Fandom: Junjou Romantica
Disclaimer: En omista hahmoja, kunhan leikin. Ihan ilmaiseksi.
Otsikko: Nikotiinikorvaushoito
Kirjoittaja: Pics
Beta: -
Paritus: Akihiko/Misaki
Ikäraja: K-11
Genre: draama, romantiikka
Varokaa: reippaasti tupakointia
Summary: ”– ja sitä paitsi, poltat muutenkin liikaa!” Misaki päätti purkauksensa ja osoitti sormellaan äkäisesti Akihikon nenää. ”Sinun pitäisi lopettaa! Se on epäterveellistä.”
A/N Täydellisen odottamaton ja random inspiraatio pukkasi ilmoille Royn yöllisten vieraiden vanavedessä, kun sitä varten yritin vähän saada Akihikosta kiinni. Eipä kummempia. Koska huvitti, kirjoitin. Hyödynnetään vahinko pistämällä Valloita fandom -haasteeseen.
Nikotiinikorvaushoito
Misaki raivosi syystä, joka Akihikon mielestä oli absurdi. Hän oli ollut inspiraation vallassa ja täysin tarinansa lumoissa, joten tietenkään hän ei silloin poistunut tietokoneensa äärestä tyhjentämään tuhkakuppia. Jos tuhkakuppiin ei enää mahtunut tumppaamaan, mitä vikaa tyhjän kahvikupin käyttämisessä siihen tarkoitukseen oli?
”– ja sitä paitsi, poltat muutenkin liikaa!” Misaki päätti purkauksensa ja osoitti sormellaan äkäisesti Akihikon nenää. ”Sinun pitäisi lopettaa! Se on epäterveellistä.”
Lopettaa tupakointi? Misakin puheet menivät jatkuvasti yhä absurdimmiksi. Akihiko keskittyi kuuntelemisen sijasta katselemaan pojan kiihtymyksestä punoittavia poskia sekä sitä ’pane minua’ -esiliinaa, johon Misaki siivoamisen vuoksi oli sonnustautunut.
”Ä-älä katso minua noin!” Misaki älähti äkkiä ja teki käsillään torjuvia eleitä. ”Pervo-Usagi!”
Akihiko ei voinut vastustaa kiusausta, vaan tarrasi rakastettuunsa, heilautti tämän hartialleen ja kantoi sänkyyn hyräillen samalla tyytyväisesti. Misaki potki ja valitti koko matkan ajan, ja tämän viaton vastahakoisuus oli valtava kiihoke, mutta Akihiko tiesi kyllä mitä tämä todella halusi. Ja pitäisi huolen siitä, että Misaki saisi sen – useaan kertaan.
*
Savukkeet olivat parhaimmillaan seksin jälkeen, Akihiko ajatteli nojautuessaan raukeana sängyn päätyä vasten ja vetäessään savua syvälle keuhkoihinsa. Hän katseli hellästi vieressään olevaa peittomöykkyä, joka oli punastumistaan piilotteleva Misaki. Puoli vuotta yhdessä asumista, ja poika käyttäytyi vieläkin kuin neitsyt. Miten viehättävää. Hän toivoi, ettei Misaki muuttuisi ikinä.
Misaki kurkisti peiton alta ja tämän katse kiinnittyi heti Akihikon sormien välissä savuavaan tupakkaan. ”Minä olin tosissani”, Misaki sanoi hiljaa. ”Sinun pitäisi lopettaa. Olen...” Ääni vaipui lähes kuulumattomiin, mikä sai Akihikon jakamattoman huomion. Ne asiat, joita Misakin oli vaikea sanoa, olivat aina kuulemisen arvoisia. ”...huolissani. Sinusta.”
Lämmin tunne levisi Akihikon rinnassa kuin sinne olisi syttynyt pieni aurinko, ja hän silitti Misakin hiuksia. ”Rakastan sinua.”
”Älä... älä sano noin!” Misaki kivahti. ”Eikä se tarkoittanut mitään. Sinä käännät aina kaiken ihan oudoksi –”
”Näinköhän? Miksi huolehtisit jostakusta, josta et välitä?”
Misaki ei vastannut, vaan vetäytyi vähän syvemmälle peiton alle ja näytti surkealta.
Akihiko antoi kätensä viipyillä Misakin hiuksilla ja ajatteli samalla, kun poltteli tupakkansa loppuun ja tumppasi sen yöpöydällä olevaan tuhkakuppiin. Misaki ilmeisesti todella toivoi hänen lopettavan...
Hän halusi antaa Misakille kaiken, mitä tämä ikinä haluaisi. Jos Misaki haluaisi lähteä pienelle lomalle, hän varaisi heille heti sviitin viiden tähden hotellissa ja hemmottelisi poikaa parhaansa mukaan. Hän teki parhaansa täyttääkseen Misakin vaatekaapin mittojen mukaan räätälöidyillä puvuilla. Hän vei Misakin päivällisille parhaisiin ravintoloihin. Hän halusi Misakin tietävän, miten rakastettu oli.
Kai hän voisi kokeilla lopettamistakin, jos Misaki todella sitä halusi. Tietyillä ehdoilla.
”Nikotiiniriippuvuudesta on vaikea päästä eroon”, hän totesi. ”Jos lopetan, minun on saatava korvaushoitoa.”
”Totta kai!” Misaki huudahti ilahtuneena ja loi häneen säteilevän katseen. ”Mitä sinä haluat? Pidänkö huolta siitä, että parasta kahvia on aina saatavilla, vai –”
”Joten tästä lähtien aina kun haluaisin tupakan, otankin sinut”, Akihiko keskeytti.
”Pervo-Usagi!” Misaki työnsi tyynyn hänen naamaansa. Mutta ei väittänyt vastaan, vaikka punastuikin niin että näytti keitetyltä hummerilta.
*
Akihiko heräsi hitaasti ja painautui tiukemmin vasten vieressään olevaa pehmeää möykkyä kietoen käsivartensa suojelevasti sen ympärille. Vähitellen hän tajusi, ettei möykky ollut lainkaan lämmin eikä elävä eikä tuoksunut Misakin lempishampoolta. Misaki oli taas työntänyt Suzuki-sanin hänen viereensä.
Hän nousi istumaan pahantuulisuuden musta pilvi päänsä yllä riippuen, kunnes huomasi nallen pitelevän tassussaan avaamatonta paketillista hänen lempisavukkeitaan. Tuhkakuppi, joka oli ollut piilossa viimeisten kahden päivän ajan, oli taas ilmestynyt hänen yöpöydälleen.
Misaki oli näköjään saanut tarpeekseen nikotiinikorvaushoidoista ja päättänyt, että oli pienempi paha antaa hänen polttaa. Se, että Akihiko oli korvannut seksinjälkeiset savut seksinjälkeisellä seksillä, oli kai ollut liikaa.
Harteitaan kohauttaen Akihiko sytytti aamutupakan, joka maistui poikkeuksellisen hyvältä tauon jälkeen.
Pian hän olisi kokonaan hereillä ja hänen nikotiiniriippuvuutensa olisi lakannut häiritsemästä vähäksi aikaa – sitten hän voisi keskittyä täysillä nauttimaan Misaki-riippuvuudestaan.