Ficin nimi: Ruokamies
Kirjoittaja: Nukkemestari
Fandom: Doctor Who
Tyylilaji: Oneshot
Ikäraja: S
Päähenkilöt: Jamie Oliver, (10.) Tohtori
A/N: FF100 Ruoka. Joskus sitä keksii vaan todella omituisia ideoita. Tämäkin on yksi niistä.
Ruokamies
Tohtori syöksähti syrjäkujalle äänimeisseli ojossa. Tohtorin ilme muuttui hämmentyneeksi ja sitten iloiseksi.
”Oh, löysinpäs sinut. Katsos sinua… mikä sinä oikeastaan olet?”
Olento kääntyi ja tohtori näki sen paremmin. Se oli omituinen humanoidi, joka näytti koostuvan ruokatuotteista: Päänään sillä oli iso lihapulla, jossa silminä tökötti kaksi rusinaa ja hiuksina spagettia. Punaista tomaattikastiketta tippui sen suusta.
”Ihan kun olisimme tavanneet ennenkin, tai siis, olemmehan me, monta kertaa tämän takaa-ajonkin aikana”, Tohtori sanoi ja kurtisti kulmiaan. ”Oletko kenties sukua karkkimiehelle?”
Olento otti askeleen parsajalallaan kohti Tohtoria, joka heräsi ihailevasta horroksestaan.
”Jamie, et ehkä muista minua mutta olin uuden reseptikirjasi julkistustilaisuudessa eilen. Olin se joka neuvoi että karkkinauha on herkullinen kirjanmerkki”.
Olento örähti ja Tohtori jatkoi: ”Huomasin sinussa jotain outoa ja näin sitten… hmm, ruokamiehen, ryntäävän ulos asunnostasi.”
Olento otti askeleen meetvurstijalallaan.
”Tiedätkö, en toki ajatellut että se olisit sinä, en heti. Pikemminkin ajattelin että Jamie Oliver on keksinyt tavan kokata ruokahumanoidin. Siitä voisi tulla hyvä tv-sarja, kiitä minua lopputeksteissä jos käytät sitä”, Tohtori jatkoi miltei tauotta yksipuolista keskusteluaan: ”Mutta sitten näin uutisotsikot erään kioskin mainoksessa juostessamme ja tajusin mistä tässä on kyse.”
Olento pysähtyi.
”Tiedätkö ’Jamie Oliver löi vaimoaan’ ei ole kiva otsikko, varsinkin jos siinä ei ole perää, ymmärrän hyvin, mutta se ei oikeuta sinua tähän”, Tohtori osoitti kädellään ruokamiestä.
”Minä olen ollut niin vihainen itsekin joskus. Tarkistan sitä todella. Olen ollut tilanteessa jossa minun on pitänyt päättää tapanko vihaamani lajin. Se olisi ollut helppoa, vain kahden johdon kosketus toisiinsa ja koko laji olisi kadonnut. Iäksi. Ja tuhannet ja tuhannet olisivat elossa ja heidän ei tarvitsisi pelätä. Ja arvaa mitä, Jamie?”
Ruokamies kallisteli päätään.
”Jos olisin tehnyt sen, minusta samanlaisen kuin ne olivat. Jamie, en minulla ei ole hajuakaan miten sinä muutuit tuollaiseksi, mutta pyydän. Älä kosta vääryyttä, älä tuolla tavalla. Otsikot ja juorut kenties sattuvat sinuun ja vaimoosi, mutta ajattele lapsiasi. Mitä jos heille selviää että heidän isänsä on hirviö?”
Otus katsoi häntä miettien. Sitten se huokaisi syvään ja muuttui silmänräpäyksessä Jamie Oliveriksi, joka tosin näytti siltä että oli nähnyt parempiakin päiviä.
”Noniin, voin auttaa sinut takaisin kotiin ja selvitetään tämä juttu perinpohjin”, Tohtori sanoi ja kiiruhti auttamaan julkkiskokin jaloilleen.