Kirjoittaja Aihe: Turhautuneisuus on tunteista turhin, S | LW12  (Luettu 1439 kertaa)

Moray

  • Whippitie Stourie
  • ***
  • Viestejä: 149
Turhautuneisuus on tunteista turhin, S | LW12
« : 30.03.2014 14:22:53 »
Kirjoittaja: Eastside Fairy
Otsikko: Turhautuneisuus on tunteista turhin
Ikäraja: S
Genre: draamaa taitaapi olla?
Summary: Meille vähän pienemmille (ja tyhmemmille) ihmisille on vain paljon yksinkertaisempaa unohtaa satujen suloiset hirviöt.


A/N: Tämä on kirjoitettu siis Lyrics Wheel 12-haasteeseen ja lyriikoista (P!nk ft. Nate Ruess - Just give me a reason) sain heti aluksi jotain aikaan - ja siihen se sitten vähän jäikin. Tää on nyt kuukauden ollut tälläinen ja oon sitä yrittäny korjailla ja viedä eteenpäin, mutta joku ei vaan toiminu (ja otsikosta en suostu edes puhumaan). No, kai se tälläisenäkin kelpää. Kiitokset haasten vetäjälle Beelsebuttille ja sanojen lähettäjälle!


Turhautuneisuus on tunteista turhin



Aamupäivän kiireen lomassa huolellisesti violeteiksi maalatut kynnet lepäävät keittiönpöydän lakatulla puupinnalla. Toinen ikkunoista on avattu hiukan raolleen ja verhot vedetty sivuun, jotta viileän myöhäiskesän tuulahdukset pääsisivät sisään. Pihalla on vielä hiljaisempaa kuin tavallisesti kun lapset eivät huuda, eivätkä linnut laula ja taivas on jo hennon vaaleanpunainen.

Linnunsininen posliinikuppi on yksinäisen näköinen keskellä tyhjää pöytää ja tee yhä melkein polttavan kuumaa. Sinulla täytyy olla aina jotain piristävää, jotain mikä pitää nautintoja rakastavan ihmisen hereillä pitkien unettomien öiden jälkeen. Hoikat sormet tarttuvat pehmeästi lusikkaan, pyörittävät, pyörittävät, pyörittävät vastapäivään, nopeasti ja yhtä rauhattomasti kuin jalat, jotka heiluvat puolelta toisella pöydän alla. Välillä kuuluvat kolahdukset ja klingklingit kupin reunaa vasten olisivat saattaneet häiritä lukemistani, jos olisin vain antanut niiden. Jätin ne kuitenkin omaan arvoonsa, käänsin sivua sivun perään tasaisella vauhdilla.

Minulle tämä oli vain rauhallinen ilta muiden joukossa, hetki istua päivän jälkeen odottamaan seuraavaa. Sinulle se kaikki on kuitenkin niin paljon suurempaa. Sinulle maailma on täynnä perhosia syöviä karhuja ja ilkeitä ihmisiä, jotka koristelevat ja tuhoavat somat kasvonsa helmillä ja pienillä vihreillä kivikoruilla, etkä voi ymmärtää miksen ajattele niin. Meille vähän pienemmille (ja tyhmemmille) ihmisille on vain paljon yksinkertaisempaa unohtaa satujen suloiset hirviöt ja jatkaa elämää välittämättä typeristä murheista, joiden ajattelemisesta ei ole mitään hyötyä, meille ne ovat vain rasite ja haitta.

Maailma on paljon kauniimpi paikka, kun sitä katsoo harmailla silmillä ja sinä olet paljon kauniimpi ilman niitä sinisiä piilolinssejä, jotka piilottavat mukatylsän sävyiset silmäsi. Ja vaikka melkein tahallasi hivuttaudut päivä päivältä kauemmas uskotellen itsellesi niitä (minusta [ja kyllä, oikeasti myös sinusta]) vääriä totuuksia, ehkä joku päivä saisin sinutkin uskomaan, ettet sinä kuole, et tänään, et huomenna, etkä minään näistä päivistä, joina seison vieressäsi sateisella bussipysäkillä aamukuudelta tai laulan kanssasi niitä vanhoja lauluja, joita sinä rakastat ja minä inhoan koko sydämestäni, mutta jotka saavat minut rakastumaan sinuun uudestaan ja uudestaan, aina ikuisuuksien upottaviin pyörteisiin asti.


P!nk ft. Nate Ruess - Just Give Me a Reason

Right from the start
You were a thief
You stole my heart
And I your willing victim
I let you see the parts of me
That weren't all that pretty
And with every touch you fixed them

Now you've been talking in your sleep, oh, oh
Things you never say to me, oh, oh
Tell me that you've had enough
Of our love, our love

Just give me a reason
Just a little bit's enough
Just a second we're not broken just bent
And we can learn to love again
It's in the stars
It's been written in the scars on our hearts
We're not broken just bent
And we can learn to love again

I'm sorry I don't understand
Where all of this is coming from
I thought that we were fine
(Oh, we had everything)
Your head is running wild again
My dear we still have everythin'
And it's all in your mind
(Yeah, but this is happenin')

You've been havin' real bad dreams, oh, oh
You used to lie so close to me, oh, oh
There's nothing more than empty sheets
Between our love, our love
Oh, our love, our love

Just give me a reason
Just a little bit's enough
Just a second we're not broken just bent
And we can learn to love again
I never stopped
You're still written in the scars on my heart
You're not broken just bent
And we can learn to love again

Oh, tear ducts can rust
I'll fix it for us
We're collecting dust
But our love's enough
You're holding it in
You're pouring a drink
No nothing is as bad as it seems
We'll come clean

Just give me a reason
Just a little bit's enough
Just a second we're not broken just bent
And we can learn to love again
It's in the stars
It's been written in the scars on our hearts
That we're not broken just bent
And we can learn to love again

Just give me a reason
Just a little bit's enough
Just a second we're not broken just bent
And we can learn to love again
It's in the stars
It's been written in the scars on our hearts
That we're not broken just bent
And we can learn to love again

Oh, we can learn to love again
Oh, we can learn to love again
Oh, oh, that we're not broken just bent
And we can learn to love again
« Viimeksi muokattu: 30.03.2014 17:54:31 kirjoittanut Eastside Fairy »
looks like freedom but it feels like death
it's something in between, i guess

Moray

  • Whippitie Stourie
  • ***
  • Viestejä: 149
Vs: Turhautuneisuus on tunteista turhin, S | LW12
« Vastaus #1 : 30.03.2014 17:00:07 »
Renneto, kiitos kommentista! Muistin, että se oli vain mun oma pakkomielle saada kirjoittetua jotain pidempää kuin tavallisesti...  :-[ No, nyt on korjattu (ja tungettu 70 uutta sanaa, lauseet vielä enemmän täyteen, ehehe).

Mä itsekin välillä vähän karsastan mun tapaa kirjoittaa, mutta se tosiaan on helpointa, pitäisi ehkä joskus harjoitella kirjoittamaan vähän yksinkertaisemmin, ja niin, että oikeasti tapahtuisi jotain. :P
Mulla on myös paha tapa keskittyä enemmän yksittäisiin lauseisiin, kuin kokonaisuuteen; yritän hioa lauseen kerrallaan täydelliseksi ja sitten unohdan, että tarina ei ehkä toimikaan ihan sillä tavalla. Tässä se vielä varsinkin korostuu, kun eilen yöllä yritin paniikissa saada tästä epätoivoisesti paremman. :D

No, joka tapauksessa, piristit mun sunnuntaita ihanan arvioivalla kommentilla (joka ei kuitenkaan arvioinut niin pahasti kuin pelkäsin, en melkein uskaltanut tulla lukemaan sitä kun itse en oo tähän hirveän tyytyväinen >.<)! :)




looks like freedom but it feels like death
it's something in between, i guess