Vaihteluista (päivästä toiseen) // Sallittu

[Tinppa]

Title: Vaihteluista (päivästä toiseen)
Author: Tinppa
Rating: S
Genre: draama, tajunnanvirta
Pairing: -
Disclaimer: Kaikki kuuluu minulle
Summary: Yön mustuudessa viihtyvät valopilkut vahtisivat minua keskellä tummuutta, jolloin taivas on kuin samettia.


Vaihteluista (päivästä toiseen)

Lumihiutaleet leijailevat ilmassa kuin tähdenlennot yötaivaan kimmeltävässä synkkyydessä. Valkoiset hahtuvat yhtyvät maassa laajoiksi hangiksi, jotka hohtavat valkoisuuttaan. Jääpuikot roikkuvat uhmakkaina talon räystäissä, kunnes keväällä aurinko tuhoaisi ne lämmöllään ja pisara kerrallaan nämä aivan kuin lasista tehdyt tikut kuihtuisivat pois.

Pimeys ottaisi kohta vallan, kun aurinko vajoaisi piiloon metsien taakse vieden viimeisetkin valonsäteensä mukanaan. Pimeys laskeutuisi lopulta pehmeänä ympärilleni, vain jotta aurinko voisi taas seuraavana aamuna palata takaisin kultaisten säteidensä kanssa kadotakseen illalla jälleen näkymättömiin ja päästääkseen pimeyden valloilleen. Yön mustuudessa viihtyvät valopilkut vahtisivat minua keskellä tummuutta, jolloin taivas on kuin samettia.

Ja kun aamu jälleen saapuu, on ilma pyryä valkoisenaan ja tunnen olevani kuin neulatyyny keskellä nuppineulojen hyökkäystä. Jäätävä tuuli pureskelee poskipäitäni ja yrittää saada minut taipumaan voimansa alla, pakenemaan pois. Hengitykseni tuntuu kuumalta kaulaliinan uumenissa, hiukseni ovat lumihileistä valkoiset. Viima saa silmäni vuotamaan, kuumat kyyneleet valuvat poskiani pitkin imeytyen kaulahuivini pehmoisuuteen. Itken, mutten kuitenkaan.

[NicuQ]

Voi Tinppa, minkä taas teit. Tää oli tosi nätti ja kaunis ja kaikkea suloisen ja surullisen väliltä. Tää oli tosi hyvä näinkin lyhyeksi tunnelmatekstiksi ja ehkä just tän lyhyyden vuoksi mun aivot alkoi kehittelemään ihan hämäriä tarinoita siitä, mitä ennen tuota kohtausta oli tapahtunut ja mitä sen jälkeen tapahtuisi. Ja se on kivaa, kun teksti herättää ajatuksia ja saa mielikuvituksen lentämään. Puhelimella on vähän hankala lainailla mitään, mutta.

Ja kun aamu jälleen saapuu, on ilma pyryä valkoisenaan ja tunnen olevani kuin neulatyyny keskellä nuppineulojen hyökkäystä.

- Tämä on ylivoimaisesti mun lempikohtani koko tekstissä, koska I see what u did there. Tälläset hetket saa mut rakastamaan nimimerkkiäni.

Mutta tykkäsin tästä. Tunnelma välittyi hyvin lukijalle ja talvi on paras ja sinä. Lukisin sulta mielelläni enemmänkin täntapasia tekstejä, 'cause gurl, sä osaat kirjottaa. Kiitos tästä. c:

[Tinppa]

Ilmeeni kun tää oli saanut kommenttia.

Mä kirjotan kyllä ihan liian vähän tajunnanvirtamatskua, se pitää mun ittenikin tunnustaa. Pitää varmaan silläkin puolella vähän aktivoitua. Ja kiva jos tää herätti ajatuksia! Ehdottomasti otan sen kohteliaisuutena. :3

Kiitän kommentista. :3