Oh, mitä löysinkään; Sirius/Remusta! <3
Deathficit ja muut toisen menettämiseen liittyvät angstausficit ovat itselleni hyvinkin tuttuja tällä parituksella, mutta pidin silti tämän pienestä erilaisesta vivahteesta, joka johtui kertojasta: Siriuksesta. Nimittäin suurin osa niistä angstficeistä, joita olen tällä parituksella lukenut, ovat nimenomaan Remuksen näkökulmasta, eivät Siriuksen.
Surullinen fiilis välittyy tästä hyvin lukijalle ja lyhyehköt virkkeet tukevat tämän tunnelman välittymistä. Tätä lukiessa käy kyllä sääliksi Siriusta, joka kaipaa Remustaan. :< Tykkäilin tuosta ”jos he olisivat yksi ihminen, Remus olisi aivot”-jutusta sekä ”toinen veli”-vertauksesta, sillä ne ovat niin osuvia kuvailemaan näitä kahta. Ei Siriuskaan mitenkään tyhmä ole, mutta Remus nousee ainakin minun fanonissani häntä viisaammaksi – ja olen kyllä täysin varma, että Remus tuntuu Siriuksesta enemmän veljeltä kuin Regulus. Tuon ”toinen veli”-vertauksen kohdalla pidin myöskin siitä, että Remus oli todellakin se _toinen_ veli, eli Sirius muistaa vielä Reguluksenkin, vaikkeivät veljesten välit kamalan helpot olleetkaan. :/
Yhden virheen huomasin:
Tuntuu, kuin elämäni olisi riekaleina ja maailma täysin väritön ilman sinua.
Ei mitenkään silmiin pistävä virhe, mutta sanojen ”täysin” ja ”väritön” välissä on kaksi välilyöntiä. :>
Kiitos kaunis. : )
~ Herkku.