fierté: Johnlock on paras lääke Jimlock-kuumeeseen, joka on vakava sairaus ja se on levinnyt Finissä lähes epidemian lailla. Täytyyhän minun siis toimia hetimmiten! Plus miinus nolla kuulostaa sitä paitsi oikein hyvältä, kiitos <3 Haha, yksi Moriarty-viittaus on helppo ujuttaa tekstiin, ihan vaikka vain kiinnostavuutensa takia. Mukavaa, että sen sieltä bongasit. Tämän tekstin tajunnanvirtaversio oli oikeastaan aika köyhä, siinä oli muutama hyvä kohta, mutta punainen lanka löytyi vasta lopussa. Joten hyvä vain että muistin muokkauskiellon liian myöhään, hehe. Olen tositosi onnellinen, että pidit tätä
niin-canon-kuin-olla-ja-voi Johnlockina. Voiko parempaa kehua saadakaan? Kiitos kamalasti!
Riika: Ihanaa, että kertojaääni iski! Se hiipi tekstiin ihan vaivihkaa, ja täytyy myöntää, että itsekin ihastuin siihen ihan vähän. Mutta miten niin tämä on totta jos uskoo Johnlockiin? Johnlockhan on totta! Eiku mitä. Joo, on se. Katso sarja uusiksi, jos et usko!
Kantakävellä. Alkuperäinen sana tuossa kohtaa oli oikeastaan "pippurikävely", mutta koska en voinut kuvitella Sherlockia kävelemässä kuin nuorallatanssija, etummaisen jalan kantapää kiinni takimmaisen jalan varpaissa (ja ehkä kädet levällään), tyydyin perus kantakävelyyn. Sanana se on ehkä vähän epätavallinen, mutta kävelytyylinä se on se tavallinen "kantapää edellä ja varpaat perässä".
Jännää, kuinka se keräsi näin paljon ihmetystä! Kiitos ihanasta kommentistasi!
Hallahäive: Vinksahtaneella tavalla suloinen! Oih, kuulostipa kivalta. Joo, Johnin holhoava ja uuvahtanut ääni, sitä ei ole vaikea kuvitella. <3 Ihanaa, että tämä sai kikattelemaan, se ficin tarkoitus olikin. Jotain kummallisen hölmöä piristämään päivää. Kiitos kommentistasi, se oli söps.
Naby: Hyvinhän se kommentoiti onnistui! Ilahduin kamalasti. Johnlock todella on rakkaus ja tätä oli hauskaa kirjoittaa ja opin ettei kaiken aina tarvitse olla vakavaa ja Reichenbach-kyyneleissä uitettua, haha. Aww, kiitos kauniista sanoistasi, mukavaa että pidit.
katsu: Oi, tämä oli tätä aikaa, kun et ollut vielä katsonut sarjaa! Söpöä ja hassua vastata kommenttiisi nyt vasta. Hidas mikä hidas ja lahjakas siirtämään asioita myöhemmäksi = minä. Kiitos kuitenkin, kun kommentoit, kiitos. BBC ja Youtube, joten kyllä se Sherlock sai lopulta muutakin yleisöä kuin Johnin (mutta John on silti ikuisesti yleisöistä paras ja antaa aina vilpittömimmät kehut!). Ja pari! Kyllä vaan pari on tasan kaksi! Muutama on kolme tai neljä! Näin minä olen pienenä oppinut ja olen sitten vääräoppinen tai en, mieltäni en suostu muuttamaan. Mutta kiitos, polyamoriakommentti hihityttää vieläkin. <3 Uskallan varmaan tunnustaa nyt, että jossain vaiheessa muokkausprosessia kävi mielessä, että olisin voinut jättää lopun parisuhdekehityksen jopa pois. En jättänyt, koska pidin siitä liikaa. Pidän Johnlockista liikaa. Ja vaikka se on ehkä jollain tavalla irrallinen lopetus, pidän sen nopeasta vauhdista ja siitä, että yksi asia nyt vain johtaa toiseen ilman suuria varoituskylttejä.
Ooh, ja Houseen minun pitää vielä tarrata. Oletan, että tarkoitat Gregory Housea. Ei muuten ollenkaan tyhmää vetää viivaa Holmesin ja Housen välille, sillä House on eräänlainen inkarnaatio Holmesista, House-sarjan luoja David Shore on tämän itse myöntänyt. Ja yhtäläisyyksiä on vaikka kuinka.
Täällä lisää.
Demeter: Olen tosi otettu, että tämä sai sinut hykertelemään! Ehkä joskus tällaiset hölmönhassut söpöilyficit ovat ihan paikallaan. No, ainakin tämän kirjoittaminen tuotti itselleni iloa, ja näemmä myös lukijoille. Kiitos kommentistasi, se puolestaan kirvoitti aww-äännähdyksiä tällä puolen ruutua!
