Katsoin Netflixistä tuon paljon kohutun
"Thirteen Reasons Why" -sarjan, eli
Kolmetoista syytä. Onko muut kattonut? Mitä ootte pitänyt?
Vähän tiivistystä juonesta wikistä:
"Sarjassa seurataan lukiolaispoika Clay Jenseniä (Dylan Minnette), joka koulusta kotiin palatessaan löytää mysteerisen laatikon kuistiltaan. Laatikon sisältä hän löytää äänikasetteja, jotka on äänittänyt hänen edesmennyt koulukaveri ja ihastus Hannah Baker (Katherine Langford). Hannah oli riistänyt oman henkensä kaksi viikkoa ennen kuin Clay saa kasetit itselleen. Kaseteilla Hannah kertoo kolmetoista syytä miksi hän riisti oman henkensä."Mulle iski tuo juonen tiivistelmä välittömästi ja kun tästä alkoi paisua jopa lehtijuttuja, että sarja on vaarallinen teineille tai itsetuhoisille, eikä sitä pitäisi katsoa alaikäisenä yms. niin toki mun oli pakko tämä nähdä, oliko sarja oikeasti niin "paha".
Olen edelleen vähän ristiriitaisissa tunnelmissa, katsoin sarjan tosiaan pääsiäisen alla yhden päivän aikana, kun sarja ei sisältänyt kuin sen 13 jaksoa. Päähenkilöön Clayhin en meinannut millään samaistua alussa sen vuoksi, että näyttelijä ei mielestäni ollut kovin kummoinen, mutta kai siitäkin pääsi ylitse. Sarja on alussa tosi hidastempoinen ja jotenkin itseäni ainakin alkoi turhauttamaan kuinka ei edetty tarpeeksi. Lopummalla ongelmaksi muodostuikin, että sarja lähti menemään liian nopeasti ja monia asioita jäi mielestäni liian auki. Lisäksi itsellä olisi ollut toiveissa, että kaikkiin hahmoihin olisi ehkä perehdytty vielä paremmin. Osa jäi hyvinkin pintaraapaisuksi. Siitä kyllä plussa, että aika tuntemattomia näyttelijöitä remmissä. Tutuin oli varmaan Greyn Anatomian Addison Montgomery eli Kate Walsh.
Sitten ideaan, en ole lukenut kirjaa johon sarja perustuu, mutta kirja on ainakin saanut paljon kehuja. Muuten idea kiehtoo minua, koska itsekin on tullut oltua hyvinkin syvissä vesissä räpinöinyt teini ja muutenkin varmaan liiankin herkkä, että pienetkin asiat on voinut kasvaa päässä liian suuriin mittakaavoihin ja juuri tätä yritin sarjankin aikana miettiä, että vaikka alussa Hannahin syyt on suhteellisen pieniä, niin tavallaan sitä itse muistaa sen kuinka tuossa iässä ne tuntui niin erilaiselta kuin miltä tuollaiset asiat kenties tuntuisi nyt. Sarja sai myöskin hyvin ajattelemaan sen, että asioista pitäisi muistaa aina puhua ja olla avoimempia ja juurikin pitää mielessä se, kuinka ilmaisee itseään muille.
Tarinan katsominen on siitäkin aika raastavaa, koska lopputulos on jo kaikkien tiedossa. Vaikka kuinka toivoisi, että kyllä sieltä joku hyvä käänne tulee, niin päähenkilö ei herää enää henkiin, koska hänen todetaan kuolleen jo ensimmäisissä lauseissa. Sarjan koukku onkin siinä, että miksi. Itsekin ahmin jaksoja jo senkin vuoksi nopeasti, koska halusin tietää kaikki 13 syytä. Vaikka osa vaikutti todella vähäpätöisiltä on ne kokonaisuutena suuri taakka ja varsinkin lopussa jutut pahenee. Sarja sai ainakin minut ajattelemaan paljon omaa teini-ikää ja niitä sen ajan murheita sekä elämää ylipäätään. Sitä harmitusta, mitä teko aiheutti tytön perheelle sekä ihmisten ilkeyttä ja ajattelemattomuutta. Tuntuu, että kun itsekin on kasvanut noista ajoista niin hurjasti, että teki mieli ravistella hahmoja, että mikä teitä vaivaa ja puhukaa ja pitäkää puolenne!
Vaikka sarja sisältääkin paljon teiniangstia, niin suosittelen kyllä katsomaan! En kokenut sarjaa sellaisena, että se kannustaisi itsemurhaan tai pitäisi sitä oikeutettuna tekona (siksi vähän ihmettelen tuota hulabaloota sarjan ympärillä, ei itsemurhan pitäisi olla tänäpäivänä tabu, hyvä nuorien on nähdä millainen tuska voi myös jäädä taakse). Ratkaisun voi osittain ymmärtää ja osittain ei. Sitä ymmärtää omalla kokemuksella miksi joku ei näkisi muuta tietä, mutta toki sarjan aikana iski se täti-mode, että kuka voi jättää perheensä noin oman tuskansa vuoksi. Faktahan kuitenkin on, ettei masentunut ajattele asioita samoin kuin minä tänäpäivänä, eikä omalta tuskaltaan ajattele muiden.
Ihmettelin kyllä, mutta sarja ei itkettänyt ainakaan minua kertaakaan, vaikka aihe onkin todella karu. Tuntui vaan ettei se jostain syystä päässyt niin syvälle, vaikka toisaalta taas se pääsi. Aika ristiriitaista tosiaan.
Katsokaa ihmeessä!