Musiikki #2

[Larjus]

Mä sain just tänään kolme tilaamaani levyjä, joita olinkin innolla odottanut. Kaikki Hetalia-levyjä XD Hatafutte Best sekä noista uusista The World Twinkle Character CD:istä Ruotsi/Tanska- ja Suomi/Viro-versiot. Oon tilannut kans samasta levysarjasta Amerikka/Venäjä- ja Kiina/Hongkong-levyt, mutta niissä kestää, koska kumpaakaan ei oo vielä julkaistu. Ja oon tilannut ne samaan pakettiin, joten kestää vielä enemmän ku jos olisin hankkinut ne erikseen (Kiina/Hongkong julkaistaan vasta marraskuussa), mutta eipä haittaa.
Ja nyt äsken laitoin tilaukseen Saksan ekan Character CD:n, ku se on mun CDJapanin ostoskorissa pyörinyt jo hyvän aikaa (ja siihen samaan syssyyn oli hyvä lykkää yks kännykkäkoru - tai oikeestaan toistepäin. Lisäsin tilaukseen levyn ku en vain yhtä korua viittinyt tilaa).

Sitten ootan Mix Speaker's,Inc.n Corpse Carnivalia, joka julkaistaan marraskuussa (ja mun pitäs varmaan ennakkotilaa jo sekin - joo, pakko. 16 kappaletta jäljellä CDJapanissa.). Ja BVCCI HAYNESilta on kans just pari päivää sitten julkaistu täyspitkä, pitäs sekin tilaa.

Niin paljon kaikkee hankittavaa... Ja mun piti vähän yrittää säästää XD Ku en marraskuussa tee yhtään vuoroo ja nyt lokakuussakin vain puoleenkuuhun asti.

[Eririn]

Päädyin sitte kuuntelemaan aamuyöstä YouTubesta Digimonin ykköskauden soundtrackia ja ai että se on hyvä! Mun lapsuuden soundtrack <3 (tuli siinä samalla latailtua osa niistä biiseistä, mutta ei siitä sen enempää) muutenkin mulla on ollut nyt koko marraskuun jonkinlainen anime/dorama-musiikkikausi. Digimonin lisäksi oon kuunnellu tosi paljon Sailor Moonin ja Muumien musaa, sekä myös doramasarja Majisuka Gakuenin tunnareita. Uusin rakkaus on silti Shingeki no Kyojinin tunnari Guren no Yumiya. Se on niin hyvä!!

[jaina]

Mun mielestä nyt vuonna 2015 on tullut ulos tosi hyviä albumeita eri artisteilta. No okei, jos ei tykkää perus mainstream-musiikista, niin ei ehkä jaksa intoilla ihan samaan tapaan kuin minä intoilin syksyllä. Mulla melkein kaikki suosikkiartistit julkaisivat uutta musiikkia ja levyjä nyt tän vuoden aikana, suurin osa noista syksyllä.

One Direction, Demi Lovato, JVG, Robin, Mikael Gabriel, Selena Gomez, 5 Seconds of Summer ja Justin Bieber. Varsinkin Justinista moni voi olla ties mitä mieltä, mä en itsekään tykännyt hänestä ennen tätä syksyä sen erityisemmin mutta noi sen uudet biisit on himohyviä. Myös One Directionin uudet biisit on hyviä - tai no, niiden musiikki on ollut tosi hyvää jo nelosalbumista lähtien, tosin kolmoslevylläkin oli pari hyvää biisiä. Niistä niiden vanhoista "you don't know you're beautiful, that's what makes you beautiful"-sanoituksista ja biiseistä en oo ikinä kauheesti tykännyt.

Onks täällä muuten ketään, ketä tykkäis Tove Lo:sta tai Foxes-laulajasta? Molemmat on tyyliltään aika samanlaisia, Tove Lo:n musiikki on luokiteltua indie rockiksi ja popiksi, Foxesin elektropopiksi, popiksi ja indieksi. Mä en oo ikinä tykännyt kauheesti mistään indiemusasta, joka näkyy varmaan noissa suosikkiartisteissa joita listasin äsken tohon ylös, mutta toi Tove Lo ja Foxes on superihania! Suomessa varsinkaan Foxes ei oo saavuttanut ihan niin kovaa suosiota mutta Tove Lo:n porukka saattaa tietää "Stay High (Habits)" tai "Talking Body"-biiseistä. Suosittelen molempie neitokaisia kyllä kaikille kovasti!

Oonko ainoo jota jollain tapaa huvittaa tänä vuonna kovaan suosioon monen vuoden jälkeen uudelleen noussut Antti Tuisku? Siis oon superiloinen sen puolesta, että se on noussut taas noin huipulle ja julkaisee listahittejä mutta kun miettii sen suosiota joskus vajaa 10 vuotta sitten, kun sitä sanottiin peräruiskuks ja kaikkee niin en voi muuta ku kikatella Sama homma pätee Cheekkiin ja Elastiseen, vaikka he ovat jo jonkun 1-2 vuoden ajan olleet tosi pinnalla. Muistan kasiluokalla vuonna 2008 kun heistä tykkääminen määritteli sut räppäriks, nykyään taas mummotkin diggaa Cheekistä ja Elastisesta kun molemmat on ollut näissä kansan rakastamissa Vain Elämää-sarjoissa ja ties missä.

[Karma91]

Oonko ainoo jota jollain tapaa huvittaa tänä vuonna kovaan suosioon monen vuoden jälkeen uudelleen noussut Antti Tuisku?

Minua ei niinkään huvita Antti Tuisku, mutta se on kyllä ihan pirun koomista, miten silloin Idols aikoina ja monta vuotta vielä senkin jälkeen siskoni oli tajuton Antti Tuisku -fani, mutta itse en välittänyt kuin muutamista hänen biiseistään, mutta tällä hetkellä mä oon tässä perheessä se, joka kuuntelee Anttia.

Hävettää muuten myöntää, etten ole juuri perillä mitä musaa nykyään soitetaan radiossa yms, mutta niin iso osa musiikista on mielestäni nykyään melkoista main-stream kakkaa, että tuskin mä mitään oon menettänyt. Itse kuuntelen nykyään lähinnä vain raskaampaa musaa ja k-poppia, joten onneksi on Youtubet ynnä muut, joista löytää jatkuvasti uusia hyviä bändejä, ettei tarvi kuunnella näitä Biebereitä Cyruksia ja Swiftejä, jotka aiheuttavat minulle lähinnä oksureaktioita (olkoonkin, että Justinin yks uusista biiseistä oli ihan hyvä).

[Okakettu]

Onks täällä muuten ketään, ketä tykkäis Tove Lo:sta tai Foxes-laulajasta? Molemmat on tyyliltään aika samanlaisia, Tove Lo:n musiikki on luokiteltua indie rockiksi ja popiksi, Foxesin elektropopiksi, popiksi ja indieksi. Mä en oo ikinä tykännyt kauheesti mistään indiemusasta, joka näkyy varmaan noissa suosikkiartisteissa joita listasin äsken tohon ylös, mutta toi Tove Lo ja Foxes on superihania! Suomessa varsinkaan Foxes ei oo saavuttanut ihan niin kovaa suosiota mutta Tove Lo:n porukka saattaa tietää "Stay High (Habits)" tai "Talking Body"-biiseistä. Suosittelen molempie neitokaisia kyllä kaikille kovasti!

Oi joo, etenkin Foxes on ihana! Hänen debyyttinsä oli aikoinaan itselleni vähän pettymys, muutamasta tosi vahvasta kappaleesta huolimatta sellaista täyteenahdettua perushömppää, mutta huhtikuussa julkaistava kakkoslevy vaikuttaa maistiaisten perusteella todella hyvältä ja virkistävältä! Olen ollut innoissani oikeastaan jokaisesta etukäteen julkaistusta kappaleesta, mutta etenkin Better Love, If You Leave Me Now ja ihan vastikään julkaistu Devil Side ovat olleet ahkerasti kuuntelussa. Foxes taisikin jossain haastattelussa todeta, että uusi levy tulee olemaan huomattavasti ensimmäistä riisutumpi, ja se tehnyt hänen musiikkinsa yleisilmeelle hyvää ainakin minun mielestäni. :>

Olen myös samaa mieltä siitä, että vuosi 2015 on ollut musiikillisesti ihan äärimmäisen hyvä! Uutta musiikkia tuli vaikka keltä, ja hirmuisen monta mielenkiintoista artistia ja bändiä myös debytoi tänä vuonna. Omia suosikkejani olivat tänä vuonna varmaankin Halseyn, Of Monsters and Menin, Oh Wonderin, Little Mayn ja Purity Ringin uutuudet. Toisaalta Nieves julkaisi älyttömän hyvän EP:n syksyllä, kuten myös Billie Marten... ää, jos ensi vuonna julkaistaan puoliksikaan niin hyvää musiikkia kuin nyt, olen tyytyväinen!

Ensi vuodelta odotan etenkin Daughterin ja Run River Northin kakkoslevyjä sekä Coastsin ja Walking on Carsin debyyttialbumeja. Aquilon debyyttiä odotan myös kuin kuuta nousevaa, toivon mukaan duo julkaisee sen ensi vuoden puolella.

[Ansa]

Oon tippunut musauutuuksista kartalta, kun en ole mitään lehtiä lukenut pariin vuoteen. Mutta minulle uusia (toisille vanhoja) bändejä on tullut löydettyä tässä 2015-2016 aikana aika monta. Ja siis minähän listaan ne, koska mulla on aika suuri heikkous listauksiin.

The Beatles. Omg. Kyllä, olen alkanut kuuntelemaan piitlejä. Tarkalleen vuosi ja kahdeksan päivää sitten. Uudenvuoden yönä 2014-2015 piitlet vain saivat musta kauheen otteen, ja sen jälkeen oon kuunnellut kyseistä bändiä vähintään kerran päivässä. Vuodessa ehdin myös katsoa kaikki elokuvat ja monta elokuvaa missä on kyseisen bändin musa olennaisena osana, lukea monta järkälemäistä kirjaa, rakastua Paul McCartneyhin, kuuntelemaan koko bändin tuotannon, samoin kun monta coveria, McCartneyn tuotannon ja John Lennonin biisit. Ihana bändi mikä tuo surullisimmillaankin mulle edes hieman paremman fiiliksen. <3

Vaya Con Dios. Okei, normaalisti en kuuntele tän tyylistä musaa, mutta ReginaRiddlen perhana sai mut koukuttumaan. Tämä bändi tuo myös mulle hyvän mielen, ja inspiroi kirjoittamaan runoja.

Evanescence. Okei, tämä bändi ei ole mulle mikään uusi tuttavuus, mutta vasta tässä lähiaikoina tajusin kuinka lahjakas Amy Lee on laulajana ja muusikkona. Ihana ääni. Ja tollainen goottiromantiikka-angst iskee noin muutenkin aika lujaa mun estetiikkaan.

Pink Floyd. Tämän bändin löysin vasta uudenvuoden yönä, eli ömm, kahdeksan päivää sitten. Ihmettelen suuresti, miksi en ole kuunnellut bändiä aikaisemmin. Ihan helvetin kova, mistä muhun iskee suositut klassikot niin kuin myös vähemmän tunnetut ylipitkät instrumentaalit. <3 Mulla on selkeästi joku juttu uudenvuoden öihin, koska löydän silloin hyvää musaa. Katotaan mitä löydän seuraavaksi.

Muita uusia rakkauksia on The Smiths, Dana Fuchs, Olavi Uusivirta ja Apocalyptica. <3

-Ansa

[kiilibiili]

Aah, Olavi Uusivirta! Tunnustaudun mm. Pimeyttä, Pariisin Kevättä, Samuli Putroa, Samae Koskista, Tiisua, Simaa ja Olavia kuuntelevaksi suomi-indie-hipsteriksi. Viime syyskuussa varovasti toivoinkin uutta levyä Olavilta, ja sieltähän se tulikin! Valitettavasti koulukiireiltä en ole ehtinyt edes musiikkia kuuntelemaan, joten kuuntelen parhaillani uutta levyä vasta toista kertaa. Olin faniudessani kovin myöhäisherännäinen: aluksi en oikein tykännyt On niin helppoo olla onnellinen -biisistä, sitten tuli biisejä kuten Tiet etäisyyksiin ja Nukketalo palaa, jotka kolahtivat mutta ei sen suuremmin. Viime vuonna kävin kokemassa Olavin Provinssi-keikan eturivistä ja olin menetetty tyttö. Provinssissa nähdään viimeistään taas.

Kun kerran täällä oli muitakin Olavin kuuntelijoita, niin jakakaapa lempibiisinne samantien!

Mun on aivan mahdotonta valita vaan yhtä, mutta kova kolmikko nelikko olis Rakastajat, Reeperbahn, Ollaanko tämä kesä näin ja Mannerlaatat. Näistä Rakastajat kuuluu ehdottomasti mun mielestä maailman parhaimpiin biiseihin, se iski ensikuuntelulla suoraan sydämeen ja sinne jäi. Hiukan oon katkera, ettei sitä oo Olavi-levyllä, koska haluaisin luukuttaa sitä autossa ihan levyltä enkä Spotifysta. Reeperbahn ja Ollaanko tämä kesä näin on mun kesäbiisit, ja Mannerlaatat taas kiteyttää rakkaan kotiseutuni Etelä-Pohjanmaan syvimmän olemuksen. Voisin jatkaa tätä lempibiisieni listaa ihan loputtomasti mutta jospa nyt mennään näillä.

Hukan ja Maman debyyttialbumia odotan vieläkin, onneksi heiltä tulee perjantaina ulos kaikista teasereistä päätellen aivan ihana uusi sinkku Sun pitäis olla mun! En malttaisi odottaa että pääsen Hukan ja Maman levynjulkkareille tanssimaan.

Mulla alkaa jo iskeä päälle joku keväthuuma, kun tekisi mieli käydä keikoilla pomppimassa ja löytää uusia ihania bändejä! Vähän reipas vuosi sitten aika lailla sattumalta löysin mun nykyisen ykköslempparibändin, Pimeyden, ja näidenkin viimeisimmästä keikasta on jo hirveästi aikaa. Katsoin vasta äsken hiljattain julkaistun Pimeyden Urheiluhullu-coverin, ja ai että kuinka ihana sekin oli. Kauhea ikävä kesää ja keikkoja.

[nami]

Onks täällä muuten ketään, ketä tykkäis Tove Lo:sta tai Foxes-laulajasta?

Todellakin! Foxes ei oo ihan niin lähellä sydäntä kuin Tove Lo mutta fiilistelen kyllä kovasti hänenkin musiikkiaan - mimmillä on ihan mielettömän upea ääni ja se musiikki ja sanoitukset ja aah. Ja Tove Lo... noh, sanotaanko et jos joku levy ois mulle Raamattu niin se olis ehdottomasti Queen of the Clouds, se on soinut ihan laittoman paljon viimeisimmän vuoden sisällä ja osaan biisit sanoituksineen ja kaikkine taustasoundeineen niin hyvin että nolottaa - oikeasti, kuka muka laulaa mukana My Gunin pyssyäänet?? :--Dd tarviisin tähän sen naamaansa pitelevän apinaemojin, for real. Ei vaan vakavissaan, Tove Lo on ehkä mun lempiartisti tällä hetkellä, sanoitukset osuu ja uppoo ja vaikka se musa on yksinkertaista niin kaikki ne tunteet ja ajatukset ja aaa en osaa edes selittää rakkauttani tähän naiseen. Yks vuoden 2015 parhaista hetkistä oli valehtelematta se kun pääsin katsastamaan tän mimmin keikkameininkiä Flow'ssa, olin aikas happy girl.

Oonko ainoo jota jollain tapaa huvittaa tänä vuonna kovaan suosioon monen vuoden jälkeen uudelleen noussut Antti Tuisku?

Siis Antti itsessään ei huvita todellakaan, vaan juurikin ne entisten hatereiden reaktiot. Vaikka joissain piireis varmasti haukutaan vieläkin niin kyl mua vähän huvittaa miten moni ihminen on kääntänyt kelkkansa, mutta tbh musta se on kuitenkin ihan vaan positiivista. Oon niin ylpee Antin menestyksestä ettei mitään jakoja ja mitä useempi ihminen diggaa niin sitä parempi, kai? Kaikkien vaikeempien vuosien ja vähättelyn jälkeen Antti on ansainnut tän menestyksen ja musta on ihan uskomattoman suloista, miten aidon onnellisen oloinen se on tästä kaikesta hypestä :')

Hävettää muuten myöntää, etten ole juuri perillä mitä musaa nykyään soitetaan radiossa yms, mutta niin iso osa musiikista on mielestäni nykyään melkoista main-stream kakkaa, että tuskin mä mitään oon menettänyt. Itse kuuntelen nykyään lähinnä vain raskaampaa musaa ja k-poppia, joten onneksi on Youtubet ynnä muut, joista löytää jatkuvasti uusia hyviä bändejä, ettei tarvi kuunnella näitä Biebereitä Cyruksia ja Swiftejä, jotka aiheuttavat minulle lähinnä oksureaktioita (olkoonkin, että Justinin yks uusista biiseistä oli ihan hyvä).

Mä yritän olla aiheuttamatta debattia ja olematta liian butthurt ja jokaisella on oikeus mielipiteeseensä jne, mutta voidaanko pitää mielessä että tälläkin foorumilla liikkuu tätä "mainstream kakkaa" kuuntelevia ihmisiä? Kaikesta ei oo pakko tykätä jne, mutta itse oon yleisesti ottaen hitusen kyllästynyt siihen, että radiossa soivan popin disauttelu karkeemminkin ilmaisuin on ookoo - ihan kuin Swiftia tai One Directionia kuuntelevan musiikkikokemus ei ois yhtä validi (köh oma lehmä ojassa, t: nami-22-vee-1D-superfani) kuin sen, joka on löytänyt tiensä jonkun ugmman musan pariin. Onhan popmusiikki todella kaupallista, onhan se musiikillisesti suurimmilta osin yksinkertaista, mutta ihmiset tykkää siitäkin :-D

En ees tiedä mikä mun pointti oli, tarkoitus ei oo tosiaan hyökkää sua vastaan joten pahoittelut jos tää tuntuu siltä (tai siis kaikki tykkää/epätykkää jostain no can do) vaan ehkä enemmänkin herätellä miettimään ihan yleisestikin, miksi yhden musiikkilajin vähättely on niin hyväksyttyä yleisesti (koska tää ilmiö/puhetapa oikeesti kiinnostaa mua) :-D

[Karma91]

En ees tiedä mikä mun pointti oli, tarkoitus ei oo tosiaan hyökkää sua vastaan joten pahoittelut jos tää tuntuu siltä (tai siis kaikki tykkää/epätykkää jostain no can do) vaan ehkä enemmänkin herätellä miettimään ihan yleisestikin, miksi yhden musiikkilajin vähättely on niin hyväksyttyä yleisesti (koska tää ilmiö/puhetapa oikeesti kiinnostaa mua) :-D

Älä huoli, en ottanut nokkiini kommentistasi, eikä minunkaan tarkoitus ollut nostaa omaa musiikkimakuani mitenkään muiden vastaavia paremmaksi. Kirjoitan joskus hieman kärkkäästi/kärjistetysti, mutten tarkoita sillä mitään pahaa. Se vaan on pinttynyt tapa, joka tuppaa ärsyttämään muita. Jokainen saa kuunnella ja tykätä mistä tahtoo, enkä todellakaan tarkoita kaiken mainstreamin olevan huonoa (tunnustan itsekin pitäväni monista 1Dn kappaleista, joskus kuuntelen vapaaehtoiseti jopa Nicki Minajia). Koen jopa olevani melko kaikkiruokainen musan suhteen, mutta mä vaan toivoisin, että radioiden musiikkitarjonta olis kattavampi. Totta kai on sitten kanavia, joilla soitetaan pitkälti jotain genreä (radio rock yms.), mutta tuntuu että nämäkin rajat ovatmurenemassa. Siis miksi ihmeessä esim Cheekiä ei pääse nykyään pakoon edes iskelmäkanavalle?
Enitenhän tässä kulutusmusassa ärsyttää se, että sitä tulee joka tuutista, ja kun 95% koko radio/tv kattauksesta on sitä hiphoppia ja poppia, mikä ei itseäni niin kiinnosta, niin saa oikeesti kääntää kiviä ja kantoja, että löytää uutta ja virkistävää musiikkia. Samat biisit tulee radiosta välillä melkeen kymmenen kertaa mun koko työpäivän aikana, mikä on mulle se ongelma. Joku ihan jees biisikin alkaa ärsyttämään kun se soi koko ajan.

[nami]

BadKarmaGirl: Aaa, ymmärrän t: toinen kärjistetyn ilmaisun mestari :-D Ehkä sit vaan assosioin ton turhan hanakasti siihen, miten esim. mun raskaampaa musiikkia kuunteleva pikkusisko tykkää kommentoida kaikkea hänen makuunsa sopimatonta - oon ehkä herkistynyt turhan paljon mainstreampopin disauttelulle, mene ja tiedä.

Mut sun pointti radiokanavista on kyllä ihan totta! Tälleen suurimmilta osin kaupallista popmusiikkia kuuntelevanakin voin yhtyä siihen, että radiokanavien musatarjonta on toooodella yksipuolista eikä siksi tuu itsekkään radiota juuri kuunneltua. Vaikka periaatteessa joku NRJ tai Voice soittaakin musiikkia mikä istuu mun makuun, ei mun todellakaan tee mieli kuunnella samoja biisejä viittä kertaa päivässä. Viime kesänä oli ihan painajaista kun seitsemän tunnin duunipäivän aikana Madafakin darra ehti soida kolmeen tai neljään kertaan.... ainoo mikä oli vielä pahempi oli se, kun Pharrel Williamsin Happy tuli yhdessä vaiheessa joka tuutista, argh :-D Sinällään kumpikaan biisi ei oo millään inhokkilistalla ja varsinkin ensin mainittu on köh kännissä mun suuria suosikkeja mut tuossa vaiheessa vähän kyllä rasahteli. Et joo, vaikka mainstream uppookin niin haen itsekin kyllä kuunneltavaa mieluummin Youtubesta tai Spotifysta.

[Vlad]

Siis Antti itsessään ei huvita todellakaan, vaan juurikin ne entisten hatereiden reaktiot. Vaikka joissain piireis varmasti haukutaan vieläkin niin kyl mua vähän huvittaa miten moni ihminen on kääntänyt kelkkansa, mutta tbh musta se on kuitenkin ihan vaan positiivista. Oon niin ylpee Antin menestyksestä ettei mitään jakoja ja mitä useempi ihminen diggaa niin sitä parempi, kai? Kaikkien vaikeempien vuosien ja vähättelyn jälkeen Antti on ansainnut tän menestyksen ja musta on ihan uskomattoman suloista, miten aidon onnellisen oloinen se on tästä kaikesta hypestä :')

Mä voin ihan suoraan sanoa, että olin ennen Antti Tuiskun kohdalla hater. En voinut sietää Antin musiikkia - enkä ollut edes kovin vaivihkainen sen kanssa. Nykyään taas pidän Antin musiikista, sekä uudesta että vanhasta tuotannosta. Omalla kohdalla kelkan kääntämiseen vaikutti se, miten mun musiikkimakuni laajentui merkittävästi tässä aikuistuessa. Vuonna 2003 olin 10-vuotias ja kuuntelin edelleen pitkälti klassista musiikkia tai heviä (mikä kombo ) ja jotenkin mulle pelkästään ajatuskin muunlaisesta musiikista tuntui ihan ihmeelliseltä. Nykyään kuuntelen aika pitkälti melkein kaikkea mahdollista, vaikka se musiikillinen "koti" onkin edelleen hevin parissa. Toki omalla kohdallani tähän Antin musiikkiin tykästymiseen on vaikuttanut erittäin vahvasti mun äiti, joka joskus muutama vuos sitten teki duunia Antin kanssa KIDSingin kulisseissa ja sitten kotona puhui siitä, miten hyvää musiikkia Antilla on ja kuinka mahtava persoona se on. Mä oon aina ollut aika altis ulkopuolisille vaikutteille musiikissa (esim. mun suosikkibändit hevin puolella on tulleet mun kaverilta) ja jossain välissä "siedätin" itseni Antin musiikkiin, koska olin utelias - ja huomasin, että herrallahan on tosi hyvää musiikkia (sama on sittemmin käynyt myös SANNIn musiikin kohdalla).

Voin kyllä yhtyä kommentteihin radiokanavista. Mie en enää oikeastaan kuuntele radiota - lähinnä radio SuomiPopia sillon, kun oon autossa - mut mies kuuntelee vähän hassuja kanavia ja hassua musiikkia. Radiossa en kyl tykkää siitä, että samaa kappaletta soitetaan niin tiiviisti tai että tuntuu, että kanavilta soitetaan lähinnä vain samantyylistä musiikkia. Mä en pahemmin massamusiikista perusta ja ennemmin kuuntelen Youtubesta tms. musiikkini, koska mun musiikkimaku on miehen sanojen mukaan "outo" ja mulle mielusaa musiikkia harvoin radiosta soitetaan (eli esim. Omniaa tai Faunia tms.).

[Kiirsu]

Mäkin oon lämmennyt Antti Tuiskulle viime aikoina vaikka en todellakaan olisi pari vuotta sitten uskonut, että niin käy. Mä olin 11 sillon, kun Antti tuli Idolsista pinnalle ja sen musa oli just sellasta, että se uppos kaikkiin mun kavereihin mutta jostain syystä pidin sitä ite tosi ärsyttävänä. En edes tiedä mistä se johtu, mutta muistan että usein sitä jouduin kavereiden pakottamana kuuntelemaan ja tuskaa oli. Sitten menikin monta vuotta niin että en kuullut Antista käytännössä mitään. Sitten pari vuotta sitten Rakkaus on kolahti ja popitin sitä innoissani. Sillon se tuotanto rajoittui mun osalta kuitenkin siihen yhteen biisin. Tästä uudesta levystä taas en tiennyt mitä ajatella ja mietin pitkään että onko tää jätkä nyt ihan tosissaan, mutta nyt kun oon sen kuunnellut läpi moneen kertaan niin tykkään kyllä tosi paljon. Viime syksynä olinkin sitten ensimmäistä kertaa Antin keikalla isäni kanssa ja pari vuotta sitten olisin pitänyt tätä skenaariota mahdottomana. Se oli vielä isän idea enkä vieläkään ymmärrä miten keski-ikäisestä erittäin jurosta miehestä kuoritui kovan luokan Antti Tuisku fani. Nyt on liput myös tulevalle Areena-keikalle ja odotan kyllä tosi innolla!

Komppaan Vladia siinä, että munkin musamaku on laajentunut tosi paljon aikuistuessa. Tosi pitkään yritin etsiä vähän erilaista musaa, josta muut ei tykkää enkä halunnut kuunnella mitään valtavirtakamaa. Nyt oon kuitenkin tajunnut, miten paljon sillä rajoitin itseäni. Nyt viimeisen vuoden aikana oon alkanut tykätä One Directionista ja Taylor Swiftistä sekä Selena Gomezista ja kaikesta main stream teinipopista. Oon nyt vasta tajunnut sen miten kivaa sellanen musa on! Ei tollaset biisit edelleenkään pääse osaksi niitä, jotka itkettää ja koskettaa eikä niistä mitään mun ykkössuosikkeja tuu, mutta välillä on kiva vaan kuunnella musaa mikä on hauskaa vaikka ei siinä sen kummempaa sanomaa oliskaan.

Ja sillon kun alkaa 1D kyllästyttää niin Billy Talent on ikuinen rakkaus, jonka luokse palaan hakemaan niitä syvempiä fiiliksiä. Ainoa huono puoli tässä bändissä on se, että oon fanitukseni kanssa ihan yksin. Kyseessä ei edes ole mikään harvinainen tai erikoista musaa soittava bändi vaan ihan perusrockia mikä soi aika ajoin radiossakin. Silti kukaan kaveri tai edes tuttu ei sitä kuuntele. Kaipaisin vaan jotain, jonka kanssa jakaa tän fanituksen.

En tiedä mikä radiokanavissa on, koska niiden musa ei muhunkaan iske vaikka oonkin kevyeen poppiin tykästynyt. Ainoa mitä jaksan kuunnella paria biisiä kauemmin on City, mutta nekin on jämähtänyt menneeseen eikä sieltä tunnu ikinä tulevan mitään uutta musiikkia. Kuuntelen radiota lähinnä ajaessa ja oon oppinut siskolta tosi raivostuttavan tavan vaihtaa kanavaa koko ajan. Kuuntelen yleensä puoli biisiä ja heti kun biisi loppuu alkaa kanavien ropaus ja yritetään löytää jonkun toisen biisin jämät kuunneltavaksi. Välillä tuntuu että menee enemmän aikaa kanavien vaihtamiseen kun itse musan kuunteluun.

Pintapopin lisäksi tykkään musiikista, jossa se itse musiikki tuntuu kertovan tarinaa, ei ainoastaan lyriikat. Oon tanssinut pienen ikäni ja ihan parasta ajankulua on istua junassa ja kuunnella musiikkia samalla kun laatii siihen päässään koreografiaa. Vielä kun pääsis joku päivä toteuttamaan näitä, ideoita olis miljoona. Tosi usein kuulee biisejä, joista en kamalasti tykkää, mutta mietin silti että niihin saisi luotua mielettömän upeita koreografioita. Muse on ihan loistava koreografiabändi samoin Nightwish, niillä on tosi hauska soundi ja kivasti dramatiikkaa biiseissä.

[kiilibiili]

Mä tykkään kuunnella näitä kaupallisia kanavia, kuten NRJ ja Loop, lähinnä öisin jos satun olemaan autossa. Silloin ne soittaa vähän laajemman valikoiman musiikkia, mukaan lukien paljon vanhoja hittejä, joihin ehkä joskus oli kyllästynyt, mutta joita pitkän tauon jälkeen on kiva kuunnella. Muuten mä kuuntelen tasan kahta kanavaa: YleX:ää ja YleX3M:ä. YleX on oikeastaan ainoa kanava, joka soittaa myös mun pieniä suomalaisia never heard lempibändejä, ja sieltä oon useammankin uuden tuttavuuden bongannut kuunneltavaksi. Plussaa on tietysti että ei tule ollenkaan mainoksia, miinusta taas että kaikki mun lempijuontajat on viimeisen reippaan vuoden aikana lähteny kanavalta. X3M:ä rupesin kuuntelemaan ruotsin kurssin tueksi. Se soittaa aika samantyyppistä musiikkia kuin sisarkanavansa, poislukien suomenkieliset biisit, joiden tilalla tulee paljon ruotsinkielistä musiikkia. Jos Cheekiä haluaa pakoon eikä pelkää ruotsia niin suosittelen X3M:ä Muhun ei niin uppoa isot ulkomaiset hitit, joten kuuntelen mielelläni vähän tuntemattomampia suomalaisia ja ruotsalaisia artisteja.

Antti Tuiskusta sen verran, että oon ollu kaappifani jo vuosikaudet. Silloin ihan Antin uran alussa mulla ei ollu mistään musiikista mitään mielipidettä, mutta viimeistään 2007 kun Valovuodet  (Varjosi jäi) tuli niin olin ihan myyty. Eka levy on edelleenkin paras ikinä, ja Spotifysta huudatan enemmän vanhoja hittejä kuin uusia, vaikkei niissäkään mitään vikaa ole. Oon tosi iloinen Antin puolesta, se on kyllä ansainnu tän hypen

[Abarat]

Kuka on kuunnellut Don Johnson Big Bandin albumia Fiesta? (2012) Onko bändillä ollut jonkinlainen keikkatauko? En malta odottaa, että pääsen katsomaan tulevaa keikkaa! Kuka kuuntelee DJBB-musiikkia enemmänkin?

[Felia]

Täällä on näköjään ollut paljon puhetta Antti Tuiskusta, ja täytyy kyllä myöntää, että olen ollut fani jo siitä asti, kun se oli Idolsissa. Näin sen livenäkin ensimmäisen kerran jo vuonna 2004. Vaikka silloin 10-11 vuotiaana oli kovin fanituskausi, niin en ole silti Antin musiiikkia koskaan unohtanut vaan se on kulkenut enemmän ja vähemmän mukana vuodesta toiseen, aina tähän päivään asti. Vanhempi tuotanto on itselle tärkeämpää ja merkityksellisempää kuin uusi, mutta pidän todella paljon myös uudesta tuotannosta.

Oon niin ylpee Antin menestyksestä ettei mitään jakoja ja mitä useempi ihminen diggaa niin sitä parempi, kai? Kaikkien vaikeempien vuosien ja vähättelyn jälkeen Antti on ansainnut tän menestyksen ja musta on ihan uskomattoman suloista, miten aidon onnellisen oloinen se on tästä kaikesta hypestä :')

Komppaan tätä täysin! Antti on todellakin kaikkien vuosien jälkeen ansainnu tämän menestyksen. Ja mie rakastan siinä just sitä, kun se on niin aito - se on tehny tosi paljon töitä menestyksen eteen, ja vaikka se on nyt niin pinnalla kuin vain voi olla, niin silti  sillä on pysynyt jalat maassa. Lisäksi se, miten se suhtautuu faneihin, on aivan ihanaa. Arvostan Anttia suuresti. ♥

Tällä hetkellä mun uusin rakkaus on Dead By April. Satuin törmäämään siihen Spotifyssa tuossa jokunen aika sitten ja oih, että on mahtavaa musiikkia. Monet biisit tuntuvat sopivan tämän hetkiseen elämäntilanteeseeni tai voin vain muuten samaistua niihin, joten tuntuu todella mahtavalta, kun on taas löytänyt jotain näin hienoa. Tämän hetkisiä suosikkibiisejäni ovat mm. Replace You, Beautiful Nightmare, Done With Broken Hearts, Calling, Incomparable & What Can I Say.

[Neiti Syksy]

Kuka myös kuuntelee Kentin musiikkia?

o/

Kent on yksi rakkaimmista bändeistä, seuraillut jo pidemmän aikaa ja nyt pari vuotta sitten tuli suunnaton hinku mennä keikallekin. Missasin viime kesäisen mutta onneksi tulit sanomaan! En ole siis pitkään aikaan katsellut heidän keikkakalenteriaan, mutta nyt ehdottomasti pitää koettaa saada handlattua lippu keikoille. Tigerdrottningen-albumi on hyvä! Lisäksi muutenkin ne vähän vanhemmat on mielestäni parhaita. Kent on ihan parhautta! Toki ymmärrän lopettamispäätöksen, vaikka se on surku. :<

[kiilibiili]

Mä oon tehnyt itselleni täysin uuden aluevaltauksen, kun rupesin kuuntelemaan suomiräppiä! Tai no, ko. bändi ei taida ihan suorilta tippua mihinkään genreen, ja siks kai se niin kovasti iskikin. Kyseessä on siis Atomirotta. Kesällä 2014 kehitin viha-rakkaussuhteen heidän Aurinkoon-biisiin ja lopulta aina toivoin että se sattuisi tulemaan radiosta. Nyt on paljon soitettu Älä huoli tyttöä, joka inspiroi vihdoin tutustumaan tarkemmin Atomirotan tuotantoon. Rakastuin ensi kuulemalta aivan palavasti Hima taas -biisiin, ja löytyhän paljon muitakin hyviä. Kaduille taas, Faija teki rikoksii, Silmät sulkemalla, Haudoille, Venäläistä rulettii, Nenä vie... Ikävästi missasin Kumpulan kyläjuhlat, joilla Atomirotta esiintyi, mutta Provinssissa pääsen onneks korjaamaan tilanteen.

Ootteko muut löytäny viime aikoina uusia suosikkibändejä/-artisteja?

[repa]

Onko Atomirotta Notkean Rotan bändi vai onko Atomirotta Notkea Rotta eri nimellä? Siis, ymmärtääkö kukaan, mitä meinaan. Tiedän, että ne on sama artisti, mutta onko tuo Atomirotta kokonaan uusi projekti (on siis havaittava tyyliero) vai onko Notkea Rotta vaan vaihtanut nimeä? Mä kuuntelin Notkeeta Rottaa jo joskus teininä. On monia biisejä, jotka on jäänyt mieleen. Atomirotta juttuja en oo hirveesti kuunnellut. Muutamia biisejä kylläkin, mutta en oo kuluttanut varsinaisesti.

Mä olen siis näitä tyyppejä, jotka on kuunnellu räppiä jo yli 10 vuotta. Musta on vähän hassua joskus sattua radion ääreen, jos sieltä tulee jotain räppiä. En suoraan sanottuna oikeestaan tykkää radiosoittoräppäreistä pahemmin, mitä nyt joskus jostain satunnaisista. Toisaalta en kuuntele pahemmin radiota, eli en tiedä ihan tarkkaan, mitä kaikkea sieltä soi. Mutta veikkaan, ettei kuitenkaan ihan sitä, mitä mä yleensä kuuntelen. Mä olen siis näitä, jotka tykkää kuosiräpistä ja suomalaisesta gangsta-rapista. Mä selitin tätä tänään Emanuelille sillä, että koska mä oon joutunu hylkäämään oman "perheeni" eli sen ihmisryhmän, jonka kanssa tuun yleensä parhaiten juttuun, niin mulla on sellainen jännä koti-ikävä. Tuollainen tietyntyylinen räppi lievittää sitä, koska ei mulla ole noista kuvioista jäljellä enää mitään muuta ku muistot, pari kaveria ja toi musiikki. Ja siis tykkään ihan aidosti muutenkin tuollaisesta kuosiräpistä, jossa räpätään lähinnä päihteistä tai ganstaräpistä, jossa taas mennään sitten ihan överijuttujen pariin aiheissa... Se vaan iskee niin eipä siinä kai muuta voi ku sitten kuunnella sitä. : D

Mä tykkään kyllä aika paljon myös punkista ja vanhasta rockista. Sellaisesta letkeestä ja hyväntuulisesta, ahh <3 Mulla on noita punk- ja rock-vinyyleitä jonkinmoinen rivi olkkarissa ja aina välillä iskee fiilis pistää sieltä lättyä pyörimään. Etin rock-vinyylit yleensä kirppiksiltä halvalla. Esim. kivan kannen takia ostan usein ihan tuntemattomankin artistin levyn. Ja punkkia ostin aikoinaan yleensä suoraan  bändeiltä keikkojen jälkeen tai sitten käytettynä jostain levykirppiksiltä.

Ootteko muut löytäny viime aikoina uusia suosikkibändejä/-artisteja?
Mä löydän jatkuvasti uusia biisejä, koska aktiivisesti etsin netin syövereistä uutta kuunneltavaa. En nyt viiti alkaa listaamaan, kun tulis niin pitkä lista. Mutta joo, koko ajan löytyy kaikkea uutta kivaa kuunneltavaa. Se on tosi hauskaa.

Mä teen ehkä henkisen itsemurhan, mutta mä laitan nyt tänkin myös tänne: mä oon nyt innostunut tekemään itse räppiä. Se ei mene kuosiräpin eikä todellakaan ganstarapin genreihiin, koska en halua esittää mitään. Mutta se on sellaista nopeeta tykitystä tällein vähän huono-osaisemman vinkkelistä katseltuna ja paljon pilkettä silmäkulmassa. En todellakaan ota tota projektia vakavasti vaan kaverin kanssa pidetään hauskaa tän kanssa. Me oikeestaan vaan alettiin tästä puhumaan ja eilen sitten oli sellanen 10 tunnin alkoholinhuuruinen räppisessio läpi yön. Hauskaahan tässä on se, että kamulla on muusikkoystäviä, joiden kautta saattais päästä niiden kotistudioille äänittään. Eli jos hyvin käy, niin tästä saattais tulla oikeestikin jotain vakavasti otettavan harrastuksen tapaista. Mutta vielä ollaan ihan alussa tämän projektin kanssa, joten eipä tässä muuta ku ihmetellään vasta. Hauskaa toi kyllä on, jopa yllätyin siitä, miten kivaa. Oon aina aatellukin, ettäö se ois mahtavaa, mutta että noin kivaa. Huhhuh : DD

[Eririn]

Ootteko muut löytäny viime aikoina uusia suosikkibändejä/-artisteja?

Biisejä enemmän, mutta rakkauteni japanilaiseen BABYMETALiin uusiutui tässä joku aika sitte kun kuuntelin yhtyeen biisiä KARATE. Ihan helvetin hyvä biisi! Siitä päädyin sitte kuuntelemaan bändin muitakin biisejä, Megitsune, Give Me Chocolate, Doki Doki Morning, mitä näitä on. Siis BABYMETAL on aivan loistava, suosittelen!

Uusia biisejä, joihin olen ihastunut, on esim. Hayley Kiyokon Girls Like Girls ja Icona Popin Girlfriend. Nämä löysin kun pyysin Tumblrissa suosituksia tyttörakkausbiiseistä (mun soittolistat on hävyttömän heteroseksuaalisia). Erityisesti Hayley Kiyokoa aion kuunnella lisää, ihana ääni <3

[kiilibiili]

repa, mun käsittääkseni Atomirotta on Notkean Rotan samannimisen keulahahmon kokonaan erillinen projekti, eikä siinä oo mukana Notkean Rotan muita jäseniä. Atomit kyllä esittää keikoilla myös Notkean biisejä, mutta ihan eri bändi muuten.

Olin katsomassa Provinssissa Atomeja livenä ja ai että mä tykkäsin! Tuli suunnilleen kaikki lempparibiisit ja eturivissä tietty oltiin Tekis kauheesti mieli mennä sunnuntaina kattomaan Atomeja (ja on siellä myös Tiisu ja Sima!) Pitkään kuumaan kesään.

Mulla on hyvä musiikillinen putki menossa, kun oon taas löytäny uuden suosikkibändin ja taas ihan eri genrestä! Normaalisti kuuntelen aika lailla yksipuolisesti suomenkielistä indiepoppia, mutta ihan yllättäen löysin saksankielisen metallimusiikin, minkäs muunkaan ku Rammsteinin muodossa. Tottakai sitä piti käydä Provinssissa kattomassa, vaikka biiseistä tiesin tasan Du Hastin ja Amerikan. Kun ne alotti keikan, mä lumouduin aivan täysin. Till Lindemannin ääni on jotakin niin vaikuttavaa! Olin tyyliin suu auki koko keikan kun ne vaan oli niin hyviä, ja vieläkin kuuntelen välillä Spotifyta suu auki kun en pysty käsittämään miten kovia nää biisit voikaan olla Koska mä nyt kuitenkin oon tämmönen hempeilijä, mun lempibiiseiksi valikoitui hyvin nopeasti Früchling in Paris ja Ohne Dich. Mutta eipä oo tullu vastaan semmosta biisiä joka ei olis hyvä.

Tää oli nyt ihan pointless hehkutus mut ei voi mitään