Kirjoittaja: Clearwater
Ikäraja: Sallittu
Genre: Draama, jonkinasteinen songfic
Yhteenveto: Jokaiselle kissanomistajalle kissanpäivät ovat varmasti tuttu juttu. Mutta kuunteleeko kuinka monen kissa musiikkia?
A/N: Tämä on siis pieni kirjoitus omasta kissastani Miukusta. Pakko oli kirjoittaa, koska tälläkin hetkellä Miuku kuuntelee musiikkia kanssani.
Alun lainaus on
Sweeney Todd -elokuvan kappaleesta "My friends" ja lopun on
Siobhan Donaghyn ja Luke Evansin duetosta "Without you", jotka taitavat olla ne meidän muorin lempi kappaleet
~~
”Well, I've come home
To find you waiting!
Home,
And we're together...”Tupsukorvat kääntyvät suuntaan, josta musiikki tulee. Kaunis eläin keskittyy koko olemuksellaan ja asettuu levollisesti sängyn pehmeälle peitteelle.
Hän kuuntelee.
Sen näkee kissan kasvoilta: niillä on selvä ilme, joka kielii onnellisuudesta. Hän on sulkenut silmänsä ja keskittynyt kuuntelemaan. Jokainen pienikin karvatupsu kissan kehossa on virittäytynyt kuuntelemaan.
Kissa pitää musiikista. Kun hän kuuntelee, mikään ei voi häiritä häntä.
Kissa tekee niin aina. Hänellä on selvät kappaleet, jotka ovat mieleen, keventävät mielen ja ajatukset. Niitä hän jää kuuntelemaan ja sulkee silmänsä levollisesti, odottaa seuraavaa kappaletta ja jatkaa kuuntelua.
Vaikka kissa ei ymmärtäisikään mitä kappaleessa sanotaan, sävellys on sitä kauneinta musiikkia hänen korvilleen. Kaikkein kauneinta sävellystä, kaikkein miellyttävintä kuunnellessaan hän nukahtaa, tuhisee pienesti ja suloisesti, kunnes taas herää ja huomaa kuuntelevansa kenties vielä samaa kappaletta.
Onko joku joskus sanonut, etteivät kissat ymmärrä? Kyllä he ymmärtävät, heillä on sydän ja sielu, heillä on mielipiteet.
Heillä on musiikkimaku. Meidän kissalla on ainakin.
”Without you
The eyes gaze,
The legs walk,
The lungs breath,
The mind churns,
The heart yearns”