Se mikä ei tapa, vahvistaa
Kirjoittaja: Olivia
Oikolukija: MiNi
Ikäraja: S
Varoitukset: ilmassa pientä masennusta
Tyylilaji: draama, angst
Paritukset: Harry/Ginny, Hermione/Ron mainitaan...
Summary: Kolme raapaletta Harryn elämästä
A/N: Mulla ei oo mitään kerrottavaa, paitti että tää osallistuu Haasteeseen Yksilön Elämänkerta. Lukekaa, nauttikaa ja kommentteja olisi kiva saada! Omistettu MiNille, joka myös ihanasti beettasi tämänkin tekstin! Kumarruksia ja kiitoksi satelee!=)
1.raapale(16 vuotiaana)
Kaiken alku ja aika, kun oli helpompaa
Ensimmäinen junamatka Tylypahkaan, ja Ronin ja minun ystävyyden alku. Kaikki ne muistot, taistelu peikon ja basiliskin kanssa, syvälliset keskustelut, yölliset seikkailut ja ihmiset, joihin sain tutustua, jokainen Tylypahkassa vietetty joulu, neljännen vuoden tanssiaiset ja kolmivelho turnajaiset, kermakaljat Tylyahossa... Valtavasti hyviä ja huonoja muoistoja, mutta muistelun arvoisia. Jopa tyhmyydet, joille nauraa jälkikäteen. Muistoja liikaa kerrottavaksi. Opettajat ja oppilaat kaikki yhtä sekasortoa, ja suuret päivälliset ja pidot kaksin kertaisia. Vain kuitenkin minun, Ronin ja Hermionen kokemia. Kaikki aina yhdessä, jopa riitojen ja erimielisyyksienkin jälkeen. Silloin kun kaikki oli alkanut, ja oli ollut helpompaa oli kuitenkin jätettävä taakse, vaikkei nuo muistot koskaan katoa.
***
2.raapale(18 vuotiaana)
Alamäki koettelee jokaista
Tylypahka, josta oli tullut yhdessä silmän räpäyksessä ensimmäinen kotini ja ystävät Hermione ja Ron. Tukeni ja turvani olivat omilla teillään. Seitsemän vuoden yhteisen taipaleemme jälkeen olin minä yksin. Pienessä huushollissa Lontoon keskustassa.
Vuoden takainen taistelu hyvän ja pahan välillä oli sodittu, ja kaikki kaatuneet: Fred, Remus, Tonks ja moni muu. Tärkeitä minulle jokainen. He olivat kaatuneet minun puolestani, karanneet suraavaan elämään. Jopa Ginny oli jossain muualla kuin minun rinnallani.
Olin masentunut, ja tietoa siitä ylämäkeen ei ollut. Vielä viruin oman pääni sisällä. Elämäni on ja tulee olemaan täynnä koetuksia. Jos on ylämäki, on edessä myös alamäki. Se kuuluu elämään ja oli vain yksi aika suuresta elämänkaaresta.
***
3.raapale(28 vuotiaana)
Se mikä ei tapa, vahvistaa
Vihreät silmät tuijottivat minua epäuskoisesti.
Onni oli saapunut elämääni, olin Ginnyn kanssa onnellisesti yhdessä ja meillä oli kolme lasta. Vastasyntynyt Lily Luna ja pojat. Esikoinen James Sirius ja Albus Severus.
Pienen tyttölapsen jokellus Ginnyn sylistä ja hippaleikki ympäri taloa, saivat huulilleni hymyn, joka ei ollut missään määrin verrattavissa edellisiin hymyihin. Ginny oli nostanut minut kallion välistä ja onnellisesti yhdessä olevat Hermione ja Ron, olivat myös saaneet yhteisen lapsen, Hugon.
Elämä kukoisti Godrikin notkossa, ja tuo oli vain ja ainoastaan Ginnyn ansiota. Apu jota olin vuosia sitten kaivannut, oli ollut hän, elämäni rakkaus. Ystävät olivat taas kuunnelleet ja olleet minun rinnallani. Elämäni sen kuin vahvistui.
