Please say my name S

[Larppa]

Please say my name


Author Syvä Miete
Rating S
Genre fluff, angst, slash
Pairing Draco/Harry
Summary
A/N Tämä on vähän outo yöteksti, mutta kai se kelpaa.. Kappale Within Temptation - Say my name. Kommentteja?






Say my name, so I will know you're back here again, for while
Ou let us share, the memories that only you can share, together
Tell me about, the days before I was one how, we were, us childrens?


You touch my hand, these colours come a live, in your heart and in your mind
I cross the borders of time, leaving the day behind to be with you again
We breath the air
Do you remember how you use to touch, of my hair
You're not aware, you hand keep still you just don't know, that I am here
It hurts to much, I pray now that soon you're released, to where you belong[font]


You touch my hand, these colours come a live, in your heart and in your mind
I cross the borders of time, leaving the day behind to be with you again




Hän on poissa. Silloin vasta tajusin sen. Mitä olin tehnyt sen eteen? Miksi hän ylipäätään lähti? Enkö kelpaa enää?
Ilma oli viileä. Syksy toivotti kalpeat kasvot tervetulleeksi. Tuuli paiskasi yhden kellastuneen lehden päin niitä upeita, teräväpiirteisiä kasvoja.
Draco katsoi horisonttiin kyynel silmäkulmassaan. Miksi hän oli lähtenyt? Emme ehtineet asua yhdessä kuin pari kuukautta.


'"En enää jaksa sinua. Valitat joka asiasta, voisitko olla joskus hiljaa?" Harry huusi närkästyneelle miehelleen.
"Haluan vain tehdä jotain kanssasi.. Etkö voi jättää koulutöitäsi kesken ja olla kanssani? Edes hetken, tehtäisiin mitä vaan", Draco yritti suostutella. Hän ja Harry olivat asuneet kahdestaan Tylypahkan jälkeen. He olivat seurustelleet siellä kuudennesta vuodesta asti, ja nyt olivat muuttaneet jästi-Lontooseen kauniiseen omakotitaloon.

"Ei nyt. Ja tiedän täsmälleen mitä haluat, ei onnistu!" Harry oli joutunut huutamaan miehelleen jo useamman kerran, että hänellä ei ollut aikaa. Ja joka kerta oli päättynyt heidän yhteiseen leikkiinsä.
Harryn oli kirjoitettava esseetä aikuiskouluun, se oli tämänkertainen syy.
"Mutta! Edes yksi korttipeli? Tai kahvihetki? Jotain edes.." Dracon ääni hiipui loppua kohden, kuin toivoen saavansa aikaa Harryn kanssa. Mutta ei.
"Ei onnistu. Nyt jätä minut rauhaan!" Harry tiuskaisi ja vilautti raivoisan katseensa Dracon pyytäviin silmiin, jotka kuitenkin muuttuivat jäätäviksi samalla sekunnilla.
"Hyvä on, senkin sydämetön paska!" Vaaleaverikkö kurtisti kulmiaan vihaisesti ja kääntyi kannoillaan.

"Minä jätän sinut", Harry uhkaili, kuitenkin pieni vedon maku suussaan. Draco kääntyi saman tien katsomaan tummaverikköön.
"Et uskaltaisi?"
"Katsotaanko?" Harry siristi silmiään uhkaavasti ja jopa leikkisästi. Draco ei kuitenkaan osannut lukea silmistä mitään tunteita, joten hätääntyi pienesti.
"Ei", hän pelasi varman päälle ja istui pöytään Harrya vastapäätä.
"Kylläpäs", samassa Harryn päähän välähti jokaisen Dracon typerän tempauksen diasarja. Hän ojensi kätensä nimettömälleen ja pudotti käärmekuvioisen sormuksen, joka oli kaiken lisäksi liian suuri. Draco ei edes tiennyt miehensä kokoa.
Harry nousi pöydästä ja asteli makuuhuoneeseen hiukan katuen tekojaan. Draco jäi hämmästyneenä keittiöön ja poimi sormuksen lattialta kämmenensä päälle.'


Niin se oli tapahtunut. Dracolle oli avautunut muistellessaan tilannetta, että se olikin pelkkä veto. Kestäisikö toinen jättämisen. Harry oli tehnyt sen vedosta ja voitonhimosta Dracoa kohtaan.


Kyynel valui vaalealle poskelle ja hajosi kahtia. Kyyneleet jatkoivat matkaansa leuan alle, kunnes hävisivät. Ne eivät tippuneet maahan, ne eivät lentäneet - ne katosivat. Kukaan ei tiedä, mihin kyyneleet lopulta päätyvät. Jokainen arvaus on kuitenkin väärä.


Draco toivoi, että Harry katuisi tekosiaan ja palaisi takaisin. Se olisi kuitenkin liian hyvää ollakseen totta. Harry ei kuuluisi Dracolle, vaan jollekin muulle. Ei kenellekään. Vaaleaverikkö rukoili, että Harry löytäisi onnensa. Sitä hän todella kaipasi itsekin.


Metsä oli niin maaginen. Se oli yöllä pimeä puiden varjostuksissa, siellä kuului vaikka mitä ääniä. Siellä saattoi viettää yönsä, jos uskalsi. Sinne katosi. Draco tiesi, ettei löytäisi Harrya sieltä. Harry oli poissa.


Parvekkeen kaide esitti kylmyytensä, joten vaalean miehen olisi pitänyt mennä sisään. Siellä oli kuitenkin liikaa Harryn hajua. Draco mieluummin jäädyttäisi itsensä kuin itkisi koko illan sisällä.
Sureminen ei kuulunut Malfoyn rooliin, mutta Draco oli nyt Potter. Tai ainakin oli. Hän ei saanut enää surea, jouduttuaan vanhan sukunimensä vangiksi.


Hän ei tiennyt, missä Harry oli. Hän ei tiennyt, mitä Harry tarkoitti sanoessaan miehen löytävän hänet. Draco oli vain ihmetellyt. Harry pyysi sanomaan nimensä, koskettamaan käteensä. Siis vain vaalean miehen unelmissa.
 

Please say my name, 'do I know', remember who I am, you will find me in the world of yesterday
You drifting away, again, to find me where I am, when you ask me, who I am


Say my name, these colours come a live, in your heart and in your mind
I cross the borders of the time, leaving the day behind to be, with you again


Say my name...

[haryu]

Voi ettäää.. Ihana! <3 Hirveän söpö ja kaunis. Ja sitten lisäksi sellainen.. Haikea ja surullinen. Awwh mä en osaa sanoo muuta..
Oli pari kirjoitusvirhettä:
-aukeutunut --> avautunut?
-esiinnytti --> esitti?

Mutta hirveän kaunis. Tuli jotenkin mieleen se mun Lupaan olla sun-ficci

-ways

[Larppa]

Kiitos Ways! Etsiskelen tuon yhden kohdan missä oli virhe.. Että taas on vaikeata :| mutta kiitos!

[Julma-Nala]

Alotan aina songficcien lukemisen lukemalla lyriikat läpi, jos en jo tunne niitä, ja täytyy antaa niistä vinkki. Katso, että ne on oikein, en oo ikinä kuullukaan koko biisiä mut näin heti että lyriikat on pielessä, koska osa niistä ei käy englanniksi mitenkään järkeen. En tiiä kirjotitko ite vai kopsasitko jostain, mutta kannattaa aina kattoa vähän, onko ne lyriikat järkevät. Varsinkin enkuksi ite ylös kirjottaminen on hankalaa, joten kannattaa yleensä googlata ja copypasteta. En itekää uskalla kirjottaa omin päin ylös ku ihan simppeleimpiä juttuja kun en ikinä saa satavarmasti selvää niistä, ja mun pitäs sentään mennä ylihuomenna nappaamaan enkusta laudatur

Till exempel:

Do you remember how you use, to touch of my hand
You're not aware, you hand keep still you just don't know, that I am here
It hurts to much, I prave that you believe, to where, you belong

"Do you remember how you used to touch my hair?
You're not aware, your hands keep still, you just don't know that I am here
It hurts too much, I pray now that soon you're released to where you belong"
Tuossa pätkä. Kuuntelin tästä ja tuossa videossa olevat lyriikat on kyllä ainakin mun kuulon mukaan oikein. Pilkutuksesta englanniksi mainitsen, että "when in doubt, leave it out", eli jos et oo varma, tuleeko johonkin enkussa pilkkua, älä laita. Se on varmempi veto.

Itse ficistä sen verran, että mulla on itelläni asennevamma Drarryyn, jos sitä ei perustella, kun se ei kuitenkaan sovi canoniin. Eli mun on vähän vaikeaa suhtautua näihin lyhyisiin pätkiin, mutta tunnelmaltaan tää oli, en voi sanoa kiva kun oli angstia, mutta siis, onnistunut. Ihmettelin vaan miksi alussa oli minäkertojaa ja sitten loput hän-muodossa, se ei oikein tuntunut sopivan. Tän vuoden abi kun olen, niin pahoittelen, että aivoni näkevät äidinkielessä vain muotoseikkoja Älä pahastu, ei ole tarkoitus lytätä. Pidin tästä kyllä. Tää tuntuu musta vähän samalta kun ne omat tekstit ajalta kun olin ehkä 14, jotka tuntu hirmu hyviltä silloin, sit 16-vuotiaana itsekritiikkisuossa "ei kauhee oonko kirjottanu tällasta", ja sitten nyt taas pari vuotta vanhempana "ai mä kirjotin tällastakin joskus, vähänkö kiva". Eli tästä tulee mulle läpi sellanen nuoren kirjottajan tyyli (ei oo paha asia), kun tätä ei oo vielä lukion äikäntuntien kiemuraisilla lauserakenteilla pilattu.

Jatka ihmeessä samaan malliin, noi lyriikat oli ainoot mitkä mua oikeasti häiritsi, ne voisit kyllä korjata, niin ei käy niin, että lukijat kaikkoaa kun lyriikoista ei saa selvää. Mäkin meinasin jättää väliin, mutta aattelin sitten kuitenkin, että voisin mainita niistä, niin muistat ensi kerralla katsoa ne kahteen kertaan läpi

~Nala~

[Larppa]

Parahin Julma-Nala  kiitos että kuitenkin luit. Tein tuon tosiaan yöllä ja jouduin kirjoittamaan sanat miten ne sain selville kuuloni avulla, koska ei ollut nettiä. Minun piti laittaa ne eilen uusiksi mutta : D hei mua ei kyllä ihan voi hakata lyttyyn, ei todellakaan. Hyvä mieli kyllä tuli että olet kommentoinut. Kiitos!

[Mariaxoxo]

Olipas todella haikea ja silti niin ihana (niin kuin Drarry aina on, heh). Tämän ficin pohjalta aloin inhota Harrya entistä enemmän, kun se ei muutenkaan kuulu mun suosikkihahmoihin (ja silti rakastan Drarrya ja Pottereita ylipäänsäkin, makes sense). Miten Harry voikin olla ihanalle Dracolle noin ilkee:(

Onneks tää kuitenkin anto vähän toivoa, että Harry palaisi takaisin. Ehkä niin käy, pakko käydä koska Drarry<3

[Larppa]

Sinä-liian-positiivinen-kommentoija, kiitos! Hehe, päätä itse miten käy!