Luku.2
"Tytöt! Löysin keinon estää täysikuun vaikutuksen!" Lewis hihkuu innosta, hypätessään altaan viereen käytävän kautta.
"Ei taas!" Rikki mutisee ja painaa päänsä veden alle, jotta ei kuulisi Lewiksen selitystä.
Tytöillä oli outo vaikutus täysikuuhun, ja Lewis, Cleon tieteestä kiinnostunut poikaystävä, yrittää estää täysikuun muodostaman vaikutuksen.
Täysikuun aikaan oli tapahtunut ties mitä! Kerran Cleon kauhea ääni, muuttui kauniiksi seireenin lauluksi.
Kerran Emmasta tuli aivan outo! Hän oli kuivanakin merenneito ja ties mitä muuta!
Tästä huolimatta, tytöt eivät pitäneet siitä, että Lewis yritti kaikin keinoin estää täysikuun muodostamat sivuvaikutukset.
Etenkin itsepäinen Rikki oli kyllästynyt pojan touhuun.
Lewis kyykistyy Cleon eteen, ja alkaa selittää keksimistään pimennysverhoista, joiden avulla kuun loiste ei päässyt sisälle huoneeseen.
"Lewis. Anteeksi, mutta pärjäämme kyllä itsekin!" Cleo sanoo mahdollisimman ystävällisesti tahtoen vajota pinnan alle, ja sukeltaa pois näkyvistä.
"Mutta, huomenna on täysikuu.." Lewis aloittaa, mutta Emma keskeyttää hänet: "Lewis, ei", hän sanoo tyynen rauhallisesti, ja vaaleahiuksinen poika lähtee pettyneenä pois samaa kautta, mitä oli tullutkin. Käytävää pitkin.
Omatunto kalvaa Cleon mieltä ja hän pelkää, että Lewis suuttui hänelle.
Hän katselee ajatuksiinsa vaipuneena hienoja kallioseiniä, ja miettii, mitä Lewis teki parhaillaan.
Katseliko hän valmistamiaan pimennysverhoja pettyneenä siitä, että emme ottaneet hänen tarjoustaan vastaan?
Vai istuiko hän television ääressä elokuvaa katsomassa? Tai kalasteli kaiken hiljaisuuden keskellä salaisessa kalapaikassaan?
"Cleo, älä suotta ole itsellesi vihainen! Olemme käyneet tämän läpi, niin monta kertaa aiemminkin, eivätkä Lewiksen keksinnöt ole aiemminkaan toimineet", Emma sanoo ja halaa ystäväänsä.
"Niimpä kai. Lähdetäänkö?" Cleo kysyy iloisesti tunnelia osoittaen.
Tytöt lähtevät uimaan kotejaan kohti, ja Cleon aiempi kysymys oli kokonaan unohtunut Lewiksen rynnätessä sisään luolaan, mutta ei se mitään tärkeää ollutkaan.
Tytöt sukeltelevat kalojen seassa, Kalifornian meressä, kasvillisuutta ihaillen.
Cleon omatunto ei enää kiusannut häntä ja tyttö sai nauttia täysin rinnoin tästä hetkestä. Sukeltamisesta merenneidon muodossa.
Emma puolestaan kirensi tahtiaan ehtiäkseen neljäksi töihin kahvilaan, sillä hänellä oli vain puoli tuntia aikaa!
Rikkin mielessä pyöri seuraava päivä, tai tarkemmin sanottuna yö. Täysikuu ilmesyisi jälleen loistamaan Kalifornian ylle, ja vaaroilta tuskin tulisi vältyttyä!
Tunnin kuluttua Emma kantaa puisella tarjottimella kahta sitruunamehua, ja pyyhkii hikistä otsaansa.
Onpa kuuma, nuori naisenalku ajattelee, toivottaen hyvää ruokahalua nuorelle pariskunnalle.
Emma kiirehtii takaisin keittiöön ja työntää tarjottimen muiden sekaan.
Sitten hän nappaa muistilehtiön tiskiltä, ja kävelee ripein askelin takaisin kahvilan puolelle ottamaan tilauksia vastaan.
Hänen yllätyksekseen Cleo ja Rikki istuivat yhdessä pöydässä Emmalle vilkuttaen.
Emma vilkuttaa takaisin, ja lähtee ottamaan ystäviensä tilausta vastaan.
"Miten sujuu?" Rikki kysyy pilke silmäkulmassa, huomattuaan kuinka väsynyt hänen ystävänsä oli.
"Huonosti, liikaa asiakkaita. Tahtoisin vain vajota maan alle, mutta en ehdi nyt jutella. Mitä otatte?" Emma vastaa, ja hänen äänensävynsä on kaukana iloisesta.
"Coca-colan ja suklaadonitsin", Cleo vastaa, mutta Rikki miettii hetken ennen kuin vastaa: "Otan pelkän appelsiinimehun."
"Selvä", Emma vastaa, kirjaa tilauksen ylös, ja kiirehtii takaisin keittiöön.
Illalla tytöt ovat kokoontuneet Cleon huoneeseen.
Emma makoilee raskaasta työpäivästä väsyneenä ystävänsä sängyllä, ja on nukahtaa joka käänteessä.
Rikki ja Cleo puolestaan rupattelevat sitä sun tätä, ja muutaman kerran tytöt yllättävät Cleon pikkusiskon Kimin salakuuntelemasta oven takaa.
"Ei kahvilassa yleensä noin paljon väkeä ole", Emma kummastelee moneen otteeseen ja saa aina saman vaatauksen: "Olet sanonut tuon jo ainakin sata kertaa."
Vasta Rikkin heittäessä Emmaa tyynyllä, tyttö piristyy hieman ja nousee istumaan.
Pihalla on edelleen tikahduttavan kuuma, joten lämpö pyrkii myös sisätiloihin.
"Taidan lähteä kotiin nukkumaan, olen aivan poikki", Emma ilmoittaa ja Rikki lähtee hänen kanssaan samaa matkaa.
"Cleo, alakertaan!" hänen isänsä huutaa tytölle kymmenen aikaan.
Cleo kapuaa portaat vaivaantuneena alas, ja kysyy: "Niin?"
Hän huomaa myös Kimin istuvan olohuoneen sohvalla, joten asia vaikuttaa tärkeältä.
"Äitinne soitti, ja pyysi teitä luokseen pariksi viikoksi", heidän isänsä sanoo, ja siskokset vilkaisevat toisiaan.
Heidän vanhempansa olivat eronneet noin vuosi sitten, ja vaikka Cleolla oli hyvät välit äitiinsä, hän ei silti halunnut lähteä.
"En oikein tiedä. Ystäväni ovat täällä, ja kaksi viikkoa... Se on aika paljon", Cleo vastaa epäröiden.
"Minä lähden, jos saan pyytää jonkun kavereistani mukaan!" Kim ilmoittaa korvia särkevällä äänellä.
Isä tajuaa, että Clel ei halua lähteä ja lupaa ilmoittaa äidille. Kimille hän sanoo vain kysyvänsä kaveriasiaa äidiltä.
Illalla Cleo nukahtaa kuulokkeet korvissa, ihanan musiikin soidessa lempeästi.
