Title: Vanha eilinen, uusi tulevaisuus
Pairing: Tonks/Remus
Rating: S
Genre: Fluffy, drama
Disclaimer: Rowlingin.
A/N:1.syyskuuta, mitä muuta siis voisi odottaa kuin ficciä jonka miljöönä King's Cross ja laituri 9¾? Kaikki kunnia Rowlingille. Osallistuu FF50-haasteeseen sanalla
044.Jos.
Vanha eilinen, uusi tulevaisuus
King’s Crossin rautatieasemalla oli normaalia enemmän kuhinaa. Töihin kiirehtivien seassa liikuskeli joukkoon sopimattomia ihmisiä kaavuissa ja viitoissa. Lapset työnsivät vanhempiensa kanssa kärryissä matka-arkkuja ja pöllöhäkkejä. He nojailivat muina miehinä ja naisina laitureiden 9 ja 10 väliseen tolppaan, oikean hetken tullessa sujahtivat tolpan läpi laiturille 9¾.
Näin tekivät myös eräs perhe josta tässä tarinassa kerrotaan. Perheeseen kuului lähes harmaahiuksinen mies joka katsoi muita lempein meripihkasilmin. Nainen joka oli yrittänyt pukeutua äitimäisesti, keltaiseen hameeseen ja turkoosiin puseroon, se olisi muuten ehkä onnistunutkin jos hänen hiuksensa eivät olisi olleet vihreät ja kiharat. He olivat saattamassa poikaa jolla oli yllään The Weird Sisters t-paita ja farkut. Hänen hiuksensa olivat vaaleanvihreät ja vallattomat.
»Nyt», Remus sanoi, yrittäen näyttää vain siltä, että tukeutui hetkeksi tolppaan ja jatkaisi sitten matkaa. Teddy sujahti tolpan läpi heti hänen perässään ja Tonks tuli viimeisenä. Tylypahkan pikajuna vihelteli ensimmäisiä vihellyksiään, jotka kertoivat, että pian lähdetään.
»Ovatko kaikki tavarat mukana? Pöllö ja kirjat? »Remus kysyi, hän ei ollut tyytyväinen siihen, että poika oli jo nyt alkanut ottaa mallia äidistään ja pakannut vasta tänä aamuna juuri ennen lähtöä.
»Ovat, ovat. Lupasiko Harry tulla?» Teddy nyökkäsi ja haki katseellaan kummisetäänsä.
»Lupasin», Harry totesi virnistellen ja pörrötti pojan vihreitä hiuksia.
»Hauskaa junamatkaa Teddy rakas. » Tonks hymyili ja halasi poikaansa.
»En minä nyt vielä ole menossa… » Teddy yritti kiemurrella irti halauksesta.
»Kiitos siitä uudesta luudasta, nyt olen vielä nopeampi pitäjä», Teddy sanoi iloisena.
»Eipä kestä. Muista kirjoittaa minullekin, haluan kuulla mitä kaikkea puuhailet siellä.» Harry pyysi.
»Kirjoitan, kirjoitan jos ehdin siltä kaikelta kotiin kirjoittamiselta mitä isä vaatii», Teddy virnisti.
»Sinua ei kukaan pakota kirjoittamaan niin usein. Pian myöhästyt junasta », Remus hoputti, hän painoi sormellaan lempeästi Teddyn nenää ja pörrötti hänen hiuksiaan. Heidän oma pieni tapansa sanoa näkemiin.
»Joo, joo» Teddy otti pöllön häkkinsä ja aikoi nousta junaan.
»Pidä hauskaa» Tonks hymähti ja halasi vielä uudelleen. Teddy vilkutti vielä ovelta kaikille kolmelle ja pujahti sisään junaan.
»Aika kuluu nopeasti, pian hän jo valmistuu», Remus huokaisi ja ujutti sormensa Tonksin sormien lomaan.
»Niin kuluu. Ginny pyysi kysymään tuletteko meille päivälliselle tänään?» Harry välitti viestin.
»Tulemme, minulla on tänään vapaata», Tonks sanoi.
»Kerron hänelle. Minulla ei ole vapaata joten minun täytyy rientää, puhutaan lisää päivällisellä», Harry katsahti kelloa. Tonks ja Remus sujahtivat tolpan läpi laiturille heti Harryn perään.
»Ja jälleen alkaa yksi vuosi kun me olemme kahden kotona ja odotamme Teddyn kuulumisia», Remus sanoi hieman harmistuneena. Hän teki mielellään kotitöitä mutta se oli hyvin ikävää yksin.
»Tuleekohan hänestä valvojaoppilas, toivottavasti hän siinä olisi perinyt sinut», Tonks mietiskeli.
»Miksi sinä sitä nyt jo mietit? Siihen on yli vuosi vielä aikaa. Onneksi sinä sait vapaata», Remus suuteli kevyesti naisen poskea. King’s Crossin rautatieasema oli nyt rauhoittunut, työmatkalaiset olivat junissaan ja Tylypahkan pikajuna oli lähtenyt. Pieni tyttö katseli ihastuneena Tonksia joka hymyili hänelle takaisin. Hänkin tahtoi isona pukeutua niin värikkäästi.
»Mitä jos minä kertoisin jonkin jännittävän uutisen nyt? »Tonks sanoi, hän nosti Remuksen kättä, että pääsi tämän kainaloon.
»No sitten sinun täytyy kertoa», Remus sanoi ja veti naisen tiukemmin kylkeensä.
»Kävellään», Tonks ehdotti salaperäisesti. Remus yritti tulkita toisen eleitä ja ilmeitä siinä onnistumatta.
»Mitähän sinulla on mielessäsi?» Remus yritti mutta Tonks ei paljastanut. He kävelivät rautatieaseman suurta käytävää.
»Mitä sanoisit jos kertoisin, että 12 vuoden päästä meillä olisi jälleen Tylypahkaan lähtevä ekaluokkalainen? »Tonks sanoi varovaisesti, hän ei tiennyt yhtään miten toinen suhtautuisi asiaan.
»Mitä sinä sanoit? Tarkoitat että… huijaatko sinä?» Remus hämmentyi suuresti, hän ei saanut suustaan kokonaisia lauseita. Remus pysähtyi, hän vain katsoi Tonksia hämmentyneenä.
»Aivan varmastiko? Minä kuvittelin, että sinä… tai että tämä riittää», Remuksen kieli tuntui jäävän suuhun jumiin. Varsinkin kun moinen asia oli ilmoitettu julkisella paikalla.
»Olet suloinen kun olet hämmentynyt. Tarkoitan juurikin sitä, että Teddy saa pikkuveljen tai pikkusiskon», Tonks hymyili. Remuksen suupieliä nyki. Hän oli haljeta onnellisuudesta.
»Minä luulin, että sinä et enää halua lapsia, että haluat edetä urallasi ilman taukoja», Remus sai vihdoin sanottua.
»Olit oikeassa mutta olen silti hirmuisen onnellinen», Tonks sanoi hymähtäen.
»Hienoin uutinen aikoihin», Remus hymyili nyt täysin ja suuteli Tonksia uudelleen ja uudelleen. Ohikulkijat ja junaanjuoksijat katsoivat heitä hymyillen ja yrittivät pohtia oliko tapahtunut kosinta vai jokin muu hieno asia.
»Sinä siis pidät siitä uutisesta?» Tonks varmisti. Remuksen reaktio Teddyn syntymään oli jäänyt hänelle niin vahvasti mieleen, ettei hän ollut uskoa korviaan nyt.
»Totta kai minä pidän! Sinä kyselet kummallisia», Remus suuteli naisen otsaa.
»En tiennyt mitä odottaa kun edelliskerta ei mennyt ihan putkeen» Tonks myönsi mutta hymyili jo itsekin.
»No ei, mutta tällä kerralla menee», Remus sanoi ja painoi päänsä Tonksin vihreisiin kiharoihin.
