Kirjoittaja Aihe: Ensimmäistä kertaa elämässään, S | Draco/Hermione | oneshot  (Luettu 7132 kertaa)

nnora

  • neiti Lupin
  • ***
  • Viestejä: 484
  • ava by raitis
Nimi: Ensimmäistä kertaa elämässään
Kirjoittaja: nnora
Ikäraja: S
Pituus: 579 sanaa, oneshot

Genre: drama, fluff
Hahmot/paritus: Draco/Hermione
Summary: ruskeat silmät hehkuivat lämpöä

Vastuunvapaus: Kaikki Potter-maailmaan tunnistettava kuuluu J.K. Rowlingille, tämän ficin juoni/teksti on minun enkä saa rahaa tästä.
Haasteet: OTS20 fandomilla Potter, Neljän tuvan haaste tuvalla luihuinen, Sana/kuva/lause10 sanalla ihailija, Yksilön elämänkaari hahmolla Draco Malfoy.

A/N: Kun haasteet painavat päälle. :D Tämä syntyi kahdella kirjoituskerralla yllättävän näppärästi, aikaa näiden välillä kyllä meni, mutta mitäs siitä, dramionea joka tapauksessa! Olin ensin laittamassa tätä Matami Puddifootiin ja kun tämä oli lähetä-klikkausta vaille valmis, muutin mieleni ja päätin julkaista tämä Godricin notkossa vain muuttaakseni mieleni - ja täällä ollaan, Matami Puddifootilla. Taito päättää asioita taitaa olla karkuteillä, vai? :D



Elokuu oli kuukausi, jolloin Viistokuja täyttyi Tylypahka-ikäisistä nuorista noidista ja velhoista perheineen: 11-vuotiaista Tylypahkaan ensimmäistä kertaa menijöistä 17-vuotiaisiin, jotka olivat menossa sinne viimeistä kertaa. Myös Draco Malfoy oli perheensä kanssa ostamassa koulutarvikkeita ensimmäistä Tylypahka-vuottaan varten. Pojan isä, Lucius, oli tosin jo kadonnut Iskunkiertokujalle ja kieltänyt poikaansa kyselemästä turhia, kun Draco oli yrittänyt kysyä, miksi Lucius sinne oli menossa ja miksei hän päässyt mukaan.

Dracon Viistokuja-vierailut olivat harvassa, hänen äitinsä vei hänet aina Viistokujalle lähtiessään joko ilkeälle sisarelleen Bellatrixille, joka pakotti hänet katselemaan, kun hän kidutti viattomia pupujusseja tai äidilleen, joka puhui joka kerta vähintäänkin kaksi kolmasosaa nuoruusajoistaan ja siitä, miten ennen muinoin asiat olivat olleet niin hyvin.

"Äiti, voimmeko me käydä Hienoissa Huispausvarusteissa?" Draco kysyi huomattuaan kaupan näyteikkunan takana olevat luudat. Hän irtaantui välittömästi äitinsä kaavun hihasta ja suoristi ryhtiään, kun huomasi muutaman pari vuotta vanhemman pojan kävelevän muutaman metrin päästä ohitse. "Äiti, jooko, jooko?"
"Äh, hyvä on, mutta vasta kun isäsi tulee takaisin!" Narcissa antoi periksi ja katsahti poikaansa, joka loisti kuin joulu ja syntymäpäivä olisivat tulleet yhtä aikaa. "Mutta meidän täytyy ensiksi käydä Matami Malkinilla ostamassa sinulle koulukaavut."

"Onko minun ihan pakko?" Draco väänsi kasvoilleen koiranpentuilmeen, mutta hänen äitinsä ei edes vilkaissut häneen päin, vaan nappasi hänen käden omaansa ja talutti häntä kaapukaupan suuntaan. Draco yritti ravistaa äitinsä käden irti omastaan, mutta tällä oli luja ote.

"Tietysti, täytyyhän niitä sovittaa. Matami Malkin lähetti viime viikolla pöllön, että mittatilaustyö on valmis, sinun täytyy sovittaa ne. Ja sinulle täytyy hankkia sellaiset lohikäärmeennahkasta tehdyt suojahansikkaat sekä talvihansikkaat, jottei kätesi palellu talvella." Draco irvisti koko ajatukselle. "Tarvitset myös housuja ja kauluspaitoja, sukkia, muutaman neuleen sekä luihuisenvihreän kravatin ja kaulaliinan - älä viitsi, totta kai sinä menet luihuiseen! Koko sukusi on luihuisessa ja se on ylivoimaisesti paras tupa, haluatko muka sinne puuskupuhiin, saappaatkin ovat heitä viisaampia, sano minun sanoneen", hänen äitinsä totesi, kun taioilla automaattiseksi loihdittu vaateliikkeen ovi aukesi heille.

"Hyvää päivää, rouva Malfoy, ja pikkuherra Malfoy!" Matami Malkin toivotti Dracolle ja Narcissalle. "Odotahan hetki siinä, tyttöhyvä", hän totesi sitten ruskeahiuksiselle tytölle, jonka sovituksessa olevan mustan koulukaavun alta pilkottivat jästivaatteet. Kuraverinen, Draco tuhahti ajatuksissaan, mutta perui ajatuksensa nopeasti tytön kääntyessä ympäri. Hänellä oli kauneimmat kasvot jotka Draco oli ikinä nähnyt ja pörröisen tuuheat ruskeat hiukset kehystivät vaaleita kasvoja kauniisti. Tyttö ei ollut samalla tavalla kaunis niin kuin ne tytöt, jotka tulivat hienoissa mekoissaan vanhempiensa kanssa Malfoyn kartanoon illalliselle tai tanssiaisiin (ja joita epäilemättä suunniteltiin Dracon morsiameksi tulevaisuudessa, mutta tätä Draco ei tiennyt). Tämä tyttö oli maanläheisesti kaunis, ruskeat silmät hehkuivat lämpöä.

"Hei, minä olen Hermione. Hermione Granger", tyttö sanoi ja tarjosi kätensä käteltäväksi hymyillen hiukan.

"Draco Malfoy", hän esitteli itsensä ja kätteli Hermionea.

"Tylypahkaan menossa?" Draco nyökkäsi Hermionen kysymykselle ja vastasi: "Ensimmäistä kertaa."

"Niin minäkin, siitä tulee varmasti hienoa, en malta odottaa. Ajatella, että minä olen oikeasti noita! Tai kyllähän se oli tiedossa, mutta kaikki vaan sanoivat minua hulluksi kun tavarat muuttivat muotoaan tai nousivat ilmaan lähettyvilläni, mutta silti!" Hermione selitti innoissaan.  Matami Malkinin jutusteleva äänensävy palautti Dracon takaisin todellisuuteen ja hän loi anteeksipyytävän katseen Hermioneen, siirtyen sitten äitinsä luokse, joka hypisteli Dracon koulukaapuja käsissään.

Hermione sai sovitettua koulukaapunsa loppuun hädin tuskin Tylypahkasta valmistuneen myyjättären avustuksella, maksoi ne ja huikkasi ovelta Dracolle: "Nähdään Tylypahkassa, Draco Malfoy!" Draco virnisti ja heilautti kättään vastaukseksi.

Illalla Draco ei kyennyt ajattelemaan mitään muuta kuin Hermionea, hänen kasvojaan ja hänen ääntään. Hermionen eleet ja ilmeet pyörivät hänen mielessään tauotta, kunnes hän oli unen rajamailla ja Hermionen kasvot peittyivät unen harmaaseen usvaan. Ensimmäistä kertaa elämässään Draco Malfoy oli ihastunut. Ja ensimmäistä kertaa elämässään Hermione Grangerilla oli ihailija.
« Viimeksi muokattu: 03.07.2013 20:24:43 kirjoittanut nnora »
suurin aarre on ymmärrys rajaton

Seidig

  • prinsessa
  • ***
  • Viestejä: 338
Kommenttikampanjasta moi.

En tykkää dramionesta erityisesti, mutta onhan se ihan suloista. Ja tämä oli ehdottomasti suloinen. Ja henkilökohtaisesti olen sitä mieltä että tänne Puddifootiinhan tämä kuului, kun noin suloinen oli. Hahmot oli ehdottomasti IC, paitsi Dracon mä olisin toivonut olevan hiukan kylmempi, jos tajuat mitä meinaan? No, olihan se aluksi sellanen joten kyllä tuo onnistui.
Hermione oli puhetulvineen taas aivan oma itsensä, tykkäsin kovasti.

Ensin ajattelin että oliko tuo Hermionen kauneudesta puhuminen jotenki liian aikuismaista, mut tulin siihen tulokseen että olihan ne 11 kuitenkin. Ja Draco on saanut hyvän kasvatuksen ja kaikkea, joten ei kai se ole. :>

Narcissa oli ihana, varsinkin tuo sen kommentti puuskupuheista. Tykkään Narcissasta muutenkin kovasti hahmona ja harmittaa se, että sitä ei kovin monessa ficissä ainakaan keskeisenä hahmona ole. Kuitenkin pakko sanoa, vaikka se tässäkään ole muuta kuin sivuhahmo, niin ehdottomasti suosikki oli.

Tuo viimeinen lause nousi mun ehdottomaksi suosikiksi koko ficissä. Aivan ihana, omalla tavallaan herkkä ja sellanen, mikä saa ajattelemaan mitä tulevaisuudessa voi tapahtua.

Pakko muuten sanoa että oon lukenu tän aikaisemminkin kun kommenttikampanjassa sattui olemaan. En muista yhtään miksen kommentoinut, kun kerta pidin tosi paljon parituksesta huolimatta. En oo koskaan aikaisemmin (ainakaan muistaakseni) lukenut dramionea, jossa Draco ja Hermione olis noin nuoria, joten onhan tämäkin jonkinlainen kokemus :p

En pidempää kommenttia osaa enkä jaksa kirjottaa, mutta toivottavasti saat jonkinlaista selkoa. Pidin kovasti ideasta ja toteutuksesta (ja Narcissasta varsinkin), kiitos!
eilen vielä päätin elää ilman sua
x x

nnora

  • neiti Lupin
  • ***
  • Viestejä: 484
  • ava by raitis
Seidig, kiitoksia! Dramione ei tosiaan kaikkiin nappaa, se on sellainen paritus mikä jakaa aika hyvin porukkaa kahtia. Mäkin tykkään Narcissasta hahmona aivan älyttömästi mutta jotenkin turhan usein ficeissä kävelee vastaan vääränlainen Narcissa, mutta ehkä mä olen vain nirso. :D Joo, mä tajuan mitä tarkoitat Dracon kylmyydellä, mutta ehkä Hermione muutti sen. ;) 
suurin aarre on ymmärrys rajaton

Hallahäive

  • ***
  • Viestejä: 720
Kommenttikampanjasta päivää. Olipas tämä suloista. En ole taas hetkeen Potter-puolella lueskelluit, joten oli kiva napata tämä kommentoitavaksi.

Pidin siitä, kuinka paljon olit onnistunut, aivan kuin huomaamatta, liittämään tähän kivoja yksityiskohtia. Oli hädintuskin Tylypahkasta valmistunut myyjätär, ja Iskunkiertokujalle hävinnyt Lucius ja muuta kivaa. Hahmoista varsinkin Narcissa oli IC, samoin Hermione vaikutti vallan omalta itseltään toteamuksineen siitä, miten hänen noituutensa oli itsestään selvää, sekä innostuneine puheineen.
Pikkuinen Draco taas oli vallan suloinen, vaikka kuraverisiä ajattelikin, niin ei kuitenkaan vielä meidän tuntemamme vähän kylmempi Draco. Hänen ihastumisensa oli söpöä.

Hermionen kasvot peittyivät unen harmaaseen usvaan.
Tämä oli minusta kauniisti ilmaistu :)

Dracon Viistokuja-vierailut olivat harvassa, hänen äitinsä vei hänet aina Viistokujalle lähtiessään joko ilkeälle sisarelleen Bellatrixille, joka pakotti hänet katselemaan, kun hän kidutti viattomia pupujusseja
Ok, sinänsä kauheaa, että pikku-Draco joutuu tällaista katselemaan, mutta...sai aikaan muutaman kikatuksen. Hieman minua häiritsi se, että Bellatrixhän oli kyllä tuohon aikaan vankilassa, mutta ei se nyt mikään suuri juttu ole, canonista saa aina poiketa :)

Viimeinen virke oli kuin punainen rusetti tarinan ympärille. Pidin tästä kyllä. Ja Puddifoot oli aivan oikea paikka tällaiselle söpöstelylle. Kiitos lukukokemuksesta!
Who lives, who dies, who tells your story?

Ava by Auro, banneri by Ingrid

Tippi

  • ex-Hopeakettu
  • ***
  • Viestejä: 658
  • avatar ja banneri Ingridiltä
Oi!

En ole juurikaan lukenut Draco/Hermionea, joten olin kääntyä jo pois, mutta pakko sanoa että onneksi luin! Tämä oli mielestäni hurjan hyvin kirjoitettu: kuten Hallahäive, minäkin nostan hattua noille tekstiin ujuttamillesi uskottaville yksityiskohdille, joista mieleenpainuvin oli "taioilla automaattiseksi loihdittu vaateliikkeen ovi".

Mielestäni jokainen hahmo oli IC aina sivulauseessa vilahtavaa Bellatrixia myöten, joten onneksi olkoon, onnistuit mielestäni yhdessä ficcailun tärkeimmässä jutussa, eli pitämään henkilöt omina itsenään. :) Narcissaan en ole juurikaan tutustunut, mutta pidin kovasti hänen kommentistaan tupiin liittyen.

Ensimmäistä kertaa elämässään Draco Malfoy oli ihastunut. Ja ensimmäistä kertaa elämässään Hermione Grangerilla oli ihailija.

Aivan täydellinen lopetus. ♥ Kiitos kovasti tästä ficistä, pitää katsella josko löytäisin sinulta muitakin hyviä! ;)

nnora

  • neiti Lupin
  • ***
  • Viestejä: 484
  • ava by raitis
Hallahäive, kiitos, kiva että tykkäsit! Ja hups, ei kyllä ollut tarkoitus canonista tuossa kohtaa poiketa mutta sattui unohtumaan, että Bella-täti lusi just silloin vankilassa. :---D

Hopeakettu, kiitos! :3 Hyvä että hahmot olivat IC:itä, siihen mä yleensä pyrin mutta välillä epäonnistun varsin lahjakkaasti! Aina ei onneksi käy samaa floppia :D Mukavaa, että pidit! (:
suurin aarre on ymmärrys rajaton

Camiela

  • ***
  • Viestejä: 367
Minäkin pitkästä aikaa eksyin Matami Puddifootin teehuoneeseen ja sen avulla tämän ficin luo.

Tämä oli todella suloinen ficci. Muita aiemmin kommentoineita komppailen siinä, että hahmot olivat hyvin onnistuneesti toteutettu eli IC. Myös juonen pätkä tässä oli suloinen. Viistokuja sinänsä on jo niin taianomainen paikka. Minusta oli todella suloista lukea pikku-Dracosta, joka oli vielä niinkin kiltti.

Kerronnasta sen verran, että se oli hyvin onnistunutta. Kivat lisäykset ja lisähuomiot ovat aina mukavan leppoista luettavaa. Ainoa asia, josta voisin torua on lauseiden rakenne. Esimerkiksi tässä:
Lainaus
Matami Malkinin jutusteleva äänensävy palautti Dracon takaisin todellisuuteen ja hän loi anteeksipyytävän katseen Hermioneen, siirtyen sitten äitinsä luokse, joka hypisteli Dracon koulukaapuja käsissään.
Nämä on näitä "superlauseita", joihin on mahdutettu paljon tavaraa. Itselläni on samankaltainen tapa yhdistää virkkeitä virkkeiden perään. Se kuitenkin valitettavasti tekee tekstin lukemisesta raskasta. Lukija joutuu tekemään hirveästi työtä sisäistäessään noinkin pitkän lauseen.

Hmm.. Muuten teksti olikin mukavan virheetöntä. Lisäksi tämä oli suloinen ficci. Paritus kuuluu nimittäin suosikkeihini :)

Camiela

Pineapple_Girl

  • puuskupuh
  • ***
  • Viestejä: 173
Tää oli ihana! Varsinkin toi loppu oli niin awww....
Does it ever drive you crazy,
just how fast the night changes

Lyra

  • ***
  • Viestejä: 1 984
kommentti kampanjasta huomenta Ainiin. Enhän mä ollutkaan mukana siinä. Tää oli mahtava. Mä rakastan Dramionea.

-
En keksi muuta sanottavaa.

Niin juu. Oliko tähän tulossa jatkoa?


LillaMyy

  • ekoterroristi
  • ***
  • Viestejä: 3 662
  • "Oot pönttö :D <3" "ja ylpeä siitä! :D"
    • Sulkakynän rapinaa
Tämäpäs oli yllättävä Dramione. Tai siis, olen niin tottunut niihin sellaisiin, joissa nämä kaksi ensin vihaavat toisiaan, sitten oppivat olemaan kavereita ja sitten yhtäkkiä ihastuvat, TAI että he esittävät vihaavansa toisiaan peittääkseen alle sen, että he oikeasti pitävät toisistaan. Tämän takia olenkin harvinaisen iloinen, että päätin avata tämän (aivan puolivahingossa!), koska tämä oli TODELLA piristävää vaihtelua näihin iän ikuisiin Dramione-kliseisiin nähden.

Tässä oli aavistuksen verran jotain samaa kuin muissakin Dramione-ficceissä, koska Draco kuitenkin kutsuu Hermionea kuraveriseksi, vaikkakin toki vain ajatuksissaan, mutta se on tehty sellaisella hienolla twistillä kuitenkin, että tämä erottuu kyllä joukosta mukavasti erilleen siitä huolimatta. Koska en ainakaan muista aikaisemmin lukeneeni ficciä, jossa Draco ensin sanoo Hermionea kuraveriseksi ja sitten kuitenkin pari sekuntia myöhemmin pitää tätä erittäin kauniina. Onnistuit siis kyllä varsin hienosti saamaan ainakin mut yllättymään tällä, koska jotenkin olin odottanut, että tästä tulisi jotain ihan muuta, tai että tuo ihastuminen olisi Hermionen puolella vain, tai jotain, mutta ei sitten kuitenkaan.

Hallahäiveen ja Hopeaketun tavoin itsekin tykkäsin niistä pienistä yksityiskohdista, joita olit ujuttanut tekstin sekaan, koska ne tekivät tästä paljon elävämmän kuin jos se myyjätär olisi ollut ihan vain joku myyjätär yms. Hahmot myös toimivat varsin hyvin tällä tavalla, enkä itse aiankaan niin kovin paljoa kiinnittänyt huomiota tuohon pieneen canonista poikkeamiseen (Bellatrix-kohta) ennen kuin luin Hallahäiveen kommentin asiasta, joten ei tuo sinälleen ainakaan mua haitannut mitenkään.

Kompin myös muita siinä, että tuo lopetus on varsin suloinen ja sitoo kyllä koko tarinan hienosti yhteen. Tuon lopetuksen takia tästä saisi myös varsin mielenkiintoisen aloituksen pidemmällekin ficcille, koska tuon perusteella voisi olettaa varsin erilaista tapaamista sitten itse Tylypahkankin puolella. (: Olisi myös varsin mielenkiintoista tietää, miten tämä tästä jatkuisi, vai jatkuisiko tämä mitenkään Tylypahkassa. (:

"Durin's folk do not flee from a fight."
ava & banneri © Ingrid

Crys

  • Taivaanrannanmaalari
  • ***
  • Viestejä: 4 554
  • inFINIty
    • Listaukseni
Aaws tää oli suloinen :) Rakkautta ensisilmäyksellä Dracon puolelta ei kyllä ole ihan sellaista mitä olisin odottanut, mutta tykkäsin tästä. Pikku-Draco oli suloinen, sellainen mitä olin kuvitellutkin Dracon olevan pienenpänä: vaativa ja ylimielinen. Just se "yh kuraverinen" asenne kerto siitä minkälaisen kasvatuksen se on saanut, kunnes Hermione sitten kääntyi ja hätkähdytti Dracon kauneudellaan :P ja Hermione oli oma reipas ja rohkea itsensä, heti esittäytymässä ventovieraalle :) Tykkäsin myös siitä miten Narcissa oli kuvattu, äidillä oli nimittäin heti varmaa että poika päätyy Luihuiseen.
Loppu oli niin suloinen että :D Harmi että tää oli vaan one-shotti, koska tähän olis toisaan varmaan mahtavaa jatkoa saanut sekä Dracon että Hermionen puolelta, niiden reaktioista kun Hermione lajitellaan Rohkelikkoon ja Draco Luihuiseen.

Never underestimate the power of fanfiction

Tikkis

  • Mrs. Black
  • ***
  • Viestejä: 1 453
  • Ava Fractalta <3
Eksyin tämän ficin kohdalle ihan sattumalta, ja päätin aikani kuluksi lukaista läpi tämän lyhkäsen oneshotin omien askareiden jäätyä hetkeksi jäähylle. Ja voi eikä, miten suloinen oneshotti tämä olikaan! Ehdottomasti kuuluu Puddifootiin (jota tosin ei enää ole, heh), koska olihan tässä sellaista söpöä latausta havaittavissa.

Kieltämättä LillaMyyn kommentti kliseydestä sai mut tajuamaan, että tää ei istu siihen kategoriaan. Oikeastaan aika virkistävää vaihtelua nyt, kun ton kommentin lukemisen jälkeen sen itsekin tajusin. Tällaiset tuokiokuvaukset pienestä ihastumisesta tai vaan hyvän ensivaikutelman saamisesta / tekemisestä toimivat omaan makuuni vallan hyvin. Tunnelma oli koko ajan läsnä, ja pidin myös niistä pienistä yksityiskohdista, joista tarina sai niin sanotusti lihaa luiden ympärille. Mulle upposi hyvin juurikin tuo
Lainaus
Hermione sai sovitettua koulukaapunsa loppuun hädin tuskin Tylypahkasta valmistuneen myyjättären avustuksella
, josta tuli saman tien mulle visio ja inspiraatiopuuska, joka jäänee tosin toteuttamatta!

Loppu oli varsin hurmaava. Sellainen tunne sitä on joskus itselläkin teinivuosina ollut, ja ai että, miten kutkuttavaa se onkaan, kun unikaan ei meinaa tulla. Kun vihdoin saa unen päästä kiinni, unet sekoittuvat unelmiin. Niin söpöä! Ja etenkin tuo viimeinen virke oli ihana. Kyllä jokaiselle joskus kohdalle sattuu sellainen henkilö, joka salaa ihastuu, eikä toinen tiedä moisesta mitään. Olis hauska tietää, miten tämä tilanne tapahtui Hermionen mielestä, ja millaisia fiiliksiä hänellä oli.

Kiitos. Tulin tästä ficistä äärimmäisen hyvälle tuulelle :)
Aina ei sanoja tarvita.
Vain katse alaston.