Kuroko no Basket: Päivänpaistetta ja nyrkkitappeluita | Max K-11 | raapaleita 32/?

[Mightyena]

Päivänpaistetta ja nyrkkitappeluita
eli idioottien opas sosiaaliseen kanssakäymiseen

Kirjoittaja: Myönnetään, Mightyena
Fandom: Kuroko no Basket
Genre: Friendship (+ fluffy/romance), draama, humor, (crack)
Ikäraja: Max K-11
Disclaimer: En omista hahmoja, en tienaa rahaa, enkä ainakaan halua loukata.

Summary: Tämä on opas sosiaaliseen kanssakäymiseen, idiooteilta idiooteille. // Eli Kurobasu-raapaleita. Puolitoista, tupla ja tripla lähinnä.

A/N: Tämä sarja on pilannut elämäni syövyttänyt aivoni ja yhtäkkiä olen alkanut kirjoittaa raapaleita. Ei sillä, että olisi muitakin kirjoitusjuttuja kesken eikä sillä, että eeppinen raapaleharjoitteluni olisi tuottanut tulosta. Varoitan kliseistä, itseni toistamisesta, tyylikokeiluista, on/off kirjoitustahdistani, tulkinnanvaraisista parituksista, ship teasesta, yleisestä sekoilusta, sekavuudesta, hahmojen kiusaamisesta ja viittauksista random elokuviin/kirjoihin/animangoihin. Toiveilla saa heitellä (auttaa pitämään tätä hengissä, varmasti saatte ainakin kymmenen). :) Alkuun Kisen viisaita sanoja.

Idiooteilta idiooteille
Sanoja: 150
Hahmot: Ryouta Kise POV (+ Tetsuya Kuroko)

Tiedättekö, miten jokaisessa kaveriporukassa on tarinoita, jotka kerrotaan tuhanteen kertaan?
Tiedättekö, miten jokaisessa kaveriporukassa on tarinoita, jotka kaikki tuntevat, mutta mistä kukaan ei kuitenkaan saisi puhua?

Monet tietysti väittävät vastaan käsitykselleni kaveriporukasta ja monet tietysti epäilevät minun tuttujeni kykeneväisyyttä aistia kiusallisen hiljaisuuden. Minä ainakin väistän moisia tilanteita viimeiseen asti, ja mitä saan siitä palkaksi? Käskyn kirjoittaa ylös ne asiat, joita en saa enää toistaa. Kurokocchi, olet joskus epäreilu...

Nämä ovat tarinoita, joissa olen itse ollut mukana, joista olen kuullut tai jotka olen saanut tietooni muuta kautta, ilman epämoraalista käytöstä. Oikeasti. Olen melko hyvä olemaan oikealla paikalla oikeaan aikaan, vaikka itse sanonkin.

Oli miten oli, näissä tyypeissä on jotain vialla. Lue tämä ja saat opetuksen siitä, miten ihmisten kanssa ei kuulu toimia. Kiitos minun, mukaan saattaa eksyä esimerkkejä hyväksyttävästä käytöksestä. Tämä on opas sosiaaliseen kanssakäymiseen, idiooteilta idiooteille. Lukemista suositellaan myös niille, jotka ovat järkeviä, mutta elävät ääliölauman keskellä.

- Ryouta Kise

[Mightyena]

A/N: Numeroin ihan että pysyisin itse perässä. Ensimmäinen sijoittuu jonnekin Teikoun aikaan (juu, ne randomjutut alkoivat jo) ja toisessa Kagami & Kuroko ovat söpö pari.

1. Surffailua
Sanoja: 150
Hahmot: Ryouta Kise, Satsuki Momoi, Atsushi Murasakibara & Daiki Aomine

"Hän katsoo tuota läppäriään jotenkin irstaasti", Kise huomautti yltiömäisen paheksuvasti. Momoi nyökytteli vieressä. Pahaa aavistamaton Murasakibara jatkoi ruudulle hymyilemistä - hän oli liian keskittynyt siihen huomatakseen kahta varjostajaa.

"Miten hän kehtaa, koulussa!" Momoi päivitteli. "Ja miten me kehtaamme kutsua hänet treeneihin, kun hän katselee tuolla... Tuollaisia..."
"Missäköhän hänen kätensä on?"
"Älä viitsi, Kise!"
Kaksikko jatkoi päivittelyään, kunnes Aomine yllätti heidät kiertämällä kätensä molempien hartioille. Seurattuaan tilannetta tovin hän oli ymmärtänyt, etteivät kaikki palaset loksahtaneet kohdalleen.

"Tyypit? Minä ohjasin hänet sellaiselle nettisivulle..."

Aomine sai osakseen kaksi kauhistunutta katsetta.

"Hyi, olet kamala!"
"Ei kiinnosta tietää, mille sivuille porukkaa ohjailet, Aominecchi!"
"Ei, ette te nyt tajua..."
"Ei tässä ole tajuamista", Kise puuskahti hampaitaan kiristellen ja tarttui Momoin ranteesta. "Mennään, jätetään tuo omaan arvoonsa."

Kaksikko lipesi paikalta nopeasti, eikä Aomine ehtinyt kertoa, että se oli vain Candykingin sivusto. Hän pudisteli päätään hämmentyneenä tai huvittuneena ja kävi katsomassa, joko Murasakibara oli saanut virtuaalisesta hampaidenharjauskoulusta tarpeekseen.

2. Anna kulta pusu, en mä siitä suutu
Sanoja: 200
Hahmot: Taiga Kagami/Tetsuya Kuroko

Hyvästi, maailma. Taiga Kagami muuttaa aavikolle tai jäätikölle, erakoituu eikä enää ikinä puhu kenellekään.

Faktat viimeisiltä minuuteilta:
1. Kagami ajatteli, että olisi hauskaa teipata käsisuihku hulvattomaan asentoon.
2. Kuroko kärsi tästä ja käveli talon poikki vettä tippuvana.
3. Kagami nauroi niin kauan, että jokaiseen lihakseen sattui.
4. Vihainen Kuroko ei ole pitemmän päälle huvittava, mistä päästäänkin nykyiseen tilanteeseen.

"Tässä", Kagami sanoo ja ojentaa toiselle pyyhettä äärimmäisen varovasti kuin peläten myrskyä. Kuroko jatkaa kirjansa lukemista vilkaisemattakaan häneen.
"Sori. Älä ole vihainen."
"En ole vihainen."

Hiljaisuuden täyttävät vain rapisevat, kääntyvät sivut, jotka ajavat Kagamia kohti hulluutta. Kuroko on salaa lapsellinen ja akkamainen ja pelottavan välinpitämätön.

"Kulta, olen pahoillani. Ei tule toistumaan."

Kuroko vilkaisee toiseen päin kuin olisi esittämässä vastaväitteen, mutta oivaltaa sitten jotain tärkeää ja tuijottaa punaisiin silmiin läpitunkevasti.
"Tiedätkö, miten juuri kutsuit minua?" hän tiedustelee kyseenalaistaen tapansa mukaan kumppaninsa älykkyysosamäärän. Kagami on hetken hämmentynyt, mutta kun ymmärrys pyyhkäisee kasvojen yli, hän punastuu ja kiroaa mielessään ihmistä, joka saa hänet lipsauttamaan nolouksia.

"E-entä sitten?" hän uhoaa ja Kuroko peittää hitaasti kasvonsa kirjalla. "Älä mene piiloon! Naurat minulle takuulla!"
"Enkä", Kuroko väittää, eikä se kuulosta vakuuttavalta huvittuneisuuden värittämällä äänellä.
"Virnuilet korviin asti!"

Kagami yrittää työntää kirjan sivuun, mutta Kuroko kääntää kasvojaan pois.

"Ehkä?"

[invisible deer]

Voi apua! 
(mitenniin alotan kommentit aina noin?)

Aivan ihanaa saada raapaleita sinulta ja tällä fandomilla. Siis oikeesti.

Lukemista suositellaan myös niille, jotka ovat järkeviä, mutta elävät ääliölauman keskellä.

Hei! Tuossahan on selvä suositus minulle!

Okeeeei, yritän kommentoida. (mutta siitä ei tule mitään ja tästä kylmästä faktasta saat syyttää itseäsi ja yltiösöpöjä raapaleita jotka saa mun pään sekasin ++ ehkä voit myös syyttää Adam Lambertia, sillä kuuntelen sitä samalla ja mieleen muistuu ajat, kun fanitin sitä ihan 100-0)

1.

"Missäköhän hänen kätensä on?"
"Älä viitsi, Kise!"

Tää kohta aiheutti jonkun epämääräsen nauruntyrskähdyksen. Hih!
Siis muutenkin aivan ihanan hulvaton raapale, joka sai hyvälle tuulelle ja tosi pirteen fiiliksen. Voisinkin tästä lähteä kestohymy kasvoilla vaikka pihalle tanssimaan. Tai ehken ihan ... No kuitenkin aivan ihana (:

2.
VOI APUA EN SAA HAPPEE KOSKA TÄÄ OLI IHANA JA SULIN JA OIKEESTI EN SAA HAPPEE JA YLIREAGOIN MUTTA EN VOI SILLE MITÄÄN SILLÄ EN SAA HAPPEE JA TÄÄ OLI MAHTAVA JA NIIN SULONEN JA SÖPPÄNÄ JA KAIKKEE MUUTA IHANAA !!! (nolaan itteni, muthei oon suunnilleen anonyymi ja silleen, kukaan ei tiedä todellista minääni lol meni jonkun jännärin puolelle, mutta tykkään olla dramaattinen :DD
Alku oli ihana (tiedän että mä toistan itteeni, mutta unohdetaan se).
Voi ei kun Kagami on lapsellinen Ei tainnut Kuroko kauheasti arvostaa tuota iloista yllätystä. Ai ai ai.

"Kulta, olen pahoillani. Ei tule toistumaan."

Tuo 'kulta' sana hyppäsi silmille heti, koska Kagami kutsui Kurokoa kullaksi, ihana ihana ihana.

"E-entä sitten?" hän uhoaa ja Kuroko peittää hitaasti kasvonsa kirjalla. "Älä mene piiloon! Naurat minulle takuulla!"
"Enkä", Kuroko väittää, eikä se kuulosta vakuuttavalta huvittuneisuuden värittämällä äänellä.
"Virnuilet korviin asti!"

Kagami yrittää työntää kirjan sivuun, mutta Kuroko kääntää kasvojaan pois.

"Ehkä?"

Lol, ei raapaleita edes saisi lainata, koska kohta on varmaan koko raapale tässä, muttakuntämäoliniinsuloinen. Anna anteeksi mulle ja keskity tähän ylistykseen äläkä tuijota tuota lainausten luvattoman suurta määrää. En voinut itselleni mitään.

Nyt olen onnellinen. Oikeesti, ihan pilvissä, koska tuo viimeinen (hahaha, mukavaa sanoo viimenen, kun se oli tosiasiassa toinen) raapale sai mut oikeesti jonkun fanityttö-kohtauksen valtaan. Tahtoo piirtää tuon tilanteen (okei, en kyllä tahdo, sillä se pilais hyvän ja ihanan mielikuvan).

Että kiitoksia näistä ja lisää jään odottelemaan

// edit
Nyt jälkeenpäin hävettää tää sisällötön kommentti, nöyrimmät anteeksipyyntöni :DD

[Mightyena]

TOKO-kulta, ihihiii! ♥♥ Voi ei, hengitä, ja voi ei, älä ainakaan häpeä siellä, koska ihanan piristävän ja hymyilyttävän kommentin laitoit. Olen lukenut sen varmaan viisitoista kertaa. Näistä raapaleista tosiaan ajattelin suunnilleen "joo vähän sekavia saa nähä ymmärtääkö kukaan", ja sitten tykkäsit noin paljon, jee. Piirtäisit vain tuon tilanteen & lähettäisit minulle, niin tapetoisin sillä seinäni. :'D Toivottavasti pidät näistä jatkossakin ja jatka toki kommentointia, kiitos paljon. <3 :--)


A/N: Toivottavasti kukaan ei vihaa Kagamia, Kurokoa tai Kiseä, koska siinä on pääkiusattavani top kolme. Ja anteeksi, lopetan kaksimieliset vitsit ehkä joskus. Tuo semi-AoKise-raapale on oikeasti aika hävytön, saankohan anteeksi, kun kerron, että se perustuu tositapahtumiin. En varmaan, mutta älkää vihatko. Saa nähdä, aukeneeko se edes kenellekään vai onko minulla vain outo mieli. Ja taas hammasjuttu, onneksi olen varoittanut itseni toistamisesta.

Ja juu, olen halunnut kirjoittaa siitä, että Kurokon lemppariaine on historia.

3. Tyhmä kuin saapas
Sanoja: 150
Hahmot: Tetsuya Kuroko, Taiga Kagami & Junpei Hyuuga

"Väitätkö minua tyhmäksi, Kuroko?"
"En väitä mitään sellaista. Yritän sanoa, että sinun pitäisi yrittää hiukan kovemmin."
"Kaikki ei tykkää historiasta."
"Kuuluu yleissivistykseen tietää, minä vuosina Napoleon hallitsi. Ja mielellään myös hänen synnyin- ja kuolinpäivänsä, hallinta-alueensa, sotataktiikkansa, läheisimmät alaisensa sekä tietysti hevosensa värin", Kuroko luetteli mekaanisesti kuin se olisi päivänselvää ja Kagamin päässä pyöri.

"Oletkohan koskaan puhunut noin paljon putkeen?"
"Kyllä, kun kerroin sinulle, mitä Stalinista tulee tietää."
"Sekin vielä..."

Kagami työnsi pukuhuoneen oven auki: siellä oli kumman tyhjää, ainoastaan Hyuuga istui yksin penkillä ja veti kenkiä jalkoihinsa.
"Jaaha, sitä ollaan myöhässä. Halusitteko lintsata lämmittelystä? Laiskiaiset", hän tervehti hilpeästi.
"Oli sitä opiskelua vaihteeksi", Kagami korjasi lannistuneena.
"Joo, joo. Ihanko hyvin sujuu nyt?"
"Öh, tietty..."
"Ikävä kyllä ei. Kagami tässä ei tiedä, milloin Napoleon hallitsi."

Kagami heitti Kurokolle "shh" -katseensa, Kuroko vastasi "se on omaksi parhaaksesi" -katseellaan. Heidän kapteeninsa oli täysin hämmentynyt.

"Kuka hitto on Napoleon?"

Hetken Kagami toivoi, ettei Kuroko pyörtyisi.

4. He is a dentist and he'll never ever be any good
Sanoja: 200
Hahmot: Daiki Aomine/Ryouta Kise (& Tetsuya Kuroko)

"Arvaa, mitä ne sanoivat minulle hammaslääkärissä."
"Niin?"
"Ettei suuni aukea tarpeeksi. Oikeasti, onko turhempaa juttua?" Kise naurahti ja korjaili laukkunsa asentoa.
"Sinulla on helppoa. Minulle sanoivat, etten kasva enää pituutta", Kuroko huomautti hiukan pettyneen oloisena.
"Mitä ihmettä? Mistä hammaslääkäri voi sellaista tietää?"
"En tiedä."
"Voi Kurokocchi, älä huoli, olet täydellinen tuollaisena."
"Sinun on helppo sanoa sieltä korkeuksista."

Kise nauroi taas ja pörrötti kevyesti Kurokon hiuksia. He kävelivät hetken hiljaa, mikä alkoi käydä kiusalliseksi, koska ystävysten vieressä kulkeva Aomine levitti ympärilleen masentunutta auraa.

"Mutta Kise, haittaako se sinua?"
"Suuni? Eipä kai. Hammaslääkärikin sanoi, etten minä sitä mihinkään tarvitse."

"Vai et tarvitse", siihen asti hiljaa pysytellyt Aomine mutisi katkerana. Sekä Kise että Kuroko katsoivat häntä uteliaina.
"Aominecchi, mitä?"

"Vai et tarvitse. Haista Kise paska", puhuteltu kailotti korottaen ääntään.
"Mitä! Miksi!"
"Olet ihan hyödytön."
"Miten niin!" Kise mutristi huuliaan ja Aomine ei näyttänyt merkkiäkään pilailusta. Kaksikko heitti toisilleen hetken kommentteja, joissa ei ulkopuolisen korviin olisi ollut mitään järkeä. He alkoivat jo tökkiä toisiaan käsivarsiin ja kasvoihin, kunnes Kuroko selvensi hiljaa kurkkuaan.

"Saanko kysyä jotain hyvin henkilökohtaista?" hän aloitti varovasti ja piti taukoa. Kise ja Aomine olivat toistensa piikittelystä vieläkin niin sekaisin, etteivät osanneet vastata kysymykseen, saati sitten varautua seuraavaan.

"Teillä on siis seksisuhde?"

[Ana-chan]

Voi luoja, odotan todellakin sitä hetkeä kun en saa enää sydänkohtauksia aina kun huomaan uusia tekstejä sinulta enkä joudu pitämään useamman minuutin taukoja kesken lukemisen! :D Tälläinen on ehkä juuri sitä mitä olen odottanut, voi olla varma että jossain vaiheessa ilmestyy hyvää lukemista.

Minä ainakin väistän moisia tilanteita viimeiseen asti, ja mitä saan siitä palkaksi? Käskyn kirjoittaa ylös ne asiat, joita en saa enää toistaa. Kurokocchi, olet joskus epäreilu...

Koska Kise on mahtava hahmo! :D Osaat tämän ihan epäreilun hyvin, hahmot nimittäin melkein elävät näytöllä. Ja tuo nyt oli muutenkin ihana aloitus tälle, kikattelin yksikseni taas yhden kerran.

Ja vielä tämä!

Lukemista suositellaan myös niille, jotka ovat järkeviä, mutta elävät ääliölauman keskellä.

Kuka muka ei elä ääliölauman keskellä? Selvästi minulle sopivaa luettavaa, jos ei kenellekkään muulle kukaan muu ei elä ääliöiden keskellä.

Mistä aloittaisin? KAIKKI olivat ihania, mutta silti oma suosikkini oli varmaan kuitenkin tuo 4., koska paritus. :D
Et todellakaan voi saada minusta irti järkevää kommenttia juuri nyt, joten ehkä suosiolla keskityn lainaamaan jotain parhaita kohtia.

Kaksikko lipesi paikalta nopeasti, eikä Aomine ehtinyt kertoa, että se oli vain Candykingin sivusto. Hän pudisteli päätään hämmentyneenä tai huvittuneena ja kävi katsomassa, joko Murasakibara oli saanut virtuaalisesta hampaidenharjauskoulusta tarpeekseen.

Aaw, suloista :3 Candykingin sivuosto olisi melko varmasti taivas Murasakibaralle. Kise ja Momoi eivät todellakaan kumpikaan ajattele järkevästi.

"E-entä sitten?" hän uhoaa ja Kuroko peittää hitaasti kasvonsa kirjalla. "Älä mene piiloon! Naurat minulle takuulla!"
"Enkä", Kuroko väittää, eikä se kuulosta vakuuttavalta huvittuneisuuden värittämällä äänellä.
"Virnuilet korviin asti!"

:DD Nämä kaksi ovat jotain uskomatonta yhdessä. Kagami on tyhmä ja Kuroko käyttää sitä ehkä liiankin hyvin hyväksi.

"Vai et tarvitse. Haista Kise paska", puhuteltu kailotti korottaen ääntään.
"Mitä! Miksi!"
"Olet ihan hyödytön."

Nyt tapoit minut, ei saa, kieltäydyn lukemasta tätä! Koska osaat kirjoittaa liian hyvin nämä hahmot ja Aomine on ihana ja ää, en osaa sanoa yhtään mitään järkevää. Lisää tätä, jos mitenkään mahdollista.

"Teillä on siis seksisuhde?"

Kuroko OLET IHANA! Nyt viimeistään kuolin sydänkohtaukseen tai hapen puutteeseen, toivottavasti et jää kiinni.

Anteeksi anteeksi anteeksi, en osaa enää kommentoida järkevästi. Tai ilman näin montaa lainausta. Lisää kiitos :3

[Mightyena]

Ana-chan, awws awwws, sain jonkun kohtauksen, koska Kagami on tyhmä ja Kuroko käyttää sitä ehkä liiankin hyvin hyväksi. ♥ Yksi syy siihen, miksi rakastan KagaKuroa. :'D Ja älä sinäkään vaan kuole siellä! Tosi hienoa, että tykkäsit ja hahmot olivat mielestäsi IC ja sillein. Koska olen mennyt lupaamaan, että toiveilla saa heittää, niin lisää AoKiseä (tuollaista) tulee hamassa tulevaisuudessa sitten, kun keksin jotain (siulla se taitaa olla kestotoive hehe.) Kiitos paljon kommentista. <3 c:

 
A/N: No niin. Tehtailen näitä ja en tiedä, pitäisikö olla tyytyväinen vai huolissaan siitä, että en saa muita kirjoitusjuttuja valmiiksi (nämä raapaleet ovat kyllä ihanaa hermolomaa minulle). Tässä kaksi hiusjuttua, koska tämä fandom + hiukset kuuluvat yhteen. Viidennessä ehkä pikkiriikkinen spoiler alert niille, jotka eivät Haizakia tunne (hmm, en kyllä tiedä, olenko itsekin hukassa hänen hahmonsa kanssa). Ja ihan vähän tyylikokeilua minulle, juuri kuten varoitin. Haluaako joku keksiä Kiseki no Sedaille suomenkielisen nimen? Elämä on vaikeaa tällä kielellä.

Kuudes sitten perustuu kuvakollaasiin, jonka bongasin jossain ja jolla todistettiin, että Kiyoshi on koko ajan Kagamin hiuksien kimpussa. Awws. (:

5. Pärstäkertoimella
Sanoja: 200
Hahmot: Shougo Haizaki POV & Shintaro Midorima (+ Ryouta Kise)

Vitutti. Kukaan niistä ei oikeasti ollut minua parempi (ei ainakaan Ryouta, tyyppihän vain apinoi kaikkea liikkuvaa, ja teki sen kymmenentuhatta kertaa huonommin kuin minä). Minua ei oikeasti voitu potkia pihalle siksi, että olin väkivaltainen. Olen aina rakastanut rauhaa ja sateenkaaria ja aurinkoa ja pälä pälä.

Nytkin yksi niistä seisoi edessäni arvioiden minua ylimielisellä katsellaan.
"Olet vaihtanut hiustyyliäsi", Midorima kommentoi.
"Entä sitten?"
"Et edelleenkään ole tarpeeksi hyvä joukkueeseemme."
"Mitä selität?"

Midorima kaivoi takkinsa taskusta kortin ja vilkaisi sitä samaan aikaan kyllästyneenä ja keskittyen. Hän nyökkäsi varmistuttuaan asiastaan ja vilautti lappusta minulle - se oli sellainen värikartta, joka tuli vanhojen akkojen sisustuslehtien kylkiäisenä (ei sillä, että itse olisin selannut moisia). Ei helvetti. Kortti katosi takaisin taskuun, ihan hyvä niin.

"Niin kuin huomaat, et edelleenkään sovi kuvioon", Midorima selitti. Ensin sitä puukotetaan porukalla selkään (ei sillä, että olisin ehtinyt tykästyä johonkin koripalloon) ja sitten tullaan vielä arvostelemaan käsittämättömällä tavalla.

"En edelleenkään tiedä, mitä selität", tiuskaisin ärsyyntyneenä koko tilanteeseen. Hän huokaisi hiljaa kuin minä olisin se tyhmempi osapuoli.
"Etkö ymmärrä? Hiuksesi eivät vain ole tarpeeksi kauniit", hän selvensi korostetun hitaasti, selkeästi ylpeänä omista oksennuksenvihreistä hiuksistaan. Ja ehkä myös niiden muiden sokaisevista värivalinnoista (eivät he oikeasti voineet syntyä sellaisina).

Ja maailmasta tuli joka hetkellä vittumaisempi.

6. Keskuudessamme on korpinkynsi
Sanoja: 150
Hahmot: Teppei Kiyoshi, Taiga Kagami, Shinji Koganei & Tetsuya Kuroko (+ "muut")

"Okei, riittää!" Kagami ärähti ja kaikki kääntyivät katsomaan. Kiyoshi piti käsiään ilmassa yllättyneenä ja yritti ymmärtää häneen kohdistetun katseen vihamielisyyttä.

"Mikä sinulle nyt tuli?"
"Pörrötit hiuksiani!"
"Näin taisin tehdä", Kiyoshi vastasi naurahtaen ja Kagami taputti jalallaan kärsimättömästi maahan protestiksi toisen ilmapäisyydelle.

"Kagami, muista rauhallinen, sininen meri", Koganei huusi maalaten aaltoja ilmaan sormenpäillään - Kagami ei vakuuttunut, ei todellakaan, koko päivä oli mennyt muutenkin pieleen ja ulkona oli asfalttiviidakkoa eikä merenrantaa.

"Tuo", hän aloitti osoittaen Kiyoshia, "Tekee sitä koko ajan."
"Ehkä hän haluaa tietää, mitä shampoota käytät", Kuroko arveli (tosissaan tai leikillään, kukaan ei tiennyt varmaksi) ja ansaitsi kommentillaan tirskahduksia.

"Kagami on niin kosketusherkkä", Kiyoshi ihmetteli ja olisi saanut nyrkistä, jos Kagami ei olisi tottunut vastaaviin outoihin huomautuksiin. Punapää vain huokaisi kyllästyneenä.
"No, mikä hiuksissani kiehtoo?"

Kiyoshi hymyili leveästi ja toi taas kouransa toisen pään päälle, saaden tämän äännähtämään epämääräisen torjuvasti.

"Etkös sinä Kagami itse huomaa, että ne ovat pullollaan rikkokirejä?"

[invisible deer]

"Vai et tarvitse", siihen asti hiljaa pysytellyt Aomine mutisi katkerana. Sekä Kise että Kuroko katsoivat häntä uteliaina.
"Aominecchi, mitä?"

Ahhahahahahaha XDDDDD
ihana

Hui, ehdit laittaa jatkoa ennenkun mä ehdin kommentoimaan, huh, mikä kohtalo. EIVAA en oo pahoillani sillä ah ihanaa, sain luettavaa! (troll oon väsyny - ja sen huomaa)
Mä oon oikeesti ihan aivokuollu, koska lauantaikoulutus (ne pitäis kieltää) ja kaikki muu tosi mukava.

Mutta mutta, saat taas kestää mun outoja kommentteja, jotka sisältää pelkkää ihkutusta ja lol-sanan ylikäyttöä.

5.

Olen aina rakastanut rauhaa ja sateenkaaria ja aurinkoa ja pälä pälä.

Haha, aika söötti. Tirskuin täällä (tirskuminen kuullostaa mun mielestä kylläkin sellaste tipusten 'ihhihihhhiiihih tirsk tirsk kundit kattokaa' - ihkutukselta, mut joo, ihan sama)

"En edelleenkään tiedä, mitä selität", tiuskaisin ärsyyntyneenä koko tilanteeseen. Hän huokaisi hiljaa kuin minä olisin se tyhmempi osapuoli.
"Etkö ymmärrä? Hiuksesi eivät vain ole tarpeeksi kauniit", hän selvensi korostetun hitaasti, selkeästi ylpeänä omista oksennuksenvihreistä hiuksistaan. Ja ehkä myös niiden muiden sokaisevista värivalinnoista (eivät he oikeasti voineet syntyä sellaisina).

Voi ei

6.

"Mikä sinulle nyt tuli?"
"Pörrötit hiuksiani!"
"Näin taisin tehdä", Kiyoshi vastasi naurahtaen ja Kagami taputti jalallaan kärsimättömästi maahan protestiksi toisen ilmapäisyydelle.

Tsih, siis, tsih. Äöäö.
Oikeesti, mikä kohta, ihastuin tähän.

"Ehkä hän haluaa tietää, mitä shampoota käytät", Kuroko arveli (tosissaan tai leikillään, kukaan ei tiennyt varmaksi) ja ansaitsi kommentillaan tirskahduksia.

Tiputirskahduksia tosiaankin ^.^

Lol, mua vähän pelottaa, että ku finiläiset kattoo näitä mun kommentteja, nii mitä ne veikkaa mun iäks. 7v, 8v? Njaa, ehkä henkinen. Voi olla. En tiiä.
Enemmän pelottaa mitä sä ajattelet, koska nää on sun rakkaat ja ihanaiset raapaleet ja mä tuun tänne vaan hilluun epäselvillä (teiniangstislilla) ja alistuvilla kommenteillä. Hurr hurr, ehkä lopetan kun vielä voin. Ei tästä tuu mitään.

Jatkoa odotan (tottakai, eikai kukaan edes kehdannut epäillä sitä?)

Ps. etsin tuon tekstin läpi, että josko ois ollut kirjoitusvirheitä todistamassa sitä, ettet oo täydellinen ++ että olisin saanu tälle kommentille sisältöö, mutta olit julma, etkä jättänyt mulle mitään korjaamisen arvoista. (seuraava kommentoija kumminkin huomaa kaikki multa piileskelleet kirjoitusvirheet - joiden olemassaoloa epäilen suuresti, sillä en niitä löytänyt - ja sitten mä häpeän, ku oon tullut tänne pätemään)

[Rin]

Oon jo vähän aikaa kattonu, et tääl on tällänenki, mut en vaan oo saanu aikaseks luettua näitä. Korjasin asian nyt. Ja näiden jälkeenkö pitäis jotain kommentoidakin vielä? Jotain järkevääkin? In your dreams! D:D

Albfotbduslcbtlrpfnfkrosdocphnriwbdo! On kaikki fiksu mitä musta lähtee irti. Nää oli nii söpöjä. Nauroin pahasti tolle hammaslääkäri pätkälle. :DD

kommentoin puhelimella ja sen takia en jaksa kommentoida joka tekstiin erikseen oon vaan laiska

Mut sit kans toi missä se hana kasteli Kurokon ja se missä se vähän opetti Kagamia, oli mun lemppareita. <3 Pitäis ehkä katella tätä sarjaa lisää, ku en koskaan päässyt paria jaksoa pidemmälle... Oon nolis.....

P.s. Mun on pitänyt jo pitkään sanoa, et sun ava on tosi söpö <3

[Ana-chan]

Minua ei oikeasti voitu potkia pihalle siksi, että olin väkivaltainen. Olen aina rakastanut rauhaa ja sateenkaaria ja aurinkoa ja pälä pälä.

Tällä onkin hyvä aloittaa tämä kommentti :D Johon ei muuten taaskaan tule mitään järkevää, ehkä tosiaan voisin opetella kommentoimaan. Tai sitten vain jättää kokonaan välistä ja fanityttöillä yksinäni.

Vaikken Haizakista oikeasti edes tykkää silti yhdyin tuossa vitosessa sen mielipiteisiin ja ajatuksiin, enkä todellakaan tiedä miksi. Ehkä se tuli luonnostaan, tai jotain. :D Koko vitonen oli muutenkin ihana, nauroin oikeasti ääneen. Mikä muuten on todella harvinaista minulle nauraa äänen jollekin mitä luen.

"Etkö ymmärrä? Hiuksesi eivät vain ole tarpeeksi kauniit", hän selvensi korostetun hitaasti, selkeästi ylpeänä omista oksennuksenvihreistä hiuksistaan. Ja ehkä myös niiden muiden sokaisevista värivalinnoista (eivät he oikeasti voineet syntyä sellaisina).

Ei, tämä ei ole totta! :''D Midorima saatta olla tyhmä, mutta ei se nyt näin tyhmä voi olla! 

Jos haluaisin lainata näistä kaikki parhaat kohdat, joutuisin melko varmasti lainaamaan tekstit kokonaan, joten jätän sen tällä kertaa väliin ja lainaan vain parhaimmat :D Tosin se on oikeasti vaikeaa, koska kaikki kohdat oli ihania. Etenkin kutosessa, koska Kiyoshi on yksi ehdottomista suosikeistani (enkä myönnä itkeneeni sen takia). Ja tämäkin oli IC, niin kuin kaikki taitaa sinulla olla.

"Kagami, muista rauhallinen, sininen meri", Koganei huusi maalaten aaltoja ilmaan sormenpäillään - Kagami ei vakuuttunut, ei todellakaan, koko päivä oli mennyt muutenkin pieleen ja ulkona oli asfalttiviidakkoa eikä merenrantaa.

Awws, miten suloista, ja hauskaa yhtä aikaa :3 Koganei on myös suloinen niin ne kaikki on ja voin vain kuvitella tämänkin tilanteen mielessäni.

"Etkös sinä Kagami itse huomaa, että ne ovat pullollaan rikkokirejä?"

Ja tähän voidaankin sitten lopettaa tämä turhia huomautuksia täynnä oleva kommentti, jossa ainoita järkeviä lauseita ovat nuo lainaukset sinulta. Ei, vielä teen poikkeuksen ja toivon lisää Kiyoshia ja MuraAkakin olisi kiva, jos mitenkään mahdollista. ^^ Kiyoshi kelpaa vaikka ilman paritusta, en sitä parita oikeastaan kellekään.

[Mightyena]

TOKO ~, juu, olen itsekin vähän hämmästynyt siitä, millä tahdilla laitan näitä tänne oma topic niin saa spämmiä hahaa. Ai, onko se jäänyt epäselväksi, mitä siusta ajattelen? (; Okei, tuo vinkhymiö meni yli *shot*. Tirskua on muuten oikeasti hauska sana. Hihi, vai että täydellinen, ei kai nyt sentään (olen aika tarkka kirjoitusvirheiden suhteen, kai, ehkä). Kiitos taas paljon kommentista. :3 ♥

Rin, ihanaa, että pidit ja toivottavasti tykkäät jatkossakin. ^^ Ja kannattaa katsoa tätä sarjaa pidemmälle, se on ihan paras. Okei en ehkä aloita myyntipuhetta, koska minun pitäminä ne eivät yleensä toimi. Mutta siis ihan höpsö sarja, mutta ihan paras. Suosittelen. Ja kiitos paljon kommentista. ♥ Hihi! Kiitos, Kuroko onkin niin awwws etten ikinä enää vaihda avaa. Tai hetkeen ainakaan. c:

Ana-chan, eiii, älä jätä väliin fanityttöilyhän on hauskempaa laumassa. Ei kukaan taida Haizakista tykätä. Voi raukkaa. No ihan oikein sille. :'D Ja awwws joo Koga on niin söpö! Kiyoshi on ihan paras, joten häntä voin luvata lisää joskus lähiaikoina. MuraAkaa? Hui kamala okei tykkään siitä parituksesta itsekin, joten yritän parhaani. Kiitos paljon kommentista. :') ♥


A/N: Tuo yhdeksäs. Tuo paritus. TROLOLOLO. Asteikolla yhdestä kymmeneen, kuinka yllättyneitä olette? Asteikolla yhdestä kymmeneen, kuinka pahasti feilasin? Älkää ampuko. Anteeksi, että laitan Aominen aina kettuilemaan kaikille.

Saatte kolme kerralla, koska totta puhuen olen menettänyt seiskan kanssa hermoni tuhat kertaa enkä vieläkään pidä siitä kovin paljon (näissä on muuten ihan liikaa dialogia tähän sanamäärään, hups). Tuohon seitsemänteen ja sen kirjoittamiseen liittyy (ärsyttävä) tarinakin, mutta en viitsi alkaa kertomaan. Kahdeksas taas perustuu siihen, että Aominen synttärit ovat 31. elokuuta ja Kise lävisti korvansa 30. elokuuta. Kai. Muistaakseni. Olisin voinut kirjoittaa tuon synttärilahjaksi Aominelle, mutta enhän minä sitä enää silloin muistaisi.

7. Menetys koirakunnalle
Sanoja: 200
Hahmot: Taiga Kagami POV & Tetsuya Kuroko

Kurokolla oli samanlainen ilme kuin ennenkin, mutta hän piti käsissään vähintään viiden litran jäätelöpurkkia, toi lusikan dramaattisesti huulille ja nieleksi kuin se olisi tuottanut hänelle tuskaa. Halusin tavallaan nauraa, koska hän muistutti sydänsuruisen teinitytön laimennettua versiota. Sitten älysin, ettei se välttämättä ollutkaan niin hauska juttu.

"Ö-öh. Onko joku kuollut tai jotain?"
"Kyllä."
"Mitä!"
"Suuri menetys koko ihmiskunnalle", Kuroko aloitti ja päätti hetken epäröityään jatkaa. "Ja koirakunnalle."

Olin hetken niin hämmentyneen oloinen, että hän heitti minulle sohvalla lojuvan elokuvan. Nappasin sen ja siristin silmiäni.
"Hachiko?" kysyin epäilevänä. Tästä olinkin kuullut joskus. "Suret piskiä, joka kuoli miljoona vuotta sitten?"
"Se on niin sydäntäsärkevää."
"Eikä ole!"

Halusin suuttua siitä, että jouduin olemaan hänestä huolissani tällaisen takia, mutta en lopulta voinut, kun hän halasi jäätelöpurkkiaan surkean näköisenä.
"No, onko jotain, mitä voin tehdä?"

Hän nosti katseensa.

"Tekisitkö?"
"...Kai..."
"Haluaisin katsoa tuon elokuvan uudestaan."
"Vaikka se on niin sydäntäsärkevä?"
"Vaikka."
"Ja haluat katsoa sen minun kanssani?"
"Mielelläni."

Kävin taistelua periaatteideni kanssa, mutta ei kai yksi elokuva ketään satuttaisi? Vaikka se kertoisi (hirveästä, rumasta) rakista. Ja se hänen jäätelönsä näytti hyvältä, eikä hän ikinä saisi sitä syötyä yksin. Lopulta kävin hänen viereensä istumaan melkein hyvilläni.

"Katsotaan, katsotaan. Mutta en sitten pidä sinua kädestä, vaikka alkaisit itkeä."

8. You're piercing me
Sanoja: 200
Hahmot: Daiki Aomine/Ryouta Kise

"Olen ajatellut, että voisin ottaa taas lävistyksen syntymäpäiväsi kunniaksi", Kise pohti ääneen. Hän painoi päänsä Aominen olkapäälle, etsi mukavaa asentoa ja oli valmis jatkamaan selostustaan, mutta toinen heilauttikin hartioitaan kuin häätääkseen hänet pois.

"Olet tiellä. Yritän pelata."

Aomine jatkoi näppäimien painelua. Kise oli närkästynyt.
"Anna minullekin ohjain."
"Tämä ei ole kaksinpeli."
"Laita sitten paussi."

Muutaman vaatimuksen jälkeen Aomine laittoi ohjaimensa sivuun kumman tottelevaisesti (unohtamatta mutista vastalauseita). Varmistuttuaan siitä, että häntä kuunneltiin, Kise jatkoi äärimmäisen tärkeää asiaansa.
"Ehkä tänne", hän kertoi hipaisten havainnollistavasti korvansa rustoa, "Tai kulmaan. Tai huuleen."
"Ihan vapaasti, mutta miksi minun juhlapäivänäni?"
"Sinähän minua eniten katselet."

"Jos minä sitten päättäisin, minkä lävärin otat?" Aomine ehdotti edes yrittämättä peitellä huvittuneisuuttaan. Kisen sanavalinnat olivat aina niin kultaisia.
"Voit sinä mielipiteesi sanoa", sanavalintojen mestari vakuutti hiukan epäluuloisempana kuin olisi soveliasta myöntää.
"Menisit sokkona ja saisit tietää, mitä sinulla tehdään vasta, kun olet sidottu tuoliin."
"Kuulostaa ihan kauhuleffalta!"
"Ai, minusta ihan por -"
"Aominecchi."

Kise oli hetken mietteliään näköinen, mutta nyökkäsi sitten varovaisen hyväksyvästi.

"Tuo sokkojuttu voisi olla hauskakin."
"Että minä valitsen sinulle lävistyksen?"
"Kuka muukaan?"
"Kise, ota huomioon, että voin valita sille lävistykselle paikan. Ja minulla on toisinaan hassuja ideoita. Vieläkö haluat suostua?"
"...Kyllä."
"Voin valita Minkä.Paikan.Vain."
"...En."
"No sitähän minäkin."

9. Tunnustukset ja miten tulkita ne oikein
Sanoja: 150
Hahmot: Daiki Aomine/Taiga Kagami

"T-tuota. Pitäisi kertoa yksi juttu. Daiki."
Aomine kääntyi katsomaan äänen lähdettä silmät pyöreinä. Hän ei aluksi ollut uskoa kuulemaansa, mutta sisäistäessään kaiken hän räjähti nauruun.
"M-mitä. Änkytät. Taiga."
"Hiljaa!"

Kagami oli niin hermostuneen oloinen, että Aomine luuli tietävänsä, mitä oli tulossa. Saman tien hän voisi ottaa tilanteesta kaiken ilon irti. Hän nousi tuoliltaan ja veti toisen laiskaan puolihalaukseen.

"Älä vain sano mitään. Tajuan kyllä."
"Noinko on?" Kagami epäili eikä oikein tiennyt, pitäisikö hänen halata takaisin vai seisoa siinä kiusaantuneena.
"Joo."

Ehkä halata takaisin.
"Mitä sitten päätätkään, olen aina tukenasi", Aomine vakuutti. "Kyllä me selvitään tästä yhdessä."

Tai ehkei sittenkään. Kagami vetäytyi kauemmas - Aomine näytti myötätuntoiselta.
"Hei, nyt meni yli..."
"Itke vain, ei siinä ole mitään hävettävää. Olet niin nuori, et ole vielä valmis siihen."
"Mitä hittoa?"

Kaiken pidättelyn jälkeen Aomine antoi huuliensa sulaa mahdollisimman omahyväiseen hymyyn.

"Sinähän olet raskaana, vai mitä?"

Sen päivän jälkeen Aomine valitti viikkoja murtunutta nenäänsä.

[Ven]

...miten. Sie. Aina. Onnistut. Onko tämä jokin telepatiapiristyslinkki, mutta aina kun olen sairaana, niin onnistut kirjoittamaan jotain aivan totaalisen ihanaa? : D (ja koskaan et silloin saa kunnon kommenttia koska aivotoimintani on hyvin kuolleen puoleista, sori..)

No mutta, raapaleet on kyllä luettu kaikki, mutta kommentoimaan en ole päässyt. Hyvin näyttää sinulta tämäkin kirjoittamisen muoto sujuvan, sata tai kolmesataakin sanaa on loppujen lopuksi hyvin vähän, ja siihen yrität keksiä toimivan idean ja vielä toteuttaakin sen toimivasti. Se on taitolaji, ja minä olen helkkarin kateellinen kun en itse raapaleista selviä~

Mutta mutta. Ehdoton suosikkini oli nyt tuo viimeinen. Ihan vain siksi, kun se on ensimmäinen suomenkielinen Kurobasu-ficci, jossa on parituksena AomineKagami. Aaaa. Minun suosikkiparitukseni <3 (kukaan muu ei vain tunnu arvostavan sitä pätkän vertaa..)

Kiitän kovasti iltani piristyksestä vielä (: ethän lakkaa kirjoittamasta?

[invisible deer]

Mä en tienny, että ihmiset voi kirahtaa. Siis camoon, 'kirahtaa'. Kirahdus. Hän kirahti. (kirahvi, aivan liian samankaltaista) Mutta nyt mä sain selville, et ihminen voi kirahtaa. Se on jännä juttu se.
Niin mutta joo, tää liitty ihan aiheeseenkin (:'D), koska mä kirahdin (mikä kokemus) kattoessani tuon ysin parituksen. (sillä tottakai mä selasin heti ekana sinne, koska siitä tuossa alussa mainitsit)
Mutta niin, järjestys kunniaan ja aloitetaan seiskasta.

7.

"Se on niin sydäntäsärkevää."
"Eikä ole!"

Taiga, Taiga, Taiga. Se on sydäntäsärkevää. (mä itken vesiputouksen lailla aina, kun se koira näytetään ensimmäisen kerran, sitten mä olen loppuleffan ajan pelkkä nyyhkivä kasa - oikeestaan mä itken sen koko leffan läpi)
Taiga ei nyt ihan ymmärrä Hachikon lohdutonta ja kaunista tarinaa. (hiton koripallobimbo! no, rakas koripallobimbo, mutta silti)

8.
Söötit.

"Voin valita Minkä.Paikan.Vain."
"...En."

Ehkä ihan fiksu päätös
Hihityttävä raapale (huh, oonpa ruvennu tyttömäiseks, kohta mä varmaan vaihan mustat rajaukset pinkeiks, tai jotain...)

9.
Haha, kirahdusraapale ^^

"M-mitä. Änkytät. Taiga."
"Hiljaa!"

:DD

"Hei, nyt meni yli..."
"Itke vain, ei siinä ole mitään hävettävää. Olet niin nuori, et ole vielä valmis siihen."
"Mitä hittoa?"

Puoli taloo varmaan heräs, kun mä luin tän. Minkä mä sille voin, että tää oli hauska?

Oi saakeli, kello on jo noi paljon :oo
Hitto, ei pitäis lukee & kommentoida näitä aamusin, linkki lähtee ja mä myöhästyn koulutuksesta... (taas koulutus, vastahan lauantaina oli)
Mutta adios, jätän sulle aamusekavan kommentin ja ilmoitan pitäväni
Ja niin hei, millä muuten tarkistat nuo raapaleiden sanamäärät?

[Ana-chan]

Minun piti jo eilen illalla kommentoida tähän, mutta se nyt jäi kun kone ja nettiyhteys päättivät lopettaa yhteistyön enkä jaksanut niitä enää suostutella toimimaan. Tai sitten ilmoittavat että nyt nukkumaan, kellon ollessa jo lähemmäs yhtätoista.
Mutta nyt lopultakin pääsen, kun en aamullakaan kerennyt ennen koulua.

Sanotaan nyt että asteikolla yhdetä kymmeneen yllättyin täysin, eli kymppi. Koska tuo paritus, ei oikeasti - en yllättynyt, järkytyin enemmänkin :D Mutta jatketaan siitä kohta, heti seiskan ja kasin jälkeen.

7.
Voi ei, ttämä oli kaikin puolin jotenkin huvittavaa luettavaa, koska itse en ole ikinä erityisesti piitannut koko Hachikosta (ja nyt saan kaikki elokuvan fanit perääni) :D Enkä siis siitä tiedä tai ole nähnyt muuta kuin trailerin. Yhdyn siis Kagamin kanssa tässä melko lailla.
Mutta siitäkin huolimatta, tuo oli ihana ja tykkäsin paljon.  Ja on muuten sinun vikasi että olen alkanut tykkämään KagaKurosta jonkin verran.

Kuroko oli muuten tosi suloinen, kun suree tuolla tavalla jonkun elokuvan perään :3 En olisi ihan heti uskonut tai ajatellut että Kurokossa on tälläinenkin puoli, mutta mikä ettei.

Kävin taistelua periaatteideni kanssa, mutta ei kai yksi elokuva ketään satuttaisi? Vaikka se kertoisi (hirveästä, rumasta) rakista. Ja se hänen jäätelönsä näytti hyvältä, eikä hän ikinä saisi sitä syötyä yksin

Ahaha :D Tunnen niin paljon samankaltaisuutta Kagamiin tässä kohtaa ettei ole tottakaan mutta siihen se sitten jääkin.

8.
Etkai oikeasti suunnittele tappavasi minut tai jotain?! Koska tämä oli jotain niin ihanaa että fanityttöilin loppu illan ei varmaan ihme kun on kyse Aokisestä. Ja Aomine on ihana pikku pervo. Olen oikeasti kateellinen sinulle, koska osaat tehdä siitäkin noin ihanan ja aaws. Ehkä lopetan, koska en todellakaan osaa antaa tästä enää yhtään enempää palautetta ilman että kertoisin miljoonia kertoja kuinka ihana tämä oli :D

Hän painoi päänsä Aominen olkapäälle, etsi mukavaa asentoa ja oli valmis jatkamaan selostustaan, mutta toinen heilauttikin hartioitaan kuin häätääkseen hänet pois.

"Olet tiellä. Yritän pelata."

Aaws. :3 Ehkä turha lainaus, mutta silti omia suosikkejani tässä raapaleessa.

"Jos minä sitten päättäisin, minkä lävärin otat?" Aomine ehdotti edes yrittämättä peitellä huvittuneisuuttaan. Kisen sanavalinnat olivat aina niin kultaisia.
"Voit sinä mielipiteesi sanoa", sanavalintojen mestari vakuutti hiukan epäluuloisempana kuin olisi soveliasta myöntää.
"Menisit sokkona ja saisit tietää, mitä sinulla tehdään vasta, kun olet sidottu tuoliin."
"Kuulostaa ihan kauhuleffalta!"
"Ai, minusta ihan por -"
"Aominecchi."

Koska tässä on taas tälläinen pari, Aomine käyttää Kisen lievää hupsuutta aivan täysin hyväkseen. Tosin se kyllä tekee sitä kaikille, mutta parhaimmillaan se on Kisen kanssa. :D

"Kise, ota huomioon, että voin valita sille lävistykselle paikan. Ja minulla on toisinaan hassuja ideoita. Vieläkö haluat suostua?"
"...Kyllä."
"Voin valita Minkä.Paikan.Vain."
"...En."
"No sitähän minäkin."

....niin, mitä tätä nyt selittelemään enempää.

9.
Olin tippua tuolita huomatessani tämän parituksen, siis heti kun pystyin taas hengittämään normaalisti, se on sitten eri asia miten paljon uskot, mutta todellakin yllätyin :DD Ei kuulu omiin suosikkeihini, mutta taas sinä taisi käydä niin että onnistuin tykästymään jostain parituksesta koska sinun ficcisi. Tai raapaleesi. Oi voi, mitäs sitä nyt tehdään?
Kaikesta huolimatta, nauroin tälle pitkään ja paljon. Ei ole totta, ei se oikeasti voi olla noin hyvä. Enkä kadu että luin, en todellakaan. Jäin kyllä miettimään mitä Kagami oikeasti halusi kertoa, ennen kuin Aomine puuttui asiaan :D

"Mitä sitten päätätkään, olen ihan tukenasi", Aomine vakuutti.

Tuossa jäin miettimään, olisiko siihen sopinut paremmin aina? En väitä etteikö se kävisi noinkin, mutta omaan korvaan se kuulostaa paremmalta sen aina-sanan kanssa.

Kaiken pidättelyn jälkeen Aomine antoi huuliensa sulaa mahdollisimman omahyväiseen hymyyn.

"Sinähän olet raskaana, vai mitä?"

Viimeistään tässä vaiheessa huomasin nauravani ääneen ja että tämä paritushan on oikeasti ihan kiva. Ja sitä paitsi Aomine on tässä parituksessa vähän kuin Kuroko, käyttää Kagamin tyhmyyttään hyväkseen.

Sen päivän jälkeen Aomine valitti viikkoja murtunutta nenäänsä.

Haha, ehkä se tämän jälkeen osaa pitää suunsa kiinni edes joskus :D Tosin epäilen kyllä sitä.

Mutta jooo, anteksi tuosta kauheasta lainaus määrästä (oliko niitä edes paljon?), jatkaa saa ja mahdollisimman pian. Nää nimittäin piristää aina päivän ihanasti.

[Mightyena]

Ven, toivottavasti olet jo paranemaan päin. Heheh, ehkä telepatiaa tosiaan. :--D Minunkin mielestäni raapaleet ovat aika vaikeita, joten olen iloinen, että olen mielestäsi onnistunut. Voi ei! Tämä on nyt hankalaa uskoa, kun olen mennyt huutelemaan trolololoota ja muuta, mutta kyllä minä ainakin tuota paritusta arvostan. En lakkaa kirjoittamasta, toivottavasti tekään ette kyllästy juttuihini. Kiitos paljon kommentista. ♥ (:

TOKO ~, apua auta minua, olen tässä miettynyt yötä päivää, miltä kirahtaminen (XD) kuulostaa. Minäkin itken aina Hachikoa katsellessa, se on ainoa leffa, joka saa minutkin itkemään. Kaikki rakkauteni ilmaisulle rakas koripallobimbo. <3 Sanamäärät tarkistaa puolestani ihanan fiksu kirjoitusohjelmani. Kysytkö uteliaisuudesta vai onko se valehdellut minulle? D: Siinä tapauksessa en sano sitä enää fiksuksi. Kiitos paljon kommentista. ♥ :3

Ana-chan, seiskassa ärsyynnyin mm. siihen, etten saanut Kurokoa samaan aikaan uskottavaksi ja... naurettavan dramaattiseksi. Voi että, mitkä tavoitteet minulla. XD Aomine on ehkä hauskin kirjoitettava, ihan vain koska Aomine. En todellakaan tiedä, mitä tehdään nyt taidan tehdä Kise/Aomine/Kagami/Kurokosta one true nelikkoni ihan suosiolla eikun mitä. Mutta ihanaa, että tykästyt parituksiin, tulee jotenkin onnistunut olo. : D Hyvä, että bongasit tuon hassun kohdan, haluankin korjata sen nyt. Kiitos paljon kommentista. ♥ (:


A/N: Nimijuttuja. Tetsuya-Tatsuya kortti oli pakko vetää jossain vaiheessa. Rakastunut!Taiga on jo perussettiäni, mutta kuuun tykkään kirjoittaa sitä! Himuro on yksi vaikeimmista hahmoista, koska hän ei ole yhtä... räiskyvä kuin nämä muut höpsöt. Ja vähän lisää Kiyoshia, kuten toivottua. MuraAkaa on ihan oikeasti tulossa kanssa, minulla on hei ideakin jo. Mitobella ei ole mitään syytä kirjoittaa latinalaisilla aakkosilla, mutta jätetään se hetkeksi huomiotta. Takeilla tarkoitan muuten näitä, en tiedä miten niitä kutsutaan oikeasti. : D

10. Marry me baby
Sanoja: 250
Hahmot: Taiga Kagami POV/Tetsuya Kuroko (+ Tatsuya Himuro & Daiki Aomine)

Miten saan itseni näihin tilanteisiin, en tiedä. Tatsuya, Kuroko ja minä saman pöydän äärellä ei lupaa hyvää. Kukaan ei puhu mitään, kaikki on kiusallista ja vaikeaa, eikä kumpikaan heistä huomaa mitään ongelmaa.

Ongelmista tulee mieleeni, Kuroko istuu aika lähellä. Kätemme lepäävät ihan vierekkäin (miksi, saanko kysyä). Haluaisin lomittaa sormemme, ihoa kihelmöi ja aivot taistelevat mielihaluja vastaan ja aiheenvaihto!

"Eikö ole hauskaa, kuinka nimemme ovat niin samankaltaiset?" Tatsuya kysyy arkiseen sävyyn ja Kuroko tyytyy nyökkäämään kohteliaasti. Oli jo aikakin, että joku nosti tuon kissan pöydälle.
"Ehkä olette kauan sitten erotetut veljekset", mumisen hiljaa ja kadun heti, sillä he jäävätkin tuijottamaan minua arvioivasti. Täytyykö ottaa kaikki todesta?

"Te kaksi olette jo... veljeksiä", Kuroko aloittaa. Vilkaisen vastapäätäni istuvaa Tatsuyaa kulmieni alta ja nyökkään niin pienesti, ettei hän vain huomaa.
"Ja hän antoi sinulle tuon sormuksen?" Kuroko varmistaa nyökäten ketjuun kaulani ympärillä.
"Niin", vastaan kiusaantuneena siitä, että Kurokon uteliaisuus iskee päälle täällä. Haluan pois täältä. Varsinkin sitten, kun hän kääntyy katsomaan minuun (siitä läheltä) ja erehdyn katsomaan takaisin.

Massiivinen virhe.

Hänellä on muuten aika pitkät ripset (tai sitten se on mielikuvitustani), pehmeän näköiset huulet ja...

Aiheenvaihto vähän äkkiä!

Ei sillä, että mikään aiheenvaihto auttaisi siihen, mitä hän keksii sanoa seuraavaksi.
"Hankkiiko Kagami sitten minulle sormuksen?" hän kysyy kuin siinä ei olisi mitään väärää.

Hitto, en edes syö mitään, mutta yskäkohtaus vain jatkuu ja jatkuu. Tukehtui omaan hengitykseensä, miten oiva teksti hautakiveen. Aomine kävelisi siitä joka päivä ohi ihan vain saadakseen hyvät naurut.

Joku voisi kyllä heittää Kurokon vankilaan. Se pirulainen tappaa minut vielä oikeasti.

11. Nimikirjaimet
Sanoja: 300
Hahmot: Teppei Kiyoshi, Tetsuya Kuroko & Taiga Kagami (+ Rinnosuke Mitobe)

"Nyt on piru merrassa!" kevyesti hengästynyt Kiyoshi huudahti luokan ovelta - lähes jokainen läsnäolija kääntyi katsomaan häntä ihmetellen. Seurasi muutaman sekunnin hiljaisuus, minkä jälkeen ruokatunnille ominainen puheensorina jatkui epäröiden. Luokan ovelle dramaattisesti seisomaan jäänyt Kiyoshi astui sisään.

Kagamia nauratti. Häntä nauratti vielä sittenkin, kun Kiyoshi saapui hänen pulpettinsa eteen ja peitti sen takeilla.
"E-ei jumalauta. Ei kukaan enää sano, että nyt on piru merrassa!" Kagami takelteli naurahdusten välissä. Hän ei ehtinyt edes häpeillä sitä, että tunsi moisen oudon ihmisen.
"Siisti suutasi", tilanteesta kiinnostunut Kuroko soimasi ja Kagamia nauratti vielä hiukan enemmän. Vanhukset.

"Nyt, kun Kuroko pääsi paikalle", Kiyoshi sanoi jättäen huomiotta sen, että toinen oli ollut paikalla koko ajan, "Minulla on tärkeää kerrottavaa. Mitobe oli kultainen ja pesi meidän takkimme. Mutta nyt..."

Kiyoshi tarttui päällimmäiseen takkiin ja vilautti pesulappua harmistuneen oloisena.

"...Kokomerkinnät lähtivät vahingossa pois. Mitobe merkitsi näihin nimikirjaimet, mutta eihän se meitä kolmea nyt mitenkään auta!"
Kiyoshi odotti reaktioita, mutta mikään ei muuttunut kaksikon kasvoilla. Hän seisoi hetken hiljaa, mietti tarkkaan, mitä tekisi, mutta päätyi lopulta rauhoittumaan normaaliksi itsekseen.

"Ehehe, mitäs nyt tehdään?" hän hymähti (koska vakavuus ei sopinut hänelle kuin pieninä annoksina). Kuroko oli jo ehtinyt napata yhden takeista itselleen.
"Tämä on minun", hän selvensi Kiyoshin hämmentyneille kasvoille, "Ja mitä suunnittelet?"

Kiyoshi laajensi silmiään nostaen samalla kätensä torjuvaan asentoon.

"Hei, hei, älä nyt sinäkin aloita tuota! En 'suunnittele' yhtään mitään", hän puolustautui nopeasti vanhasta tottumuksesta.
"Tuo, mikä on kulahtanut kyynärpäästä, on sinun. Kiitos, kun tulit selvittämään asian ja hyvää päivänjatkoa", Kuroko selitti kumartaen pienesti. Kiyoshikin ymmärsi, että hänet yritettiin häätää pois, joten hän poistui huomattavasti vähemmin äänin kuin oli saapunut ja vilkutti Kurokolle sekä nyt jo perin pohjin hämmentyneelle Kagamille hyvästiksi.

Mutta oikeasti, uudet takit olivat niin kalliita. Käytävällä kävellessään Kiyoshi tutki vaatteen huomattavia kauneusvirheitä hiukan harmistuneena. Hän ei voinut olla ajattelematta, että toisinaan Kuroko oli turhan terävä.

[Mightyena]

A/N: ...Älkää kysykö. Kirjoitin vaihteeksi keskellä yötä ja silloin nämä kävivät järkeen ja lauseet eivät olleet näin outoja. Syyttäkää teatteriryhmääni, koko porukka luetteli surkeita iskurepliikkejä. Ja sen takia tällaisia samanlaisia tulee vielä ainakin neljä. :'D Osa näistä liittyy toisiinsa jotenkin löyhästi. Näistä piti tulla hyväntuulisia, mutta nämä ovatkin vain.. surullisia. Haha. Olen yrittänyt tykätä AoKurosta mutta en pysty, siksi tämä on hiukan kiusallista meille kaikille.

Akashin kirjoittaminen on vaikeinta, mitä olen tehnyt pitkään aikaan. Toivottavasti herra ei ole ihan OOC. Ja rupesin miettimään, miten ihmeessä Atsushi puhutteli Kiseä.. Hmh.

12. Iskurepliikkien lyhyt oppimäärä, osa yksi
Sanoja: 150
Hahmot: pikkuiset! Daiki Aomine/Satsuki Momoi

Olipa kerran pieni poika nimeltä Daiki. Daiki oli monellakin tapaa erikoinen poika: monet väittivät, että hän syntyi koripallo kädessään ja sanoi rumia sanoja jo ennen kuin osasi puhua. Lopullinen naula Daikin pahan pojan arkkuun oli se fakta, että jopa hänen omat vanhempansa kutsuivat häntä toisinaan sukunimellä (ne gangstat).

Toisin kuin muut neljä-viisivuotiaat pojat, Daiki oli pohjimmiltaan naistenmies.

"Uskotko lakkauteen ensisilmäyksellä, vai kävelenkö tästä uudelleen ohi?" pikku-Daiki kysyi ensimmäiseltä tytöltä, joka juolahti mieleen. Tyttö, Satsuki nimeltään, hämmentyi täysin. Hän oli jo ehtinyt asettaa Daiki-raukan kaverivyöhykkeelle.

Tämä oli muisto, jonka Daiki torjui mielestään - tai on torjunut tähän päivään asti. On teorioita, joiden mukaan se on jopa syy hänen kusipääasenteeseensa ja yleiseen tunnevammailuun.

Seuraavana päivänä Daiki muuten säikäytti Satsukin sammakolla torjuen muiston kätevästi hänenkin mielestään (toimintatapaa suositellaan, hyvä Daiki).

Näin alkaa intensiivinen kurssimme: Iskurepliikkien Lyhyt Oppimäärä (tuttavallisemmin ILO). Kurssi ei ole pesunkestävä ja saattaa sisältää pieniä määriä pähkinää. Älkää kokeilko tätä kotona.

13. ILO osa kaksi: When love is dead, I'm loving angels instead
Sanoja: 100
Hahmot: Daiki Aomine/Tetsuya Kuroko

Epäonnistuttuaan nuorempana Aomine päätti vaihtaa taktiikkaa. Hänen epäromanttiseen mieleensä oli muutamien vuosien ajalta tarttunut yksi ainoa repliikki, jonka toimivuudesta hän oli toisaalta vakuuttunut.

Ja kun he istuskelivat yhdessä koulun lattialla - Kuroko katsellen viliseviä ihmismassoja ja Aomine valittaen satunnaisesti väsymystään - se tuntui vielä hyvältä idealta.

"Hei, Tetsu. Oletko tippunut taivaalta, kun olet tuollainen enkeli?"
"...Anteeksi?"
"Oletko tippunut taivaalta, kun olet tuollainen enkeli?"
"En ole varma, kuulinko oikein. "

"OLETKO TIP..."
"Selvä, kuulin jo ensimmäisen. Ole niin kiltti, äläkä toista sitä enää. Olen ateisti."

Kuroko taputti toisen olkapäätä varovaisen lohduttavasti ja pidätteli naurahduksiaan siihen asti, kun onnistui sulautumaan väkijoukon sekaan.

14. ILO osa kolme: Enemmän kuin nallekarkit
Sanoja: 250
Hahmot: Atsushi Murasakibara/Seijuro Akashi (+ Ryouta Kise)

Akashista tuntui hiukan hölmöltä istua lattialla, mutta eihän tilassa ollut ketään muuta ja hän oli liian syventynyt muistiinpanoihinsa välittääkseen ulkoisista seikoista.

Siis siihen asti, kun hän tunsi jonkun painautuvan selkäänsä vasten. Joku paljasti henkilöllisyytensä viimeistään karkkipussin rapinalla. Olisihan Akashin pitänyt arvata, ettei toinen juossut edes kymmentä metriä, jos häntä ei valvonut tarkkaan.

"Kise-chin puhui minulle", Murasakibara totesi lyhyesti. Akashi oli vieläkin vihkonsa kimpussa.
"Kommunikoiminen on hyvästä, jos haluamme saavuttaa tavoitteemme mahdollisimman sulavasti."
"Hän sanoi, että pidän sinusta."

Rapinaa. Mussutusta. Epäterveellistä. Ainoa asia, jossa Akashi antoi periksi - sitä ei vain saanut loppumaan.

"Minä vastasin, että Aka-chin on Aka-chin", toinen jatkoi yksinpuheluaan.
"Olet puhelias tänään. Sinun ei kuuluisi nojata minuun. Ihmisen kasvot täytyy nähdä, kun puhuu hänelle."

Murasakibara hiljeni ja toivoi, etteivät toisen sanat olleet käsky. Hän ei olisi millään viitsinyt siirtyä (vaikka tosiasiassa Akashi nojasi enemmän häneen kuin hän Akashiin).

"Hmmm? Asetuin juuri mukavasti..."
"Nyt."

Vastahakoisesti Murasakibara pyörähti ympäri ja raahautui vähän turhankin lähelle toisen kasvoja. Hän nojasi eteenpäin niin, että hiukset valuivat silmille. Sanoistaan huolimatta Akashi ei tuijottanut takaisin - ei sellaiseen riittänyt aikaa.

"Aka-chin..."
"Niin?"
"Sinulle pitäisi kuulemma sanoa mukavia asioita."
"...Tee, mitä haluat", Akashi vastasi ja teki itselleen muistutuksen: Kise täytyi siirtää tappolistan kärkeen. Harmi kyllä hän oli liian hyödyllinen hävitettäväksi.

"Aka-chin. Silmäsi ovat kuin suklaanapit."

Puhuteltu nosti katseensa pelitaktiikoistaan. Hän mietti, minkä asian korjaisi ensimmäisenä toisen kaikin puolin hullusta repliikistä. Hän mietti myös, miten saisi pidettyä virnistyksensä poissa (hän ei virnistä, vain häviäjät ja typerykset virnistelevät).

"Hölmö Atsushi. Olen kertonut sinulle toistuvasti, että suklaa tuhoaa sademetsiä."

[Mightyena]

A/N: Ahahaha. Ha. En edes keksi, mitä sanoisin tästä. Olen niin kovin, kovin pahoillani. Oikeasti. 15. tökkii jopa tekstillisesti, koska tuon parituksen kirjoittaminen on minulle fyysinen mahdottomuus (never again ellei joku pyydä). Sorrun aika usein kerjäämiseen ja olen hirveä ihminen, mutta saatte edelleen heittää kommenteilla jos inhoatte/tykkäätte/jotain siitä väliltä. :--)

15. ILO osa neljä: My milkshake brings all the boys to the yard
Sanoja: 250
Hahmot: Ryouta Kise/Tetsuya Kuroko (& Daiki Aomine)

"Niinkö sinä käskit hänen sanoa? Silmäsi ovat kuin suklaanapit?"
"Eikö olekin hyvä?"
"No ei. Mikä niissä on suklaista? Kise, tuo on naurettavinta..."
"Hei, olen itsekin kokeillut sitä, ja se on hyvä!"

Aomine nojasi taaksepäin tuolissaan ja rapsutti takaraivoaan ärsyyntyneenä.

"Sinä väität, että voit heittää naurettavuuksia ja onnistut silti."
"Luonnollisesti. Saan ihan kenet tahansa kanssani ulos."
"Älä valehtele."
Kise asetti kasvoilleen tavaramerkkihymynsä nyökäten samalla pienesti kaksikon lähellä istuvaan Kurokoon päin.
"Todistan sen."

"Eii. Ei onnistu", Aomine väitti eikä oikeastaan tiennyt, pitäisikö hänen nauraa keuhkonsa pihalle vai pudistella päätään täydellisestä epäuskosta. Kise vain käski hänen katsoa ja siirtyi hyväntuulisesti vihellellen Kurokon eteen. Aomine halusi jo nyt haudata kasvonsa käsiin myötähäpeästä.

"Hei, Kurokocchi rakas, lähdetäänkö kahville?"
"Se valvottaa."
"Kaakaolle?"
"Lihottaa."
"No... Vedelle...?" Kise yritti vielä eikä tahtonut ymmärtää, miksi juotavalla asialla oli niin paljon merkitystä, kun tärkeintä oli oikeasti hänen seuransa.
"Aivan liian laimeaa."

Kise erehtyi katsomaan Aomineen päin kuin etsiäkseen apua - toinen löi käsiänsä yhteen äänettömästi ja huulet muodostivat solvauksia. Hänen harmikseen Kise näyttikin yhtäkkiä oivaltavan jotain.

"Hei, mennään pirtelölle!" hän ehdotti iloisesti eikä ehtinyt edes lauseensa loppuun, ennen kuin Kuroko jo pakkasi laukkunsa ja seisoi ovella.
"Mennään", hän töksäytti hiukan kärsimättömänä. Kise joutui räpyttämään silmiään hämmentyneesti, mutta ymmärtäessään kaiken tapahtuneen hän harppoi toisen viereen. Kise laski kätensä mahdollisimman varovaisesti Kurokon hartioiden ympärille. Toinen vilkaisi häntä kulmiaan kohottaen, mutta ei ravistellut kättä pois.

"Joo, mennään vain", Kise varmisti ja vilkaisi vielä kerran Aominea olkansa yli omahyväisesti virnistellen. Oven käytyä Aomine hakkasi päätänsä pöytään vakuuttuneena siitä, että maailmassa oli jotain pahasti vialla.

16. ILO osa viisi: Yrittäminen - ensimmäinen askel epäonnistumiseen
Sanoja: 150
Hahmot: Daiki Aomine POV/Taiga Kagami

Leuka rintaan ja kohti uusia pettymyksiä, kuten sanotaan. Voihan sitä kakkosvaihtoehtoa vielä yrittää, vaikka nyt näyttää aika huonolta. Tässä kaupungissa on porukkaa kuin sieniä sateella, kuinka hemmetin vaikeaa voi olla saada seks... Siis löytää tosirakkaus.

"Hei, Kagami. Oletko tippunut taivaal..."

En ehdi jatkaa yhtään pidemmälle, kun jokin osuu silmäkulmaani. Näen vilauksen sitä kirottua hiuslenkkiä lentämässä ilman halki, ennen kuin koko näkökenttä sumenee ja painun lattialle kasaan silkasta tuskasta.

"Ai vittuperkelehelvettisaatana!"

Se paskiainen vain naureskelee kumartuessaan silmieni tasolle. Hän saa olla kiitollinen siitä, etten näe hänen rumaa naamaansa tarpeeksi hyvin potkaistakseni.

"Aomine, itketkö sinä?" hän kysyy aavistuksen uteliaana - tai järkyttyneenä. Mitäs kantaa tuollaisia murha-aseita mukanaan? Hän on niin kateellinen minulle kaikesta, että turvautuu tällaiseen halpamaiseen menettelyyn poistaakseen kilpailijan.

"Silmä vuotaa, kun sattuu niin paljon ja osuit johonkin hermoon tai jotain! Sokaistun varmaan!"
Vielä yksi äärimmäisen ärsyttävä naurahdus ja tiedän tarkalleen, miten haluan päättää alkuperäisen asiani.

"Olet piru! Pala Helvetin liekeissä!"

[invisible deer]

Anteeksi anteeksi anteeksi anteeksi anteeksi anteeksi anteeksi.
Oon laiminlyönyt kommentoimisen kokonaan. Voisin ehkä syyttää HP-fikkejä, Alice in wonderland-fikkejä, Percy Jackson-fikkejä ja ehkä MCR'ää, koska se on ollut aika päällimmäisenä mielessä, mutta todellisuudessa mä oon ollut vain laiska.

Mutta niin.

"Selvä, kuulin jo ensimmäisen. Ole niin kiltti, äläkä toista sitä enää. Olen ateisti."

*hillitöntä päänsisäistä naurua* Aivan ihana.

Tuo raapale 15.
Kauheaa, ihan kauheaa.
Ei siis raapale, älä ees kuvittele sitä. Se oli hyvä ja mukava ja kaikkee positiivista.
Vaan mun sillä hetkellä - ja nyt(kin) - väsyneet aivot, jotka muokkas parituksesta jotain aivan muuta....
Ne nimittäin muutti otsikon näin:
Hahmot: Taiga Kagami/Tetsuya Kuroko (& Daiki Aomine)
Mä meinasin saada jonkun halvauksen, tukehtua ja kiljua. Monta - oikeesti monta - minuuttia mietin, että et oo tosissas (ahahaha, tulee mieleen se 'koirien tekohampaat' -mainos :DD). Sitten saapu aivan ihanainen ymmärrys ja oivalsin, että hei, eri paritus.
Miten mä oikeesti sekotin nää tyypit? Kuinka väsynyt mä olin?

"Hei, Kurokocchi rakas, lähdetäänkö kahville?"
"Se valvottaa."
"Kaakaolle?"
"Lihottaa."
"No... Vedelle...?" Kise yritti vielä eikä tahtonut ymmärtää, miksi juotavalla asialla oli niin paljon merkitystä, kun tärkeintä oli oikeasti hänen seuransa.
"Aivan liian laimeaa."

XDDDD
Voi apua, mikä kohta.

"Hei, Kagami. Oletko tippunut taivaal..."

Aomine, Aomine, Aomine. Oliskohan ehkä aika vaihtaa iskurepliikkiä On osoittautunu aika epäpäteväks.
Söötit nuo.

Juu, yritän jatkossa muistaa jaksaa kommentoida.
Ja ihan tosi, muista, että mä luen ja pidän näistä ja oon onnellinen, kun lisäilet näitä ja silleen :---)

Niin, ja tämä.

Sanamäärät tarkistaa puolestani ihanan fiksu kirjoitusohjelmani. Kysytkö uteliaisuudesta vai onko se valehdellut minulle? D: Siinä tapauksessa en sano sitä enää fiksuksi.

Ehei, en yhtään tiedä miten oikeassa se on ollut. En oo sanamääriä alkanyt syynäämään :'D Itelläni on vaan kaikki kaapit ja kansiot täynnä raapaleita, joiden sanamäärät oon pelkästään silmämääräisesti ja muutamia sanamäärälaskureita käyttäen tarkistanut. Mietin vaan, että mikä olisi tarkka :---)

Ja hei, aplodit sadannelle kommentilleni :DDD

[Ana-chan]

Älä tapa minua, koska en ole käynyt tännekään kommentoimassa. En ole jaksanut kerennyt aukaista edes koko finiä hetkeen, mutta eilen ei muuta tekemistä ollut ja huono omatunto alkoi olemaan sietämätön, niin tulinpahan katsastamaan tämän. Oikeastihan siis minun piti lukea historian kokeeseen, mutta jaa :D
Oon itseasiassa jo lukenut näistä neljä, mutten ikinä päässyt kommentoimaan joten nyt sitten sanotaan jokaisesta uudesta edes jotain. Ehkä.

10.
Luin ja mietin kuka hemmetti oli Himuro, muistin ja luin uudelleen ja nauroin. Näin yksinkertaisesti, tämä oli hauska kun sen lopulta ymmärsi. Voi Kagami-parka, ei uskoisi Kurokon kiusaavan sitä noin paljoa, ulkonäkö pettää vai miten se meni. Tai ehkä Kagami vain on umpirakastunut.

12. & 13.
Varmasti ehkä arvasit että rakastuin tähän, mutta myös tuo parituskin on ihana ja suloinen ja niin oli tekstikin :3

Olipa kerran pieni poika nimeltä Daiki. Daiki oli monellakin tapaa erikoinen poika: monet väittivät, että hän syntyi koripallo kädessään ja sanoi rumia sanoja jo ennen kuin osasi puhua.

Niin totta kuin on mahdollista. Hihittelin tälle itsekseni useamman päivän, ja oikeeastaa koko raapaleelle. Kuten myös seuraavallekin.

Tämä oli muisto, jonka Daiki torjui mielestään - tai on torjunut tähän päivään asti. On teorioita, joiden mukaan se on jopa syy hänen kusipääasenteeseensa ja yleiseen tunnevammailuun.

Mitä tähän enää lisäämään? Ehkäpä tuo onkin totta, ottaen huomioon Aominen luonteen.

Kuroko taputti toisen olkapäätä varovaisen lohduttavasti ja pidätteli naurahduksiaan siihen asti, kun onnistui sulautumaan väkijoukon sekaan.

Aomine-parka, sitä käy sääliksi. Vaikka sääliä se ei ansaitse ollenkaan :D Silti tämä oli suloinen, vaikka paritus ei omiin suosikkeihin kuulukkaan. Ei, tällä kertaa et saanut minua tykästymään tähän, sori.

14.
MuraAkaa, jee! Akashi on herrasmies ja Mukkun suloinen, kuten aina :D Ja todellakin, osasit jälleen kerran kirjoittaa molemmat todella hyvin, olen kateellinen, kumpikaan ei ollut OOC. Mikä on etenkin Akashin kohdalla melko hankalaa, kun ei herra juuri ole ollut esillä paitsi nyt mangassa on ollut enemmän. Siltikin, luonne on melko arvoitus ainakin itselleni enkä todellakaan osaisi kirjoittaa yhtään mitään Akashista.

"Hölmö Atsushi. Olen kertonut sinulle toistuvasti, että suklaa tuhoaa sademetsiä."

15.
Tuskinpa osaat arvata kuinka rakastuin tähän, vaikkei paritus ole siltikään omia suosikkejani (koska Kise kuuluu Aominelle ja Kuroko Kagamille).

"Joo, mennään vain", Kise varmisti ja vilkaisi vielä kerran Aominea olkansa yli omahyväisesti virnistellen. Oven käytyä Aomine hakkasi päätänsä pöytään vakuuttuneena siitä, että maailmassa oli jotain pahasti vialla.

Tämä on täysin mahdollinen tilanne, koska joo mitä siitä enempää sanomaan. koska maailmassa on jotain pahasti vialla.

16.
Ei tätä paritusta XD Okei, saat anteeksi koska tykkään siitä sinun kirjoittamana koska osaat kirjoittaa. Tai jotain, mutta saat anteeksi.

Tässä kaupungissa on porukkaa kuin sieniä sateella, kuinka hemmetin vaikeaa voi olla saada seks... Siis löytää tosirakkaus.

Nyt se on todistettu, olet oikeassa, Aomine on pervo.

"Aomine, itketkö sinä?" hän kysyy aavistuksen uteliaana - tai järkyttyneenä. Mitäs kantaa tuollaisia murha-aseita mukanaan? Hän on niin kateellinen minulle kaikesta, että turvautuu tällaiseen halpamaiseen menettelyyn poistaakseen kilpailijan.

Nauroin kyyneleet silmissä, suloista :D Olisi muuten erittäin mielenkiintoista nähdä Aomine itkemässä, koska se nyt vain on liian kovis siihen. Ehkä vielä joku kaunis päivä.

"Olet piru! Pala Helvetin liekeissä!"

Tähän on hyvä lopettaa :D
Ei ei, älä sinä kuitenkaan pala helvetin liekeissä, koska haluan lukea näitä lisää ja lisää ja vielä vähän lisää. Ja jatkossa muistan kommentoida, enkä rupea kapinoimaan mutta vaikken ehkä kommentoisikaan, luen näitä aina kun on mahdollista.
Ja anteeksi vielä tästä lainauspainotteisesta kommentista, ilmeisesti en osaa muiat kirjoittaa mutta ehkä se ei maailmaa kaada. Ainakaan toivottavasti.

[Mightyena]

TOKO ~, jei aplodit ja ei tarvitse pyydellä anteeksi. Voi ei eii miten luitkaan, KagaKuro on minulle OTP for life (se on canonia ne ovat täydellisiä toisilleen, paritan niitä vielä seuraavassa elämässä ja niin edelleen). Mutta senhän kaikki tietävätkin jo. Ja juu yritän muistaa, paljon kiitoksia kommentista. ♥ :) Ohjelma on muuten Microsoft Word 2010, varastin muistitikulla koulusta. Köh se oli vahinko.

Ana-chan, hihih en tapa. Voi Himuroa, kun raukka on kyllä aika unohdettavissa. :D Onneksi Akashi on IC, en tiedä, miten tein sen. Jotenkin Kurobasun hahmot onnistuvat helpommin kuin muut fandomit. Anteeksi tuosta parituksesta, Aomine ja Kagami ovat hauska komediaduo. Aiheutit minulle sitten fanityttökohtauksen kommentilla, koska Kise kuuluu Aominelle ja Kuroko Kagamille. Kiitos paljon kommentista. ♥ :)

Anteeksi noista huonoista vastauksista, olen hiukan väsynyt tällä hetkellä. Mutta jeejee kiitos oikeasti.


A/N: Harjoittelin. Harjoittelin kirjoittamaan yhden pelkällä dialogilla, harjoittelin Akashin POVta (anteeksi, liikaa porukkaa yhdessä raapaleessa, halusin ryhmädynamiikkaa) ja jostain syystä harjoittelin MidoKiseä hahah. Nämä nyt eivät tule ihan vanhimmasta uusimpaan, koska kirjoitin näitä yhtenä päivänä hiukan liikaa ja nyt punnitsen, missä järjestyksessä haluan ne tänne (kyllä, olen outo). Olenkohan maininnut, että osa näistä otsikoista on dramaattisista/söpöistä/hassuista biiseistä.

Hei, tämä ketju on ollut täällä yli kuukauden. Vasta. Liikaa ääliöhuumoria yhdelle kuukaudelle. :D Sisäinen angstikirjoittajani pyörittää silmiään, mutta huumorihan on melkein yhtä kivaa.

17. ILO osa kuusi: And with one kiss we could stop time
Sanoja: 100
Hahmot: Taiga Kagami/Tetsuya Kuroko

"...treenataanko?"
"Toki. Haluatko lähteä juoksemaan?"
"...minuutissa..."
"Minuutissa? Emme ehdi mihinkään siinä ajassa."
"Ö-öh, siis, ei. Tuota, s-suuteleminen kuluttaa kuusi kaloria minuutissa."
"...Niinkö luulet?"
"J-joo. Tai ei! Tai siis, sellainen tutkimus sellaisessa lehdessä osoittaa, että..."
"Kuusi kaloria?"
"Joo."
"Hmh. Samalla logiikalla, monta kaloria poltamme, jos suutelen sinua poskelle?"
"M-mitä?"
"Jos suutelen sinua poskelle, poltammeko kaloreita?"
"...Vähän. Tosi vähän. Mitättömän vähän. Niin vähän, ettei kannata yrittää."
"Noinko on?"
"Sehän on selvää. Ääliö."
"Sääli."

* * *

"Kuroko...?"
"Mitä?"
"Etsin sen tutkimuksen siitä jostain lehdestä, ja kyllä sekin auttaa vähän."
"Se?"
"Jos kuvitteellinen henkilö suutelee toista kuvitteellista henkilöä poskelle, se auttaa vähän..."
"Vihjailetko?"

18. ILO osa seitsemän: Taivaankappaleista
Sanoja: 200
Hahmot: Shintaro Midorima/Ryouta Kise POV

"Horoskooppimerkkimme sopivat yhteen", Midorimacchi kommentoi yhtäkkiä. Vilkaisen häntä nopeasti varmistaakseni, ettei se hapan ilme ole mennyttä (ei, ei se ole). Kilistelen jäitä lasissani.

"Kiintoisaa..."
"Tasapainoinen, onnellinen pari."
Pari?
"Tässä kuussa... Venus ja Aurinko..."
Hyvänen aika, eikö se koskaan lopeta?

"Vaa'an merkin yli..."
Siis, oikeasti.
"Astrologit sanovat..."
Tuo on niin tylsää. Hirveää olla hänen kanssaan yksin, joutuu esittämään kiinnostunutta.
"...Minulle tämä merkitsee otollista aikaa ihmissuhteisiin..."

Nyt kun ei ole enää nälkäkään, haluan juosta pois. Jossain vaiheessa ne jäätkin ovat ehtineet sulaa (kuinkahan kauan hän on höpöttänyt). Aikeissani lähteä erehdyn laskemaan käteni pöydälle ja hän tarraa siihen kaikin voimin. Tai siis yrittää ehkä pitää hellästi kiinni, mutta ei pysty, koska ei vieläkään tiedä haluaako kiintyä minuun vai jatkaa kylmäkiskoisuuttaan.

"Olet rasittava, mutta me saamme sen toimimaan."
"Sen?"
"Meidät, ääliö."
Onkohan Midorimacchi kehittänyt yhdessä yössä huumorintajun?

"...Rakkausasiat... Horoskooppini..."
Ei, nyt täytyy oikeasti paeta.

"Midorimacchi!" huudahdan nopeasti ja hetken hän näyttää äärimmäisen vihaiselta puhetulvan keskeyttämisestä. "Haluatko hakea minulle vaikka leipää?"
Yritän väläyttää hymyä, mutta hän katsoo tuomitsevasti. Onneksi olen hänen luvattu henkilönsä tässä kuussa: eihän hän muuta voi kuin nousta ylös ja tehdä juuri niin kuin sanon, otsa murhanhimoisessa rypyssä.

Kun näkyy vain selkä, peräänny hitaasti.

Nyt näkyy hiustupsu.
Juokse, juokse, juokse juokse juokse!

19. Did they send me daughters when I asked for sons?
Sanoja: 300
Hahmot: Seijuro Akashi POV, Ryouta Kise, Shintaro Midorima, Tetsuya Kuroko, Daiki Aomine & Atsushi Murasakibara

He seisoivat siistissä rivissä kuin lapset, jotka odottivat tuomiota. Kaikki kolme - Tetsuya, Ryouta ja Daiki - olivat sateen pyyhkimiä. Sitäkin enemmän huomiota herätti likainen, laiha kissa Ryoutan sylissä.

"Hölmöt!" Shintaro sihahti selkäni takaa. "Viekää se pois!"
"Haha, Midorima pelkää kissoja", Daiki naurahti ja sai palkaksi jäisen mulkaisun, jonka teho ei ollut paras mahdollinen, koska Shintaro yritti vieläkin kerätä ylpeytensä palasia lattialta. Kun vain puhuttiinkin kissoista, hänen kasvonsa menettivät väriä.
"Tehkää niin", komensin yksiselitteisesti ja olin valmis jatkamaan normaalia elämää, kunnes Ryouta ryhtyi julkeaksi.
"Mutta..." hän aloitti ja hetken kaikki olivat hiljaa.

"Miten kehtaat?" tiedustelin samettisen pahaenteisesti.
"Ei, ei, en öh, kehtaa tai mitään!" Ryouta panikoi ja minä odotin todella hyvää syytä tähän niskurointiin.
"Kun... Me keksimme sille jo nimen ja kaikkea", hän selitti ja madalsi huomattavasti ääntään. "Hei, Kurokocchi, keksi sille nimi!"
"Musti?"
"Ei!" Ryouta parkaisi ja tönäisi Daikin kylkeä kyynärpäällään.
"Mitä?" Daiki ärähti ja toinen vilkaisi häntä nopeasti silmiin salaliittolaisen elein.
"Ai! Joo", Daiki sanoi selvitellen kurkkuaan, "Se on Mansikki."
"EI!"

Ryouta oli menettänyt toivonsa ja minä olin menettänyt kärsivällisyyteni, kunnes päiväuniltaan herännyt Atsushi käveli rivin jatkoksi ilmeisesti olettaen, että olin käskenyt tehdä niin. Odottamatta liikoja Ryouta tökkäsi häntäkin kylkeen supisten jotain - Atsushi haukotteli ja vilkaisi kissaa sivusilmällä. Se nakkeli niskojaan ja katsoi jotakuta, ehkä Shintaroa, nenänvarttaan pitkin. Atsushi näytti miettivän, vaivautuako puuttumaan turhahkoon asiaan ollenkaan.

"Se on Aka-chin", hän totesi lopulta ja ajattelin, että kiistämättömästä väkevyydestään huolimatta joukkueeni oli hölmöjen Mekka. Minun vertaamiseni niin pieneen olentoon oli vähintäänkin kyseenalaista.
"Viekää se ulos katoksen alle. Voitte ruokkia sitä siellä", myönnyin lopulta (en myöntynyt, tein valinnan, joka oli heille parhaaksi, jotta he eivät alkaneet horjua henkisesti yhtään tämän enempää).

Shintaro kalpeni entisestään ja muut lähtivät ulos pohtien, mitä kissoille voi ruokkia. Ihan hyvä, että heilläkin oli joskus hauskaa, mutta minun täytyi triplata punnerruksien määrä ensi viikolle.

[Ana-chan]

Anteeksi, että tämäkin kommentti tulee näin julmetu myöhään mutta tietyistä syistä en ole ihan oikeasti edes muistanut saati ajatellut koko finiä. Nyt kun lopulta olen saanut pääni selville, ja aikaa itselleni ja koneelle, eksyin tänne lukemaan pelastukseni. Kiitos tästä taas yhden kerran. Yritän nyt kerrankin kommentoida oikeasti ja järkevästi, saa nähdä onnistuuko :D

17.
Mitäs tästä nyt muuta sanomaan kuin, että suloista oli? Osaat kirjoittaa huumoria ehkä epäreilunkin hyvin, itse kun en ole ikinä sillä alalla loistanut niin nauran täällä mahakippurassa ihan vain senkin takia kuinka kateellinen olen :D Ei vaiskaan, mutta onko oikeasti totta että suuteleminen kuluttaa 6 kaloria?
Kagami on muuten suloinen kun se änkyttää.

"Jos kuvitteellinen henkilö suutelee toista kuvitteellista henkilöä poskelle, se auttaa vähän..."

...Kuvitteellinen henkilö? Vihjailetko ihan oikeasti jotain, vai onko mun aivot vain näin sekaisin ja olenko mä ihan oikeasti ruennut tykkäämään tästä parituksesta.

18.
Meinasin tippua tuolilta kun luin tuon parituksen, oikeasti mitä? Mutta täytyy sanoa että tästä parituksesta et edes sinä saa minua tykkäämään. :D Kuitenkin, tykkäsin tästä, mutta ehkä se vain johtuu Kisen POVista joka oli erittäin suloista ja viihdyttävää luettavaa, sitä lisää jos mitenkään mahdollista!
Ja Midorima, oikeasti, en ymmärrä miten se jaksaa höpöttää noista horoskoopeista koko ajan? :D

Tästä täytyy muuten taas huomauttaa pieni kielioppiasia joka jäi ainakin itseäni mietityttämään, se voi kyllä täysin olla mielipideasia. Tiedä häntä.

Tuo on niin tylsää. Hirveää olla hänen kanssaan yksin, joutuu esittämään kiinnostunutta.

Koska käytit tässä tavallaan puhekieltä, niin sopisiko paremmin kanssa. Kirjakieleen tuo sinun käyttämä kanssaan olisi sopinutkin, nyt se vähän pisti silmään, mutta kuten sanoin se on enemmänkin mielipideasia.

Onkohan Midorimacchi kehittänyt yhdessä yössä huumorintajun?

Se olisi hauska nähdä, ihan oikeasti :D

19.
Voi luoja, lisää Akashia! Ja Murasakibara on söpö, oikeasti. En osaa tästä mitään sanoa taaskaan, mutta jos lähdetään siitä että pitää lainata kaikki omat suosikki kohdat lainaisin varmaan koko tekstin. Tykkäsin ideasta ja tuosta tunnelmasta, jonka loit ja Akashin POVista. Luin tämän kuitenkin kaksi kertaa, ihan vain sen takia että ymmärtäisin kaiken kunnolla. Mutta sen jälkeen kyllä luin vielä kolmannen kerran, ihan vain koska se oli suloinen.
En tiedä miksi, mutta minulle tuli sellainen mielikuva että tuo sijoittu vielä Teikoun aikoihin. Ehkä hahmot vaikutti jotenkin niin lapsenomaisilta, mutta se toimi oikein hyvin.