Faunoidit: Keikan jälkeen, S, Joone/Iivari

[Subbe93]

Ficin nimi: Keikan jälkeen
Kirjoittaja: Subbe93
Fandom: Faunoidit
Genre: Draama, pieni fluff
Ikäraja: S
Päähenkilöt: Joone/Iivari
Vastuunvapaus: Kaikki, mikä on tunnistettavissa Faunoidit-sarjaan, kuuluvat Annukka Salamalle. Minä en tienaa tästä mitään.
Haaste: Spurttiraapale, sanat: Vaarallinen

Keikan jälkeen

Joonen keikka on viimeinkin ohi. Poika ja hänen bändinsä laskeutuu lavalta ja sukeltaa suoraan innostuneiden fanien sekaan. Muut bändin pojat jäävät iloitsemaan faneistaan, kuten aina ennenkin, mutta Joone yrittää selvittää tiensä kohti takahuonetta. Tänä iltana hän ei ole sillä tuulella, että haluaisi olla fanien joukossa ja sekoilla heidän kanssaan. Hän haluaa hetkeksi vain omaan rauhaansa.

Sitä paitsi hänen taskuihinsa on taas kertynyt pari kourallista kaikkea kaunista ja kiiltävää helyä. Voi luoja, miksi hänen voimaeläimensä pitää olla juuri harakka?

Harakkapoika pääsee vain juuri ja juuri rauhallisen takahuoneen ovelle, kun tuntee selässään jotakin. Hän pysähtyy niille sijoilleen.

”Liikkumatta.”

Hymy leviää Joonen kasvoille, kun hän tunnistaa äänen, ja hän ryhtyy leikkiin mukaan nostamalla kätensä ilmaan antautumisen merkiksi. ”Ja mistähän minua tänään syytetään?”

Toinen on hiljaa hetken aikaa. ”Hyvästä laulamisesta, hyvännäköisyydestä ja… varastamisesta.”

Joone huokaisee ja kääntyy ympäri nähdäkseen Iivarin ja tuon ojennetun käden, ja sormen, jolla tuo osoittaa Joonen selkää. ”Huomasit?” hän kysyy.

”Joo, ihan sattumalta”, Iivari vastaa ja kallistaa hieman päätään hymyillen. ”Mutta pientä palkkiota vastaan lupaan, etten kerro kenellekään.”

Harakkapoika hymyilee taas ja laskee kätensä. ”Ja mikähän on hiljaisuuden hinta?” hän kysyy, vaikka taitaakin jo tietää, mitä toinen vaatii.

Iivari laskee kätensä, jolla oli osoittanut Joonea, ja astuu sitten lähemmäs, kietoo kätensä toisen ympärille ja vetää rakkaansa itseään vasten. ”Miten olisi näin aluksi suukkoja ja sen sellaista?” hän kysyy ja tuo kasvonsa hieman lähemmäs. ”Sitten voisimme siirtyä makuuhuoneen puolelle kuulusteluihin.”

Joone nauraa. ”Sopii minulle paremmin kuin hyvin, herra metsästäjä”, hän myöntyy, ja ennen kuin Iivari ehtii sanoa tai tehdä mitään muuta, hän painaa jo suudelmaa janonneet huulensa toisen huulia vasten ja kietoo kätensä Iivarin ympärille hyväilläkseen toisen selkää. Siitä hetkestä eteenpäin hän ei välitä mistään ympärillä tapahtuvasta: ei kateellisista ja kaipaavista katseista, ei ympäriinsä poukkoilevasta musiikista, eikä edes siitä hajusta, joka oli rakennuksen sisätilat täyttänyt. Hänellä on Iivari, ja se riittää.

[Ginerva]

Iiii, love this! Vihdoinki joku kirjoittaa ihanista faunoidi rakkaista ja vielä Iivarista ja Joonesta. Ihan parasta.
Tästä tuli nyt tällänen ylistys kommentti koska olen niin innoissani tästä
Ja minkäs harakka itelleen mahtaa 
Gin

[Subbe93]

Harakka on aina harakka <3
Voi hitsit, olen kyllä itsekin todella innoissani kommentistasi! Kiva kuulla, että pidit Mun teki jo Harakanloukkua lukiessani kirjoittaa ficci heistä, mutta kun jotenkin kaikki faunoidien kyvyt tuntuvat niin erikoisilta, etten muista enää, mitä kaikkea he osaavat ja mitä ei ja niin edelleen Pitäisi joskus lukea kaikki uudelleen oikein ajatuksien kanssa, kerätä ne kaikki tärkeimmät ylös ja niin edelleen.
Mutta kiitos kommentista, ihanaa, että pidit <3

[Kuolotar]

Faunoidit!

Oi Joone on aina niin ihana persoona samoin kuin Iivari, rakastuin tähän paritukseen heti kun luin tästä kirjassa. Ficillä oli loistava nimi, ja pidin oikein kovasti juonesta tämä oli sellainen suloinen paketti. Metsästäjä ja Harakka aivan kuin Romeo ja Julia, ihanaa löytää tästä kaksikosta ficci sillä faunoidissa tämä pari pääsi esiintymään harmillisen vähän aikaa. Näiden kahden kemia vain todella toimii ja on ihanaa luettavaa.

Hymy leviää Joonen kasvoille, kun hän tunnistaa äänen, ja hän ryhtyy leikkiin mukaan nostamalla kätensä ilmaan antautumisen merkiksi. ”Ja mistähän minua tänään syytetään?”

Toinen on hiljaa hetken aikaa. ”Hyvästä laulamisesta, hyvännäköisyydestä ja… varastamisesta.”

Joone huokaisee ja kääntyy ympäri nähdäkseen Iivarin ja tuon ojennetun käden, ja sormen, jolla tuo osoittaa Joonen selkää. ”Huomasit?” hän kysyy.

Voi Joonea, pieni harakka on tosiaan aina kaiken kiiltävän perään=) Tämä kohta oli muuten todella ihana ja huokailin vähän väliä vain aww.

[Hazyel]

Ah, Faunoidit! <3 Ehkä yksi lempparifandomeistani, rakastuin kyseiseen kirjasarjaan heti ensimmäisen osan luettuani (tai no, eihän sitä tarvinnut edes kokonaan lukea), harmi vain, että fandom on toistaiseksi vielä niin uusi ja tuntematon, ettei siitä taideta ficata kovin paljon :/ Mutta siksi yksikin ficci ilahduttaa, kun näin tän Finissä jo heti julkaisun jälkeen, olin heti ekana lukemassa! Olisi tietysti silloin jo pitänyt jaksaa kommentoidakkin, mutta....

Tykkään ihan hirveän paljon sarjassakin Joonesta, varmaan ehkä lempihahmoni, ja Iivari on tietysti myös ihana! Näiden tarinaa kun tuli itse kirjassa kuultua niin vähän, niin on kiva, että fanit jatkavat sitä fanficeissä. Ilahduttavaa on myös se, että oot saanut pidettyä hahmot tässä niin ominaan, molemmat tuntuvat puhuvan juuri omalle luonteelleen sopivasti, Joone on ihana koska harakka ja kiiltelevät esineet, ja Iivari käyttäytyy juuri niin metsästäjämäisen söpösti kuin voi olettaa.

Tykkään myös siitä, että oot kirjoittanut preesensissä - se tuo tähän jonkinlaista eloa ja vaikka preesensin lukeminen aina alkuun onkin vähän outoa kun meinaa automaattisesti olla lukemassa imperfektissä ja ihmettelee, kun aikamuoto vaihtuu kesken lauseen, niin tykkään siitä! Finissä on niin vähän preesensissä kerrottuja ficcejä, että sellaistenkin lukeminen välillä tuulettaa aivoja ja on mukavaa.

Hänellä on Iivari, ja se riittää.

Niin söpöä, tottakai Joonelle riittää Iivari! <3

Hei pliis, lisää faunoideja jooko! Lupaan että luen (ja kommentoin heti kun jaksan/muistan/pystyn/en ole liian laiska jne...)!

[Subbe93]

Joo, itekin rakastuin tähän fandomiin hirveästi, kun ekan osan silloin luin <3 Tässä pyörinyt mielessäni, että voisi uudelleen taas lukea tuon trilogian.
Ja hei, parempi kommentoida myöhään kuin ei milloinkaan 

Iso kiitos kommentista! Ihanaa, että pidit ficistä, ja kiitos positiivisesta palautteesta! Uskaltaa kirjoittaa, vaikka jotenkin fandomi tuntuu vieraalta (olen niin kamalan pikkutarkka, että kaikki jutut menee oikein -__-)
Koetan kirjoittaa jossain välissä jotain lisää faunoideista :3 Sitten kun jonkinlainen inspis iskee :'D