Jota tarvitsen [S, fleur/Bill]

[Gwenhwyfar]

Kirjoittaja: Gwenhwyfar
Otsikko: Jota tarvitsen
Ikäraja: S
Genre: Fluff
Paritus: Fleur/Bill
Disclimer: Kaikki kunnia Jo Rowlingille
Haasteet: Ficlet300 - kun satanen ei riitä sanalla Ainoa.

A/N: Gwen Kallaveden äärellä Kuopiossa iPad käsissään. Mitä syntyy? Fluffia.


Jota tarvitsen

Fleur istui puisella laiturilla heiluttaen jalkojaan viileässä merivedessä. Hänen liikkeenssä olivat rauhallisia. Niin rauhallisia, etteivät pikkukalat kaikonneet naisen luota. Fleur oli hiljaa. Hän vain nautti.

Laskevan auringon säteet heijastuvat meren pinnasta saaden Ranskattaren siristelemään silmiään ja lopulta sulkemaan ne. Hän ei kuullut kaupungin melua, ei autoja, ei ihmisiä, ei mitään muuta kuin veden liplatuksen ja tuulen.

"Saanko liittyä seuraasi?" Bill kysyi saaden vaimonsa säpsähtämään ja avaamaan silmänsä. Fleur nyökkäsi, ja Bill istahti naisen vierelle. Hän upotti jalkansa meriveteen vain vetääkseen ne välittömästi pois.
"Onko vesi sinusta noin kylmää?" Fleurin nauroi ja heilautti jalkaansa siten, että Billin päälle lensi muutama pisara.
Bill irvisti, mutta pian se muuttui hymyksi ja sitten nauruksi. "On, on. Enkä ymmärrä miten sinä, rakkaani, kestät sitä.
"Ei tämä oikeasti niin kylmää ole, kunhan antaa jalkojensa tottua", Fleur vastasi ja sulki silmänsä. Bill istui risti-istunnan tapaisessa asennossa ja seurasi vaimonsa esimerkkiä.

Kumpikaan ei sanonut pitkään aikaan yhtikäs mitään. Fleur nojasi päätään vasten Billin olkapäätä, ja Bill silitti tämän vaaleita hiuksia.  Auringon viimeiset säteet heijastuvat meren pinnasta entistä voimakkaampina, kunnes katosivat horisontin taakse vieden valon mukanaan.

"Rakastan sinua", Fleur sanoi särkien hiljaisuuden. Bill avasi silmänsä ja katsoi ranskatarta.
"Jos joutuisin elämään avaruudessa koko lopun elämääni, ja saisin ottaa mukaan vain yhden asian, ottaisin sinut", Bill vastasi.
"Entäs ruoka ja juoma? Tai sitten happi?" Fleur kysyi.
"Sinä olet minun ruokani ja juomani. Ihan samalla tavalla kuin olet happenikin", Bill kuiskasi. "Ainoa jota tarvitsen".

[Fiorella]

Olipas todella suloinen ja romanttinen, oikein kesäinen tunnelmapala parhaimmillaan. Tykkään Fleurista ja Billistä tosi paljon ja tällainen kevyt ja hempeä pikkuficci piristi iltaa juuri sopivasti.

Ainoa mikä vähän pisti silmään oli isolla kirjoitettu Ranskatar toisessa kappaleessa. Myös yksi lainausmerkki taisi puuttua ja jossain olla ylimääräinen välilyönti, mutta jos tosiaan olet kirjoittanut tätä suoraan iPadilla niin ei ihmekään jos hutilyöntejä sattuu sekaan, minulla ainakin on hankaluuksia kirjoittaa ilman virheitä kännykän tai tabletinkaan kanssa. Joka tapauksessa tunnelma tässä välittyi niin hyvin että siinä eivät pikkuvirheet paina mitään. Oli sen verran ihana.

[Vlad]

Ah, olin melkein unohtanut ottaneeni tämän kommenttikampanjasta kommentoitavaksi. Bill/Fleur ei ole suosikkiparitukseni, joten en ole aikaisemmin mitään tällä parituksella lukenut, mutta tästä pidin suuresti.

Joitain virheitä huomasin, kuten Fiorellankin mainitsema isolla kirjoitettu ranskatar. Näin lyhyeen tekstiin nähden Billin ja Fleurin nimet toistuivat omaan makuuni ehkä turhan monta kertaa, osan olisi ehkä voinut korvata jollain muilla kuvailevilla sanoilla - tosin oma kirjoitustyylini nimien käytön suhteen on melko brittiläinen, joten aikalailla kaikki "nimiä käytetty suomalaisittain eli muulloinkin kuin silloin, kun on ymmärtämisen kannalta pakko" tuntuu turhalta toistolta.

Kaikesta huolimatta tämä oli oikein kaunis pieni teksti ja Bill ja Fleur ovat suloinen pari. Jostain syystä - ehkä Author's Notesi takia - kuvittelin kaksikon jonkin kovin suomalaisenoloisen järven rantaan. Ehkä juuri Kallaveden rantaan. Mutta joo, tykkäsin tästä kaikesta huolimatta, vaikka ei parituksen vuoksi ihan satasella iskenytkään. Se ei ole tekstin tai kirjoittajan vika, vaan ihan lukijan tottumuksista kiinni.

[Tikkis]

Et oo ehkä välttämättä ihan hetkeen Finissä käynyt, kun tää tekstikin on jo useamman vuoden vanha. Ajattelin silti jättää kommentin, koska tää oli söpö, ja ajattelin, että ehkä kommenttini ilahduttaa, jos vielä joskus satutkin Finiin eksymään.

Mulle Fleur/Bill on jäänyt jollain tapaa Pottereista aina vähän mysteeriksi. Fleur ei kuulunut mitenkään lemppareihini hahmoista, joten ehkei siksi tähän paritukseenkaan oo ollut sellaista tarttumapintaa. Tämän tekstin myötä on kuitenkin helppo päästä mukaan siihen heidän väliseen suhteeseensa ja ymmärrän osittain paremmin sitä, miksi Fleur kiinnostui juuri Billistä.

Tää oli todella suloinen fluff-pätkä. Tässä oli juuri sopivasti elementtejä kesästä mun kesänkaipuuseeni, samoin kuin sopivasti leikkisyyttä ja siirappia lemmenkipeyteeni. Sananvaihto Fleurin ja Billin välillä oli söpöllä tavalla hömelöä. Tykkäsin!