Kirjoittaja Aihe: Pimeyden peto (K-11, angst, horror)  (Luettu 1671 kertaa)

Nekotorachan

  • BMTHholic
  • ***
  • Viestejä: 95
  • Fallen fairy
Pimeyden peto (K-11, angst, horror)
« : 26.07.2014 23:37:09 »
Nimi: Pimeyden peto

Beta: nope

Kirjoittaja: Nekotorachan

Ikäraja: K-11

Genre: Angst, vähän horror

A/N: Tää on henkilökohtaisin tekstini ikinä, oikeasti. Tää kertoo sairaudestani mikä ei oo kovin kiva ja se on aika yleinen. Se siis on paniikkihäiriö ja mulla se todettiin viime syyskuussa.. Joten joo, tarinassa ei ole ketään. On vain pimeys. Ja minäkertoja.

Se pitää sydämestäni kiinni, se pistää keuhkoni kasaksi.

 Se nappaa ihostani kiinni ja puristaa sitä kylmäksi. Kylmänhiki valuu.

 Se painaa minut veden alle, vesi ei ole ollut ikinä niin pimeä kuin nyt.

 Nyt se on pimeä. Ja raskas, kylmä. Pitää siellä, ei anna tilaa hengittää.

Ahdistaa! Ahdistaa!

 Se nostaa minut pintaan, pitää kurkusta kiinni.

 Kylmät sormet uppoutuvat ihooni, on kylmä.

 On yllättävän vähän tilaa.

 En voi liikkua.

 Tärisen kylmästä.

 Se on kylmä.

 Se ei ole yhtä lämmin kuin äidin ja isän syli.

 Se on kirous joka elää, hengittää kanssasi.

 Ei sille saa antaa tilaa.

 Ei se lupia kysele.

 Se ottaa tilan ja jättää sinut yksin.

 Se on peto.

 Se jahtaa sinua kunnes ahdistut nurkkaan.

 Se voi tehdä sinulle mitä vain etkä voi mitään.

 Voit vain tuntea kuinka vaikeaa on olla, kuinka hankalaa on olla.

 Peto vain hymyilee irvokasta hymyään ja kiepauttaa sormet tiukemmin kurkun ympärille.

 Keuhkoissani ei kulje ilma, olenko jo kuollut?

 Lopettiko peto jo leikin?

 Turha toivo.

 Leikki jatkuu.

 Kaikki energiani on kulutettu.

 Pakoni on juostu loppuun.

Käännän kasvoni pimeyttä kohti.

 Se ottaa minut avosylin vastaan.

 Pitää siinä, ei päästä irti.
 Kunnes lopulta kylmät sormet irtoavat, sydämestä irtoaa ote. Keuhkot eivät ole enää kasassa, ei ole enää kylmä. On jäljellä vain pimeys.

Pimeys on pelottava, pimeys ei ole turvallinen. Pelkoa ja kauhua sitä se on. Se tulee ykskaks, ei anna tilaa ikinä. Se nappaa sinut, leikkii sinulla.

Olet sen sätkynukke. Se ei armahda, oli kyseessä lapsi taikka aikuinen. Taikka vanhus. Se leikkii ja leikkii. Lopulta se kyllästyy, jättää sinut rauhaan väsyneenä.

Se on pimeyden peto joka jahtaa sinua aina.

Pimeyden peto on armoton saalistaja.

Se on pedoista pahin.

Kirous.

A/N2: Kommentteja kiitos! Kritiikkiäkin saa olla :)
« Viimeksi muokattu: 10.05.2015 15:20:09 kirjoittanut Pyry »
I won't give up on you
These scars won't tear us apart
So don't give up on me
It's not too late for us
And I'll save you from yourself
And I'll save you from yourself

BMTH - Sadness will never end

Waulish

  • rohkupuusku Nedric ♡
  • Administrator
  • *****
  • Viestejä: 9 060
  • ”Mutta totta kai sitä munnaaki pittää olla.” #50
Vs: Pimeyden peto (K-13, angst, horror)
« Vastaus #1 : 31.07.2014 17:46:19 »
Tämä on todella vaikuttava teksti. Mielestäni onnistut kuvaamaan ahdistunutta olotilaa loistavasti. Se välittyy tekstistä voimakkaana, tulee aivan iholle.

Mielestäni tässä toimii hyvin se, että tuohon paniikkiin/ahdistukseen viitataan sanalla se ja se on kuvattu petona. Voisin hyvin kuvitella, että tuollaisessa tilanteessa se tuntuu ikään kuin persoonalta, pahansuovalta ja ehkä sadistiseltakin. Se saalistaa ja leikkii, pitää otteessaan. Hyrr, tulee hyytävä olo, ja se on yksinomaan loistava juttu, kun ottaa tämän aiheen huomioon.

Mielestäni tähän jotenkin myös sopii se, että enteriä on käytetty runsaasti. Siitä tulee sellainen hektinen, pysäyttävä fiilis. Virkkeet iskeytyvät tajuntaan tehokkaasti, painavina ja merkityksellisinä. Mun makuun tässä on ehkä pikkuisen liikaakin väljyyttä joissan kohdin, se saa tekstin tuntumaan ehkä vähän rikkonaiselta, mutta kyse on tietty vain mielipideasioista.

Se voi tehdä sinulle mitä vain etkä voi mitään.
Juuri tällainen olo mulle tästä tekstistä välittyy. Erityisesti alun vesikohdasta tulee sellainen fiilis, että kertoja todella on tuossa hetkessä tuon pedon armoilla, kun peto painaa pinnan alle ja nostaa sieltä sitten, kun itse haluaa. Vastaan ei voi pyristellä - ehkä ei lopulta edes pysty, ehkä siinä tilanteessa lamaantuu. Tulee lukijanakin sellainen hyytävä fiilis, että on tuon pedon armoilla. Pidän kovasti siitä vesikohdasta, se on upeasti kuvattu.

Pidän kovasti myös tuosta kylmyydestä, joka toistuu moneen otteeseen läpi tekstin. Tästä tulee pimeä, kylmä, hyytävä fiilis. Ahdistava. Tunteet välittyvät hienosti. Hetki tuntuu ylitsepääsemättömältä ja loppumattomalta, kunnes vihdoin peto hellittää otteensa. Tulee näin lukijana melkein helpottunut fiilis, kun se on ohi. Ja kuitenkin taustalla väijyy tietoisuus, että se voi tapahtua uudestaan.

Kiitoksia paljon tästä lukukokemuksesta. (: Ja anteeksi, jos en oikein osannut ilmaista ajatuksiani.
« Viimeksi muokattu: 31.07.2014 18:18:10 kirjoittanut Waulish »
I’ve transformed every verse within me
and given in to the courage
that still burns



still burns

Nekotorachan

  • BMTHholic
  • ***
  • Viestejä: 95
  • Fallen fairy
Vs: Pimeyden peto (K-13, angst, horror)
« Vastaus #2 : 31.07.2014 20:44:45 »
Kiitti kommentista Waulish! Tarkoitukseni olikin luoda ahdistava kirjoitus! :)
I won't give up on you
These scars won't tear us apart
So don't give up on me
It's not too late for us
And I'll save you from yourself
And I'll save you from yourself

BMTH - Sadness will never end