Nimi: Dracon kolme syytä rakastaa Hermionea
Kirjoittaja: Ales
Beta: On
Ikäraja: S
Tyylilaji: Ei nyt oikeestaan mikään, mut ehkä pienen pieni fluffy, one-shot
Paritus: Dramione
Yhteenveto: Ennen niin pienestä, ja ei niin suloisesta tytöstä, oli kasvanut kaunis nuori nainen.Haasteet: 3 kertaa kun... ,
OTP10 2.0Vastuunvapaus: J.K. omistaa maailman ja hahmot, omaa pelleilyäni vain. En saa tästä mitään muuta kuin hyvän mielen. (:
Dracon kolme syytä rakastaa HermioneaI. UlkonäköDraco Malfoy istui kirjastossa kaikessa hiljaisuudessa tekemässä rästiin jääneitä läksyjä. Hän oli saanut tarpeekseen määräilevistä opettajista, idiooteista "palvojistaan" Grabbesta ja Goylesta, sekä muista koulun oppilaista ja työntekijöistä, joten hän päätti paeta kirjastoon. Tällä hetkellä vaalea poika halusi vain olla yksin, rauhassa kaikelta ja kaikilta. Tähän aikaan kirjastossa ei ollut juuri ketään, oli nimittäin ruokatunti, ja Dracolle ei ruoka maistunut.
Pian vaalea poika huomasi tutun rohkelikkotytön tulevan kirjastoon. Granger oli pukenut päälleen farkut ja tiukan turkoosin hupparin, hiukset olivat korkealla ponnarilla ja koululaukku heilui hänen askeltensa tahdissa. Ennen niin pienestä, ja ei niin suloisesta tytöstä, oli kasvanut kaunis nuori nainen.
Draco rupesi hymyilemään.
II. Tyyneys & älykkyysPari päivää myöhemmin Draco Malfoy istui taikajuomatunnilla ja kuunteli Kalkaroksen jaaritusta sen kertaisesta aiheesta. Draco painoi päänsä käsiinsä ja vilkaisi Potterin ja hänen ystäviensä suuntaan. Pottapää Potter ja verenpetturi Weasley pelasivat ristinollaa pergamentilla, ja Granger mulkaisi heitä vähän väliä paheksuvasti. Draco käänsi katseensa takaisin Severukseen, joka juuri päätti lauseensa siitä, että oppilaiden tulisi nyt ottaa tarvikkeensa esille ja aloittaa työnteko.
Draco nousi vaivalloisesti ylös penkiltään, lähti kävelemään kohti luokan takaosaa ja törmäsi päistikkaa Grangeriin.
''Varoisit vähän,
kuraverinen.'' Draco sanoi ja oikoi kaapuaan. Hermione ei ollut huomaavinaankaan Dracon kommenttia, vaan jatkoi tyynesti matkaansa omalle paikalleen. Hermione aloitti työn teon päättäväisin ilmein ja elein. Loppujen lopuksi onnistunein juoma tulisi kuitenkin olemaan Grangerilla.
Ja Dracosta tuntui pahalta, että hän tuli haukkuneeksi tyttöä.
III. LuonneSamaisena päivänä taikajuomien jälkeen Draco istui pihalla, nojaten linnan seinää vasten. Aurinko paistoi, Draco piti silmiään kiinni ja nautti lämmöstä. Silloin tällöin joku luihuisista tuli hänen luokseen, mutta Draco ajoi heidät pois. Hän halusi edelleen olla yksin, mutta joillain oli vaikeuksia ymmärtää se. Eritoten Pansylla. Tyttö roikkui aina Dracon mukana ja olihan se tietty imartelevaa, mutta myös todella,
todella rasittavaa.
Pian Draco huomasi jonkin tai jonkun peittävän auringon häneltä. Poika avasi silmänsä ja näki Grangerin seisovan hänen edessään.
''Mene pois auringon edestä.'' Draco tiuskaisi tytölle. ''Mitä sinä siinä edes teet?''
''Ajattelin vain tuoda tämän sinulle'', Hermione sanoi ja kaivoi laukustaan taikajuomakirjan ja hymyili pienesti. ''Se jäi pöydälle ja huomasin sen olevan sinun.''
Draco vilkaisi ensin kirjaa, ja sitten Grangeria epäuskoinen ilme kasvoillaan ja nappasi kirjan tämän kädestä.
''Ole hyvä.'' Granger kääntyi ympäri ja lähti pois pojan luota.
Draco katsoi tytön loittonevaa selkää ja hymähti.
''Kiitos.''
A/N2: Hahaa! Luit tämän, nyt jätät kyllä kommentin! C: