Hymyilevät meripihkasilmätIkäraja: S (sallittu)
Genre: drama, pieni fluffy, het
©: hahmot ovat minun, tarina on minun | this is mine, don't touch!
&: mikäli otsikon paritus ei ole teille tuttu, se on originaalijatkotarinastani
Jos minuutin kanssani jakaisit, K-15. Tarinaa ei tarvitse lukea ymmärtääkseen tämän, ei ollenkaan.
Tämä triplaraapale sijoittuu ennen JMKJ-tarinaani. Jos olet lukenut kyseistä jatkotarinaa, saatat päästä tähän vielä paremmin syvälle.Kommentit olisivat tietysti aika pusu pusu hali hali. : )
Osallistuu haasteeseen Originaali10
Hymyilevät meripihkasilmätIstuskelen välitunnilla yhdellä pikkusohvalla kahden kaverini kanssa, kuunnellen niitä näitä. En ole oikeastaan ihan perillä mistä he puhuvat, sillä olen jälleen uppoutunut ajatuksiini ja toisiin ihmisiin koulun käytävällä.
Pidän ihmisten katselusta. Saan heiltä tyylivinkkejä ja vaikka näkisin jotain epämiellyttävää, yritän pitää ilmeeni kurissa. En katsele toisia ihmisiä ilkeästi.
Valitettavasti se osa, joka minut edes huomaa, tuppaa luomaan suuntaani ilkeitä tai ainakin vertailevia katseita. Ehkä he näkevät minut uhkana, ehkä vitsinä. En tiedä. Olen yrittänyt olla huomioimatta katseita ja olla vain minä.
On kuitenkin eräs ihminen, joka katselee minua hyvällä tavalla. Imartelevalla tavalla.
Vien katseeni hetkeksi kavereihini ja nyökyttelen heidän jutuillensa, uskotellen että kyllä minä kuuntelen ja niin, olen samaa mieltä. Sitten luon katseen uudelleen toisiin ihmisiin ympärillä ja katseeni osuu jälleen niihin ihaniin meripihkasilmiin.
Eräs kakkosluokkalainen poika, jonka tosin kuuluisi olla abi, katselee minua aika läheltä omasta kaveriporukastaan. Pojat seisovat ringissä matematiikan luokan oven edessä ja hölmöilevät. Normaalisti ajattelisin heidän olevan vain poikia, joista muutama voisi huomata minut ja luoda mitään tarkoittamattoman ohikulkuhymyn ja unohtaa minut sitten.
Heistä eräs poika, Nico, kuitenkin luo minulle hymyjä useammin kuin vain kerran viikossa. Hän hymyilee aina, kun näkee minut. Nico katsoo suoraan silmiini ja tunnen hänen ihanan katseensa vuoksi itseni kauniiksi, tärkeäksi. Unohdan ilkeät tuijotukset tai entisen koulukiusaamisen ja keskityn vain Nicoon, joka hymyilee minulle. Hymy säteilee meripihkasilmiin asti.
Välillä hän saattaa ohi mennessään kuiskata huuliensa välistä ”moi” ja hymyilevän. Aluksi ajattelin hänen vain tekevän minusta pilkkaa tai jotain. Onhan hän pitkä, harrastaa urheilua, suosittu ja mielestäni hyvännäköinen, vaikkei olekaan mikään poikabändijätkä, joka esittelee vatsalihaksiaan
Teen Voguessa. Nico on miehinen. Hän vaikuttaa fiksulta aikuiselta.
Nyt hän on alkanut jutella minulle hieman. Se kaikki alkoi espanjantunnilta. Minulla ei ollut paria ja hän tarjoutui ottamaan minut ystävänsä ja hänen ryhmään. Hymyilimme ja juttelimme toisillemme ja hänen ystävänsä vain piirsi pulpettiin.
Taidan ihastua häneen, vastoin tahtoani.
