Kirjoittanut Ajatar
En löydä takaisin todellisuuteen
K-11, varoitukset: rankahkoa kielenkäyttöä
~~~
Mustasukkaisuus. Typerä sanakin. Mutta typerääkin todellisempi. Sana joka kuvasi päiviäni paremmin kuin mikään muu. En halunnut nähdä sinua enään, yritin pysyä poissa sieltä missä sinä olit. En halunnut sanoa nimeäsi, en halunnut ajatella sinua. Poissa mielestä - poissa ajatuksista. En aikonut pyytää tai anella. Olit jonkun muun - et minun, et koskaan olisi. Et enää.
"Painu helvettiin, en halua nähdä sua enää koskaan! Jätä mut rauhaan!"
Kun lasken kolmeen, en ajattele sinua enää koskaan. Niin olin luvannut itselleni sata kertaa. Silti löysin sinut ajatuksistani taas uudelleen ja uudelleen. En tullut immuuniksi kasvoillesi, ne saivat minut yhä itkemään kuin pikkutyttö. Ei miehet itke - eipä niin. En voinut olla kuulematta ääntäsi, en voinut olla kuulematta kun kiljuit nuo sanat minulle painajaisessani uudelleen ja uudelleen. Joka kerta heräsin siihen kun olin saamassa sinut taas itselleni. Emme kuulu yhteen - niin oli kai tarkoitettu. Ei me saada omaa Romeo ja Julia-tarinaamme, mä en koskaan saa omaani. Jos en saa sua, en halua ketään.
"Älä, älä sano noin. Älä jätä mua yksin pimeään"
Mikään ei auttaisi. Edes kuolema ei veisi sua multa. Tähän tuskaan ei ollut mitään lääkettä, ei mitään mikä pelastaisi mun hengen tältä raastavalta itseinholta. Hitaasti mutta varmasti se veisi mut hautaan. En voinut tuudittaa itseäni lupauksiin että saisin sut takaisin. En voinut ikinä käydä nukkumaan tietäen että näkisin sut taas huomenna. En enää koskaan. Se aika oli ohi, kaukaista historiaa. Miksi piti olla sellainen tunne kuin rakkaus. Miksi sen piti olla niin vahva? Niin vahva että kun miestä viedään niin miestä viedään. Ei auta pistää vastaan, ei taistella sen kanssa.
"Ei. Mene pois. Katoa, muutu kolmen toiveen haltijaksi, tee mitä haluat mutta häivy mun elämästä."
Miltä tuntuu olla merimies ilman airoja myrskyssä? Tältä, aivan varmasti. Ei enää voi pitää itseään hengissä, ei voi tarttua mihinkään pitävään. Katsoa vaan kun sun rakkain viedään sulta, odottaa vaan hitaasti sitä päivää että tää tunne katoaa.
