DragonHeart58Kiitoksia kovasti kommentista!
A/N: Hyvää joulua raksupoksut! ♥ Anteeksi, kun en oo tätä saanut päivitetyksi, joulukiireet yllätti myös mut! Etenkin Repunpää-piparitalo, uhrasin sille kokonaisen päivän!!
Tässä kuitenkin tälleen vähän pidempi teille jouluiloksi. :3
24. luukkuVihdoin jouluaatto. Bilbo, kääpiöt ja Gandalf olivat syöneet mitä loisteliaimman juhlaillallisen ja nyt ruokavarastot ammottivat tyhjyyttään. Osa heistä oli niin väsyneitä raskaan aterian jälkeen, että olivat painuneet heti lahjojen jakamisen jälkeen nukkumaan. Kili kuitenkin jaksoi vielä ja lähestyikin nyt isoveljeään, joka istui nojatuolilla takkatulen ääressä.
"Hei veliseni", tummempi sanoi iloisena hymyillen ja istahti vanhemman syliin. "Katsohan ylös, tiedätkö mikä tuo on?"
Fili vilkaisi toisen osoittamaan suuntaan ja virnistys kohosi tämän huulille. "Kappas kappas, mistelihän se siinä."
Onnellisena hän vei toisen kätensä nuoremman niskan taakse vetäen tämän hellään suudelmaan. "Oot rakas, velikuoma", hän hymähti heidän erkaantuessa. "Sinä olet ja paljon enemmän."
---
Etäällä hobitti katseli hymy huulillaan toisten hellää hetkeä ja kiiruhti hakemaan mistelin oksan näiden yläpuolelta. "Jatkakaa vain, minä lainaan tätä hieman", hän naurahti kiiruhtaen sitten etsimään omaa kohdettaan.
Thorin Tammikilpi istui yksin inkivääriolut kädessään keittiössä. Hän huomasi Bilbon saapuvan ja teki penkille tilaa, jotta toinen pääsisi hänen viereensä.
"Tietääkös arvon kuningas, että mikä tämä tällainen on?" Bilbo kysyi heilutellen misteliä Thorinin nenän edessä.
"Hmh, akkojen hömpötyksiä", tummempi murahti, otti mistelin pienemmän kädestä viskaten sen menemään.
Bilbo ei ehtinyt edes älähtää pettymystään, kun Thorin kaappasi hobitin syliinsä painaen huulensa vaativana tämän omille. Bilbo ei alkuhämmennykseltään pystynyt edes vastaamaan toisen eleeseen, mutta tajuttuaan pelin hengen, hän ripustautui kääpiöön kuin hukkuva.
"Voroseni, et vielä saanut parasta lahjaasi", Thorin virnisti nostaen pienen ja punastuneen hobitin syliinsä. "Mutta sitä varten täytyy ehkäpä siirtyä makuhuoneen puolelle."
Bilbo punastui entisestään, mutta hymyili silti. Tätä hän oli odottanutkin jo pitkään, mutta ei joulukiireiltään ollut ehtinyt viettämään aikaa tarpeeksi kahden kuninkaan kanssa. "Taidanpa pitää sinusta aika mahdottomasti", hobitti sai kuitenkin mutistua.
"Niin minäkin sinusta, hyvää joulua rakas voro."