Prodessori_Huuhaa ja Beyond: molemmille suuret kiitokset kommenteista!<3 Anteeksi olen tällä hetkellä niin väsynyt, ettei minusta ole vastaamaan kovin pitkästä, mutta tulin iloiseksi kommenteista. On mukavaa kuulla positiivista palautetta ja että jatkoakin odotetaan. Se tsemppaa kirjoittamaan, eikä vain lusmuilemaan täällä koneen ääressä. 
Niin ja se pongattu kirjoitusvirhekin on nyt korjattu. Inhoan typottaa yhdyssanoja raapaleissa, kun joutuu sitten miettimään korvaavia sanoja, noh selvisin! Kiitos huomiosta. :>
A/N: Spurttiraapaleeseen, päivänä keskiviikko. Osallistuu myös Raapale365:n.
Hieman näkemyksiä Orionista. Tämä osa jäi omaan makuuni liian lyhyeksi, mutta minkäs teet, kun rajani ovat raapaleet. Orionia tahdon kuitenkin kuvata hahmona vielä parissa tulevassakin raapaleessa muiden hahmojen näkökulmasta ennen kuin päästään ihmettelemään vieraiksi saapuvia Lestrangeja! Ikäraja varmuuden vuoksi yläkanttiin.Sirius -- 300 sanaa -- K-11
Varoitukset: mainintana perheväkivalta
"Missä Sirius ja Regulus ovat?" Bellatrix oli esittänyt kysymyksensä ajattelematta. Orionin katse ei ollut vastaus, mutta se oli ollut Bellatrixille riittävästi. Walburga oli todennut, ettei hänen talossaan suvaittu uteliaisuutta. Illallinen oli loppunut pian kysymyksen jälkeen.
Siriuksen huoneesta kuului vaimeana musiikkia, jota Bellatrix ei tunnistanut. Varovasti hän koputti oveen, niin hiljaa, ettei ääntä voinut kuulla alakertaan. Siriuksen askeleet kuuluivat oven takaa ennen kuin se aukesi Bellatrixille.
"Ai, sinä..." Siriuksen ääni kuulosti happamalta, eikä Bellatrix mahtanut mitään sille, että hänen teki mieli näkemästään huolimatta ojentaa kiittämätöntä poikaa. Sirius kuitenkin päästi hänet sisään ja rappukäytävän hämärästä siirtyessään valoisaan huoneeseen Bellatrix näki paremmin. Siriuksen poski oli turvonnut ja vaikutti muuttavan väriä pikkuhiljaa sinertäväksi.
"Orionko tuon teki?" Bellatrix kysyi, mutta poika kohautti hänelle vastaukseksi vain olkapäitään. Huone ei muistuttutanut paljoakaan muuta taloa, sillä jokainen pimeyden voimiin viittaava esine ja yksityiskohta oli poistettu. Huone näytti tyhjältä, vaikka suuri sänky veikin ison osan huoneen pinta-alasta ja nurkassa oli tummaa puuta oleva kirjahylly ja kirjoituspöytä.
Bellatrix oli kuullut Orionin raudanlujasta otteesta johtaa Mustan sukua ja hieman tämän historiasta. Mistään sellaisesta hän ei ollut kuitenkaan kuullut, että isällä olisi tapa kohdella tuolla tavalla myös omaa poikaansa. Bellatrix kuitenkin tiesi, ettei sellaisista asioista puhuttu talon ulkopuolella ja tämä vierailu Siriuksen huoneessa nimenomaan oli Walburgan kieltämää uteliaisuutta.
"Oliko sinulla jotain asiaa?" Sirius kuulosti hieman ystävällisemmältä istuessaan kirjoituspöytänsä edessä olevaan tuoliin katsoen vihdoin Bellatrixia silmiin.
"Ei oikeastaan", Bellatrix vastasi. Hän ei ollut koskaan erityisemmin pitänyt serkuistaan.
"Isä ei ollut yhtä ankara Regulukselle", Sirius totesi enemmän itselleen kuin Bellatrixille, joka punnitsi oliko asia Siriuksen mielestä hyvä vai ei päätyen lopulta ensimmäiseen vaihtoehtoon. Hän ei kuitenkaan aikonut udella enempää, sillä oli asioita, jotka eivät hänelle kuuluneet tai kiinnostaneetkaan.
He istuivat hetken vaitonnaisina, kunnes Bellatrix päätti, ettei hänellä ollut syytä olla pidempään Siriuksen vieraana ja ottaa riskiä Walburgan saapumisesta.
"Koeta pärjätä", Bellatrix totesi Siriukselle lähtiessään.
