Ficin nimi: Lahja rehtorille
Kirjoittaja: Ayu
Genre: Draama
Paritus: Argus Voro/Dolores Pimento
Ikäraja: S
Varoitukset: Mainintoja fyysisestä kurituksesta
Summary: Voro miettii, mikä olisi hyvä tapa kiittää Tylypahkan uutta rehtoria.
***
Argus Voro ei ollut vuosikymmeniin ollut yhtä iloisella tuulella kuin sen jälkeen, kun taikaministeriön Dolores Pimento oli nimitetty osaksi Tylypahkan henkilökuntaa. Arvon matami oli osoittanut suurenmoista pätevyyttä ensin pimeyden voimilta suojautumisen professorina ja sen jälkeen ministeriön nimittämänä yli-inkvisiittorina, jolloin koulu oli viimein päässyt osalliseksi muutoksista, joita se oli Voronkin mielestä kaivannut kipeääkin kipeämmin.
Viimeistään silloin, kun neiti Pimento oli valittu uudeksi rehtoriksi, vahtimestari oli ollut päivästä toiseen niin riemuissaan, että hänen kolhoja ja ryppyisiä kasvojaan verhosi voitonriemuinen virnistys. Matami rehtorin ansiosta koulussa oli alkanut uusi kuri, joka salli vahtimestarin hyödyntää ikivanhoja, mutta äärimmäisen tehokkaiksi muodostuneita rangaistusvälineitä. Raippa mukanaan Argus Voro hiippaili entistäkin salamyhkäisemmin käytävillä tavoitteenaan saada sääntöjenrikkoja toisensa perään kiikkiin. Menestys oli kuitenkin osoittautunut odotettua laimeammaksi: mokomia tihulaisia vilisi kaikkialla enemmän kuin koskaan. Olisihan Voron pitänyt olla kiitollinen lisääntyneistä kurinpalautusmahdollisuuksista, mutta jokapäiväinen sontapommien katku ei silti tehnyt kunniaa hänen tai Tylypahkan vastavalitun rehtorin uralle. Vaikka niinhän sitä sanottiin, että vastoinkäymisistä kulki suunta vain ylöspäin.
Voron olisi kovasti tehnyt mieli osoittaa syvä kiitollisuutensa matami Pimennolle, mutta sopivaa keinoa ei sillä hetkellä tuntunut pälkähtävän hänen päähänsä. Mies mietti miettimistään ja eräänä kauniina päivänä vahtimestari sen keksi. Hän oli juuri takavarikoinut makeiskauppa Hunajaherttuan katalogin eräiltä onnettomilta kolmasluokkalaisilta, jotka maleksivat tyhjällä käytävällä ja varmastikin hautoivat mielessään mitä häijympiä tapoja sabotoida rehtoria tai häntä. Edellisen käytävälle viskatun sontapommin löyhkä ei ollut vieläkään haihtunut täysin, ja Voro saattoi jopa haistaa pahankuristen ipanoiden taskuissa piilevät pilapuotituotteet. Pahaksi onneksi sillä kerralla hänen haaviinsa ei jäänyt muuta kuin mainosten täyttämä karkkikaupan esite.
Ennen kuin Voro ehti toteuttaa pojille kaavailemaansa rangaistusta, hänen punertavat tihrusilmänsä törmäsivät räikeään kansikuvaan, joka mainosti erilaisia suklaaherkkuja. Voron huulet kääntyivät hullaantuneeseen hymyyn ja hän uppoutui eriväristen suklaarasioiden kirjoon tyystin - jopa niin, että kaksi kolmasluokkalaista päätti karata tilanteesta hyvän sään aikana.
Vahtimestari harhaili takaisin työhuoneelleen nenä kiinni esitteessä ja heti istahdettuaan pöytänsä ääreen Voro kaivoi esiin puhtaimman mahdollisen pergamenttiliuskan, jolle raapusti tilauksensa numeron ja osoitteeksi Tylypahkan noitien ja velhojen koulun. Suuri tornipöllö lähti pikimmiten liitämään kohti Tylyahoa.
Muutaman sontapommintäytteisen päivän jälkeen tilaus saapui pöllöpostissa suoraan hänen työhuoneensa ikkunalle. Mikäli pakettia kantava pöllö olisi saapunut aamiaisen aikaan suureen saliin, yllätys olisi paljastunut aivan liian pian, ja sen lisäksi vaaleanpunainen konvehtirasia (toki Voro osasi arvata, mikä väri rehtoria miellytti eniten) tuskin olisi säilynyt vahingoitta hänen työhuoneeseensa asti koulun pahankuriset oppilaat huomioiden. Eihän vahtimestari milloinkaan saanut postia, ja suuri ruskeaan paperiin paketoitu rasia olisi herättänyt kummastusta. Voro repäisi paperin vaaleanpunaisen metallin päältä ja tutkaili hetken tilaustaan.
Kyllä, tämä oli juuri täydellinen kiitoksenosoitus koulun hyväksi tehdyistä uudistuksista. Voro kirjoitti tervehdyksensä rasian mukana tulleeseen pieneen korttiin ja lähetti kotitontun viemään lahjan matami Pimennolle.
***
Dolores Pimento istui juuri miellyttävällä teekupposella kissakoristeisien posliinilautasten ympäröimänä, kun joku koputti hennosti hänen työhuoneensa oveen. Nainen kehotti tulijaa käymään sisään ja nyrpisti nenäänsä nähdessään pienen kotitontun kipittävän huoneeseensa.
"Mitäs asiaa sinulla on?"
"Neiti, Dipsy toimittaa vain lahjan perille", tonttu sanoi kimeällä äänellä ja nosti vaaleanpunaisen rasian Pimennon työpöydälle. Nainen katsahti sitä kummastuneena ja viittasi tonttua poistumaan. Pimento äkkäsi rasian mukana tulleen kortin ja nykäisi sen irti valkoisesta koristenauhasta.
Matami Pimennolle vahtimestari Argus Vorolta
Pimento tuijotti suklaarasiaa epäuskoisena. Kukaan ei ollut koskaan lähettänyt hänelle mitään näin romanttista. Pimento tunsi kuinka puna nousi hänen kasvoilleen. Hänellä ei ollut paljon kokemusta tämänkaltaisista lahjoista - tarkemmin sanottuna lainkaan - mutta jollain tavalla nainen tiesi välittömästi mitä vahtimestari halusi lahjallaan sanoa.
Vaikka Pimento oli suklaarasiasta imarreltu, ei Argus Voro todellakaan vastannut hänen käsitystään valloittavasta herrasmiehestä.
