Kirjoittaja Aihe: Supernatural: Taivasikävä (K-11) Castiel/Dean Winchester, angst, ficlet, 12+ virkettä VIII -haaste  (Luettu 2911 kertaa)

jossujb

  • Q
  • ***
  • Viestejä: 4 077
  • Peace & Love
Nimi: Taivasikävä
Kirjoittaja: jossujb eli meikä
Fandom: Supernatural
Tyylilaji: Angst, ficlet
Ikäraja: K-11
Paritus: Castiel/Dean Winchester 
Varoitukset: Käsittelee itsetuhoisia teemoja.
Vastuuvapaus: Minä en luonnollisesti omista mitään, sen kun leikin korvauksia vaikka muiden leluilla.
A/N: Vastaukseni 12+ virkettä VIII -haasteeseen. Sanalista on viestin lopussa ja olen käyttänyt myös jokerivirkkeen. Yllättävän vaikeaa oli tällä kertaa, vaikka moni sana suosi valitsemaani fandomia... josta tuleekin mieleen, että ette muuten arvaa kuinka monta kertaa aikaisemmin olen toivonut fandomvapautta tähän nimenomaiseen haasteeseen.




Taivasikävä

Kuljin vastatuuleen miettien, etten ennen ole tuntenut tihkusadetta vasten kasvojani. Katsoin ylös harmauteen ja kysyin tuskissani missä on taivas karkotetulle, nyt kun omat sisareni ovat näin minut julmasti hyljänneet. Pala palalta jumaluuteni lusikoidaan pois, enkä tiedä miten minun sitten käy tai minne joudun, sillä enkeleillä ei ole ihmisten ikuista sielua.

Illalla katonrajaa pitkin kipitti musta hämähäkki. Dean nukkui vieressäni unen raskas huntu yllään, mutten itse kyennyt nukahtamaan.

Kaipasin niin kovasti kotia.

Deanin silmät liikkuivat vilkkaan luomien alla, hän näki taas pahaa unta. Annoin rauhattomien käsien kietoutua hapuillen vyötäisilleni. Suolaiset pisarat tippuilivat niskaani myöten, enkä liikauttanut lihastakaan, vaikka oloni oli kuin umpikujaan ahdetulla.

Kun painajainen taas väistyi kiemurtelin itseni irti, nousin vuoteesta ja askelsin hiljaa varpasillani kylpyhuoneeseen. Ruumiini on vieras, mutten silti ymmärrä miksi mieleni teki juosta pois karkuun tai hypätä lähimmältä sillalta syvälle tumman veden pyörteisiin.

Laskin ammeeseen vettä, istuin sen pohjalle ja tunsin kuinka sulat putosivat kuihtuneista siivistäni. Olin niin avuton ja yksin. Jumala istutti minuun kauan sitten Pyhän Hengen, mutta olen heittänyt sen itse menemään.

Valutin vettä suuttimesta päälleni, mutta kastelin hiukset kunnolla vasta sukeltamalla. Hiljaisuus supatteli vastauksia, piirsi eteeni täydellisen ratkaisun ulos näin valtavasta koti-ikävästä. Kuinkakohan käy enkelin, joka tekee itsemurhan? Ehkä synnyn uudestaan kirvelipensaaksi, jolla taas on lupa kurkotella kohti taivaita...

En olisi uskonut hukkumisen olevan niin petollisen lohdullista. Ei enää kyseenalaisia käskyjä satuttaa ketään, vain minä ja äänettömyys pinnan alla. Siksi hämmennyinkin niin kovasti kun äkkiä pääni revittiin väkivalloin ylös vedestä ja tyyneys vaihtui polttavina ilmaa janoaviin keuhkorakkuloihin.

Niin siinä oli sitten Dean itkien vihaista itkua, mutten osannut sanoa oliko siinä häivähdys inhoa minua, vai vain tekoani kohtaan, hävetti. Dean kuitenkin karttasi sormillaan märkiä poskiani liian kovaa kai epämääräisenä yrityksenä auttaa. En ole koskaan tuntenut samanlaista katumusta kuin nähdessäni millaista tuskaa olin taas aiheuttanut sairaalloisuuttani, mutta silti Dean nosti minut pois haaleasta vedestä kuin en olisi ollut ollenkaan raskas.

Oloni ilman taivasyhteyttä on kuin hevosettomilla vankkureilla, en usko pääseväni mihinkään. Dean suuteli korvantaustaani osaamatta sanoa mitään, niin kuin en minäkään osaa sanoa toistuviin painajaiskuviin, mutta enää unissakaan hän ei suostunut jättämään minua yksin ikävääni hukkumaan.

FIN


A/N: Sanalista:
1. vastatuuli
2. taivas
3. lusikka
4. hämähäkki
5. huntu
6. kaipaus
7. silmä
8. rauhaton
9. umpikuja
10. askel
11. silta
12. siivet
13. avuton
14. istutus
15. hius
16. piirtää
17. itsemurha
18. kirveli (mauste)
19. petollinen
20. kyseenalainen
21. hämmentää
22. häivähdys
23. kartta
24. raskas
25. vankkurit
« Viimeksi muokattu: 17.02.2015 05:42:57 kirjoittanut Kaapo »
Here comes the sun and I say
It's all right

Violetu

  • Draamaprinssi
  • ***
  • Viestejä: 6 234
Aijaijaijaijai. AI.
Tämä sai silmät kostumaan. Pystyin niin elävästi näkemään Castielin koko tilanteessa, upean IC:nä tuon epätoivonsa ja tajuamattomuutensa kanssa. Voin niin hyvin kuvitella Castielin tekemään juuri jotain tuollaista ihan vaan mielijohteesta(?), tajuamatta ollenkaan, miten pahasti vaikuttaa muihin (lähinnä Deaniin). Tai että ylipäätään vielä kuolevaisenakin vaikuttaa valinnoillaan niin paljon muihin.
Deanista pidin myös, hänen hiljaisuudestaan, joka toimi hienosti draamallisena keinona.
Tunnelma oli tässä tosi hieno, ja pidän myös ficin alusta loppuun jatkuvasta hiljaisuudesta, joka on jotenkin sellainen sopivan painostava ja toivoton.

En tiedä mikä siinä on, mutta tämän haasteen ficit tuntuvat aina olevan (ei randomeja niin kuin saattaisi kuvitella, vaan) jotenkin kauhean hienoja ja oivaltavia. Niin oli myös tämä.

~Violet kiittää

I am enough.
.

Beelsebutt

  • old but not obsolete
  • ***
  • Viestejä: 4 643
En ole koskaan tuntenut samanlaista katumusta kuin nähdessäni millaista tuskaa olin taas aiheuttanut sairaalloisuuttani, mutta silti Dean nosti minut pois haaleasta vedestä kuin en olisi ollut ollenkaan raskas.
Se sanoo jo paljon.

Tää oli hämmentävä ja ahdistava ja vaikka loppu oli noinkin lohdullinen, niin ei tästä hirveesti olo parantunut. Ehkä pikkuinen pilkahdus kuitenkin.

:-*
Beelsebuttin laari
sometimes my brain doesn't work so brain

Sacrifice

  • Vieras
Voi ei, enhän mä osaa sanoa nyt yhtään mitään! Ainakaan mitään kovin rakentavaa ja pitkää, tämä on vain... Niin koskettava, jotenkin rauhallinen... Kaunista.

Solembum

  • ***
  • Viestejä: 1 827
Mietin aluksi, lukisinko tämän vai en koska 'sisältää itsetuhoisia teemoja' mutta lopulta pidin tästä juuri siksi että 'sisältää itsetuhoisia teemoja'. Jotenkin itsetuhoisuus tuntui sopivan Castielille (en tiedä, kuinka itsetuhoinen se on canonissa, koska olen nähnyt vain kaksi jaksoa, joissa se esiintyy ja katsonut puolet ykköskaudesta) ja juuri tässä tekstissä se kuulosti vielä jollakin tavalla kauniilta ajtukselta. Se, että enkeli tahtoo kuolla. Hukuttaa itsensä ja kuolla. Hemmetin hienoa hei.

Pidin tekstistä, se oli juuri sopivan lyhyt, eikä siinä ollut mitään ylimääräistä. Sanavalinnat olivat hienoja ja kielikuvien ja vertausten käyttö sopi siihen hyvin. Ennen ficin lukemista luin sanalistan ja mietin, miten esimerkiksi vankkurit on saatu sisällytettyä tähän, mutta kun löysin ne sitten tekstistä, ne sopivatkin siihen todella hyvin.
muutamsaa kohdassa ihmettelin vähän aikamuotoja, mutta en löytänyt niistä lopulta mitään sellaista sanomista, jossa olisin varmasti oikeassa : D

Lainaus
Dean itkien vihaista itkua
Suosikkikohtani. Tämä tuntui ainoalta kohdalta, jossa Deanin onnistui nostaa päänsä tekstin pinnalle ja saada minut kiinnostumaan siitäkin hahmona, saada mut kiinnostumaan sen surusta ja vihasta. Koko muun tekstin ajan keskityin pelkästään siihen, miltä Castielista tuntui. Siksi tämä erottui muusta tekstistä, tykkäsin!

jossujb

  • Q
  • ***
  • Viestejä: 4 077
  • Peace & Love
Violetu, oho, anteeksi, en huomannut kommentteihin vastatessa sinunkin kommenttiasi, voi nolo. Anteeksi. Jokatapauksessa ehdottomasti joo, ajattelin, että ehkä se oli juuri mielijohde Castielin osalta. Sillä tavalla ei niin loppuun mietitty, kun ahdistus kasvaa tarpeeksi suureksi sitä voi päätyä tekemään asioita napsauttamalla. Ja olen samaa mieltä tämän haasteen ficeistä, tosi haroin lukee mitään kovn randomia. Luulen että se on rajoitetun paletin taikaa. Mitä vähemmän on välineitä, sitä enemmän keskittyy siihen mitä on.

katsu, en voi vastustaa kirjoittamasta jokseenkin lohdullisia lopetuksia. Tosin henkilökohtaisesti minusta tuntuu ettei oikeastaan pohjimmainen ongelma sinällään ole hävinnyt minnekään. Tai siis, tarkoitan, että Dean varmasti pitää Casia vastedes paremmin silmällä, mutta se ei yksin tarkoita etteikö se perimmäinen ahdistus ole silti siellä taustalla. Tai jotain xD Saa tulkita niin kuin tykkää.

Sacrifice, minusta se on ihan rakentavaa kun vaivaa aikaansa sanomaan jotain^^ On oikein hieno kuulla jos olen onnistunut koskettamaan jotakuta.

Solembum, voi olla että tuo varoitus pelottaa lukijoita vähän ehkä liikaakin. Yleensä en mielläni varoita juoneen liittyvistä seikoista, elleivät ne ole pakollisten listalla tai muuten vain äärimmäisen järkyttäviä ja yritykseksihän tuo nyt jääkin... mutta jotenkin tässä tapauksessa kun ikäraja kuitenkin jää suhteellisen alas ajattelin että ehkä se nyt on kuitenkin asiallista sanoa etukäteen.

No Castielin itsetuhoisuudesta sarjassa voi olla montaa mieltä, mutta minä henk. koht. näen että hahmossa on tietty itsetuhoisuuden elementti olemassa... tai enemmänkin äärimmäistä uhrautumista Deanin vuoksi joka minusta voi helposti eskaloitua epätoivoisiksi teoiksi. Mutta näin nyt miun mielestäni. Ja mitä tähän tekstiin tulee, niin oikeastaan en ole ihan varma oliko Cas välttämättä tekemässä täysin tietoisesti itsemurhaa... enemmänkin itselleni tuli sellainen fiilis että se tuli vähän niinkuin itsestään kun oli paha olo ja mahdollisuus. Mutta ehkä parempi että en selittele enempää, hauskempi kai se on lukijalle tehdä päätelmänsä itse.

Jostain syystä olen lähiaikoina feilannut toistuvasti aikmuodoissa useammassakin ficissä. Mistä lie johtuu un tämä on ihan uusi feilauksen trendi meikäläisellä. Voi olla että aloitin preesensissä ja puolivälissä päätinkin vaihtaa imperfektiksi ja iitä syntyy vahinkoja. Toivottavasti ei kovin suuria.

Kiitän kaikkia kommenteista, oli äärimmäisen kiva kuulla mielipiteitä^^

jjb
« Viimeksi muokattu: 25.08.2012 11:58:30 kirjoittanut jossujb »
Here comes the sun and I say
It's all right

Vanil

  • Kalpeanaama
  • ***
  • Viestejä: 125
  • Remember to breathe
En uskaltanut aluksi lukea tätä ollenkaan, sillä tämä näyttii (ja itseasiassa on) niin lyhyeltä tekstiltä, että lukemisen jälkeen varmasti vituttaa.

Ja niinhän se tekee!

Onnistuit luomaan taas jotain niin uskomatonta tekstiä, että en vain kestä! Kielikuvat, kertominen, hahmojen ICssä pysyminen.. mahtavaa, suorastaan mahtavaa. Aivan kateeksi käy tällainen kirjoitustaito! Haluaisin vain ahmia tätä vielä enemmän, lukea ja uppoutua ja pysyä koko yö hereillä, mutta taas, se lyhyys. Hemmetti.

Mutta kiitos aivan mielettömästä lukukokemuksesta.

Teit minusta juuri vannoutuneen lukijasi!
"Just because you feel it doesn't mean it's there - we are accidents waiting to happen."