia pointteja tuu esiin. Musta on vaan käsittämätöntä miten näitä asioita ei pidetä samanarvoisina; onhan olemassa muutakin kuin kaksi ääripäätä, julma teko ja ei-julma teko. Siltikään kukaan ei kyseenalaista kuin Maryn teot. Whateverrrrr.

[Hallahäive]

Pääsin vasta kotiin, ja väsyttää, joten vähän ignooraan osaa viesteistä tässä...

Ensin Marysta sen verran, että en mä siis sitä suinkaan vihaa, musta se on mielenkiintoinen hahmo. Lähinnä juuri nämä Sherlockin ampumiset kuolettavasti ja kaikki se valehtelu (ei edes tiedetä oikeaa nimeä, siispä hankala tietää mikä hahmosta on ollut totta ja onko puoletkaan) + se ettei se pyydä ollenkaan anteeksi mitään hiertävät. En jotenkin, kuten osa jo sanoivatkin, usko että John on antanut Marylle oikeasti ainakaan kokonaan anteeksi. Voin tietenkin olla väärässä ja mielipiteet voi aina muuttua. Amanda on mielestäni ihastuttava ja Maryn naiseus ei vaikuta mielipiteisiini hahmosta lainkaan. Molly ja Irene (ja Anthea!) ovat kaikki hahmoja joista tykkään paljon. Ja rouva Hudson tietenkin <3 Sherlockissa on ihania leidejä.

Komppaan paljolti Unohtumatonta.

Mutta se Marysta, en halua alkaa riitelemään tai muuta. Innolla odotan mitä hänelle ja muille tapahtuu sitten spesiaalissa/seuraavalla kaudella. Kenties se taas osin muokkaa ajatuksia.

(Etenkin nautin Sisilja ja Hallahäive teidän kivoista Johnlockeista, hehe.)

Voi kiitos Vilna, ihana kuulla <3

[wishbone]

Lukaisin ketjun tässä yön ratoksi läpi ja selkeästi täällä ollaan jo parissa päivässä nostettu muutamatkin kissat pöydälle, joten jospa sitä itsekin tuppautuisin seuraan. Otan takapakkia motiiveita koskevista väittelyistä ja kertaan vähän omaa historiaa. Olen siis jo joskus 2000-luvun alkupuolella tykännyt ACD:n alkuperäistarinoista ja katsonut suurella innolla Granada-Holmesia (ah, ihana Jeremy Brett, the one and only), kunnes sitten joskus vähän ykkoskauden ilmestymisen jälkeen erinäiset kaverit alkoivat vihjailla että nyt olisi tällainen nykyaikaan sijoittuva uusintaversio tiedossa. Katsoin siis ykköskauden muistaakseni jo 2010 täysin irrallaan mistään fandomeista ja muistan tässä kuplamaisessa olotilassa pohtineeni ensimmäisen jakson ravintolakeskustelun jälkeen, että onpas jännittävää että ovat päättäneet tehdä Sherlockista tällä kertaa canonisesti homon (if only). Tykkäsin sarjasta silloin paljon, mutta oikea elämä vei vähän mennessään ja palasin aiheen pariin vasta loppuvuodesta 2011 kun kakkoskauden ekat promot tulivat, jonka jälkeen hype olikin sitten tasaisesti kasvavaa. Tavallaan BBC:n Sherlockiin hurahtaminen oli ensimmäinen iso fandomretkahdus sitten teinivuosien ja merkkasi paluuta näihin piireihin + tutustutti tumblerin ihmemaailmaan. Muistelen edelleen suurella lämmöllä ja nostalgialla kakkoskauden ilmestymisen jälkeistä kevättä jolloin kaikki oli uutta ja ihmeellistä, uusia ficcejä tuli joka päivä miljoona lisää ja fandom teki erittäin mageita tempauksia (kuten mm. I Believe in Sherlock Holmes -kamppis).

Ekan vuoden jälkeen ruoho alkoi kuitenkin olla monelta osin vihreämpää muiden sarjojen puolella ja hiatus tietysti vaati veronsa. Samaa tahtia kun oma tietoisuus monistakin asioista kasvoi (lue: tumblr teki allekirjoittaneesta feministin), sitä enemmän alkoivat monet asiat sarjassa nyppiä. Moffatin naishahmojen (ynnä seksuaalivähemmistöjen) kohtelusta & yleisestä kyvyttömyydestä kirjoittaa seurauksia maatajärisyttäville plot-twisteilleen on keskusteltu monesti ja täällä sensaatio onkin jo ehtinyt mainita samasta. Mark Gatissia on moni ylistämässä ihan koska mies itse kuuluu vähemmistöön ja ymmärtää ehkä vähän enemmän subtextin päälle, mutta koska herrat kynäilevät sarjaa niin tiiviisty yhdessä, koen että ongelmat lopputuloksessa ovat yhteisiä. Kaikkien inhokkijakso (tai jakso jota kukaan ei ainakaan koskaan nimeä lempparikseen) eli ykköskauden toka, the Blind Banker, on taas kolmannen vakkarikirjoittajan eli Stephen Thompsonin kynästä ja rasismia lähentelevine stereotypioineen sellaista settiä että oksat pois.Varsinkin kolmoskauden jälkeen tajusin aika selkeästi, etten kykene enää kääntämään aivoja sellaiseen off-tilaan jossa pystyisin nauttimaan sarjasta ilman että kaikki mahdolliset epäkohdat huutavat läpi, joten otin suosiolla etäisyyttä fandomista. Lähtöä vauhditti myös täällä puitu Mary-depaatti, joka onkin saanut ihan naurettavat puitteet kansainvälisellä puolella; itse koen että kaikki aukot hahmon tai hahmojen logiikassa ovat vain käsikirjoittajan syytä, eli jälleen on annettu enemmän tilaa shokkielementille kuin fiksusti perusteltavissa olevalle hahmokehitykselle. Näin ollen oma kipukynnys minkään sortin juupas-eipäs, teki oikein-eipäs väittelylle on melko pieni, koska en osaa nähdä hahmojen motiivien takana mitään muuta kuin partoihinsa myhäilevät tekijät.

Eli tätä nykyä tulee aika ajoin tehtyä jotain satunnaisia ekskursioita BBC:n puolelle, ehkä lähinnä täällä Finissä. Seuraan kuitenkin aktiivisesti Elementarya ja olin erittäin innoissani Kittyn tulosta mukaan, joskin vähän varuillani hahmon taustastoorin luoteen vuoksi. Tähän mennessä kuitenkin tuntuu että sitä on käsitelty sen ansaitsemalla vakavuudella ja ylidramatisointiin sortumatta, plus oli positiivinen yllätys että Kitty ja Joan saivat niin nopeasti välinsä selvitettyä eikä mitään rasittavaa kilpailuasetelmaa syntynyt. Koen että Joanin hahmokehitys ehkä vähän polkee paikallaan lupaavan alkukauden jälkeen, mutta syyt saattavat olla ihan kamerantakaiset, koska näyttelijä itse on tainnut alkaneen raskauden vuoksi pyytää vähän enemmän vapaapäiviä.

Olin vissiin sanomassa vielä jotain noista Richien leffoista, mutta kadotin ajatuksen tässä kaiken vaahtoamisen aikana. Ehkä siis vaan veikkauksia kehiin - saadaanko lupailtua kolmatta elokuvaa koskaan vai onko RDJ jo niin Marvelin/Tony Starkin lumoissa ettei kykene enää feikkaamaan brittiaksenttia?

[Unohtumaton]

Koska mulla on osin pieni oletus, että Marysta kuullaan vielä, niin voi olla että senkin pohjalta oon edelleen vähän varautunut kyseistä hahmoa kohtaan. Voihan olla että metsään menee, mutta vielä on niin paljon aikaa spekuloida, että menkööt. 

Pelkästään se, että Mary on ollut Johnille kamala ei itsessään aiheuta mussa mitään inhoreaktioita (Maryhan on ihan jees hahmo!), koska tällä logiikalla tosiaan pitäis vihata sitten Sherlockia sun muita. Jos Mary olisi pyytänyt anteeksi tai edes osoittanut jonkinasteista katumusta tekojaan kohtaan, niin mun olis huomattavasti helpompi rinnastaa kyseinen hahmo Sherlockiin. Kumpaakaan näistä ei nähty kolmoskaudella, päinvastoin. Summa summarum, miten John voi antaa anteeksi, kun a) Mary ei ole missään vaiheessa edes ilmaissut olevansa pahoillaan/pyytävänsä anteeksi ja b) osoittanut katumusta? Sherlock, olkoonkin ihmissuhteissaan kömpelö, pyysi anteeksi (se miten anteeksianto lopulta tapahtui on tietenkin vähän ongelmallisempi, mutta pääpointti on siinä että Sherlockille Johnin anteeksianto osoittautui asiaksi, jota hän kaipasi, Marysta en kolmoskauden perusteella sanoisi samaa) ja osoitti läpi kolmoskauden, että heidän ystävyytensä on oikeasti tärkeä Sherlockille.

[Funtion]

Summa summarum, miten John voi antaa anteeksi, kun a) Mary ei ole missään vaiheessa edes ilmaissut olevansa pahoillaan/pyytävänsä anteeksi ja b) osoittanut katumusta? Sherlock, olkoonkin ihmissuhteissaan kömpelö, pyysi anteeksi (se miten anteeksianto lopulta tapahtui on tietenkin vähän ongelmallisempi, mutta pääpointti on siinä että Sherlockille Johnin anteeksianto osoittautui asiaksi, jota hän kaipasi, Marysta en kolmoskauden perusteella sanoisi samaa) ja osoitti läpi kolmoskauden, että heidän ystävyytensä on oikeasti tärkeä Sherlockille.

Siis nyt ihan puhtaasti muistamattomuuttani kyselen, et miten niin se ei pyytänyt anteeksi? Siis joo, en muista nähneeni kohtausta jossa olis sanonut anteeksi, mut mä käsitin sen sillee et se pyysi anteeksi off-screen koska siinä kohtauksessa jossa John antaa anteeksi, Mary sanoo et on kulunut kuukausia siitä kun John on viimeks puhunut sille. Niin aattelin et ne oli käynyt jonkun keskustelun ja sit John oli sanonut tarvitsevansa aikaa miettiä sitä ja sit jouluna se viimein suostu puhumaan.

En voi edes katsoa uusiks tota jaksoa koska inhoreaktiot, joten oon täysin gifsettien ja oman hataran muistini varassa. :D

[Sisilja]

Mary ei oo pyytänyt missään vaiheessa anteeksi. Sitä ei näytetä, kerrota tai viitata tapahtuneen, joten mulle sitä ei ole tapahtunut, kunnes toisin todistetaan.

wishbonen viestistä muistui mieleen että mun piti katsoa Sherlockia jo silloin kun se eka kausi ekan kerran näytettiin Ylellä, mutta jostain syystä sen missasin. Myöhemmin kävi ilmi että mun isäni oli kyllä katsonut ekan kauden silloin, muttei ollut viitsinyt mainostaa mulle sarjaa, johon sitten myöhemmin rakastuin päätä pahkaa. Sinänsä kiva kun ei tarvinnut kärvistellä The Great Gamen uima-allaskohtausta kuukausitolkulla, mutta vähän oon silti yhä ihmeissäni kuinka lähellä oli, että olisin päässyt fandomiin ennen kunnon hypetystä.

[Sisilja]

Onko muuten joku kokeillut Sherlock: The Network -sovellusta? Törmään tuohon aina silloin tällöin ja huvittaisi kyllä ostaa, sehän on melkein kuin saisi käsiinsä uuden jakson, vaikka pelailu sinänsä ei innostakaan (pottermoreilukin kaatui juuri niiden tehtävien suorittamiseen ja päädyin vain lukemaan uudet Potter-faktat muualta). Kellään kokemusta?

[Unohtumaton]

Onko muuten joku kokeillut Sherlock: The Network -sovellusta? Törmään tuohon aina silloin tällöin ja huvittaisi kyllä ostaa, sehän on melkein kuin saisi käsiinsä uuden jakson, vaikka pelailu sinänsä ei innostakaan (pottermoreilukin kaatui juuri niiden tehtävien suorittamiseen ja päädyin vain lukemaan uudet Potter-faktat muualta). Kellään kokemusta?

Latasin tabletille joskus viime vuoden puolella ja oli minusta ihan hintansa arvoinen peli! Etenkin kaikki videoklipit ja erinäisten johtolankojen selvittäminen tekivät tuosta todella mielenkiintoisen, vaikka sinne väliin mahtui myös osioita, jotka vähän alkoivat toistaa itseään (tosin ovat skipattavissa), mutta jos kaipaa aivonystyröille tekemistä, niin tuon pelin myötä sitä kyllä saa. Tehtävät itsessään on kuitenkin ihan hauskoja ja monipuolisia sekä haastavia, kun tuossa kuitenkin pääsee kaikenmaailman koodeja ratkomaan. 

[Sisilja]

Pitänee se sitten hommata! Varmasti kivaa löytää sisäinen andersoninsa mahdottomien koodien kanssa tapellessa. Kiitti, Unohtumaton!

[Saphira]

Tutustuin BBC:n Sherlockiin vasta pari päivää sitten, ja taidanpa olla koukuttunut siihen. Minulla oli joitain ihmeen ennakkoluuloja ja kuvitelmia kyseisestä tv-sarjasta, mutta katsottuani ensimmäisen jakson en voinut olla ajattelematta, että sehän oli todella hyvä.
Ensimmäinen kausi ja ensimmäinen jakso ovat lemppareitani. Sherlock ja John ovat vasta tutustuneet toisiinsa, ja tapahtumat ovat suurimmaksi osaksi keskittyneet heihin ja heidän työhönsä.

Minulla ei ole mitään parituksia (kai?). En kyllä ole varma, koska välillä vain tulee sellainen Johnlock-shippausolo En koskaan pitänyt Johnin tyttöystävistä siksi, että John ei enää viettänyt niin paljon aikaa Sherlockin kanssa (joo okei, taidan minä olla shippaaja... ainakin vähän ). Sarah oli ihan ok, ja muista ei olekaan hirveästi tietoa.
Täällä on ollut paljon puhetta Marysta, ja itse en varsinaisesti inhoa enkä myöskään pidä hänestä. Suurin syy on se, että nyt en pääse näkemään Sherlockin ja Johnin yhteiseloa samassa asunnossa. Mary tunkee siihen väliin.

Pidän melkein kaikista hahmoista BBC:n Sherlockissa. Jokainen on aivan erilainen. Molly on kyllä vähän ärsyttävä. Moriarty on yksi mielenkiintoisimmasta hahmoista ja välillä jotenkin niin läppä sen Stayin' Alive -kappaleen kanssa. Mycroft on huvittavan viileä.
Sherlock ja John ovat ehdottomasti suosikkejani.

Mikä Sherlockissa ärsyttää eniten, on se asia, että joutuu odottamaan ensi vuoteen seuraavaa kautta. Onneksi jokin joulujakso tulee vielä tämän vuoden puolella, mutta sekin vasta joulukuussa. Noh, eihän siihen ole kuin 8 kuukautta.

[Sisilja]

Odotin Mr. Holmesia yleiseen levitykseen, mutta näyttää siltä, että leffa tulee ainoastaan Rakkautta & Anarkiaa -festivaaleille (sekä kenties sitten suoraan dvd:lle).

Mikä Mr. Holmes? Klik! Brittiläis-yhdysvaltalainen elokuva, jonka nimiosassa on sir Ian McKellen.

"Bill Condonin tenhoavassa epookkimysteerissä Mr. Holmes mestarinäyttelijä luo kaksi Holmesia: kumaraan painuneen ärhäkän vanhuksen ja nuoremman, voimiensa tunnossa olevan teräväkatseisen etsiväneron. Sussexin talossaan vuonna 1947 vanha Holmes hoitaa mehiläisiä ja taistelee pettävää muistiaan vastaan yrittäen ratkaista arvoituksen, joka aikanaan sai hänet jättämään etsivän työn. Apulaiseksi lyöttäytyy taloudenhoitaja rouva Munron (Laura Linney) nokkela poika Roger (valloittava tulokas Milo Parker). Muistot vievät Holmesin kolmen vuosikymmenen takaiseen Lontooseen."

Itse luulen jättäväni tämän leffan sohvalta katsottavaksi, sillä olen kuullut siitä monenlaista mielipidettä. Lähtöasetelma eläkkeelle vetäytyneestä Sherlock Holmesista on kiehtova ja Ian McKellerin roolisuoritus kiinnostaa myös. Tuppaan valitsemaan katsottavia elokuvia vahvasti näyttelijöitä silmällä pitäen...

Kuitenkin olen kuullut, ettei John Watsonia ole elokuvassa juurikaan, ja olen päätellyt, ettei hänen ja Sherlockin suhde ole (kenties) yhtä läheinen kuin mihin itse olen tottunut/mistä itse pidän. Silti tuntuu karulta ignoorata leffa pelkästään sen vuoksi.

Ihmetyttää myös, miksi Finnkino ei ole halunnut tätä teattereihinsa.

--

Ja vähän tuoreempia uutisia! Sherlockin uusinnat alkavat kahden viikon päästä sunnuntaina! Yle TV2 uusii kaikki kolme kautta, joten kannattaa olla teeveen ääressä 15.11. alkaen joka sunnuntai. Kiva temppu Yleltä ennen tulevaa spessujaksoa. (: