Title: Nenävaras
Rating: S
Genre: drama
Characters: Remus ja Teddy
Disclaimer: JKR omistaa kaiken, mina vaan leikin, että Tonks ja Remus on elossa.
A/N: FF50 haasteessa
039.Pimeys. Remuksen pitää aina välillä pelastaa lapsen päivä ^^
Nenävaras
Kuului itkua, Remus käänsi kylkeä ja yritti nähdä toista unta. Itku jatkui ja koveni, mies havahtui hereille. Hän katsoi Tonksia kohti, nainen ei ollut kääntänyt edes kylkeä. Mies kummasteli kuinka sikeästi Tonks saattoikin nukkua.
Joku yritti avata ovea, rämpyttäen ovenkahvaa, muttei saanut sitä auki. Remus nousi huokaisten lämpöisen peittonsa alta avaamaan oven. Itkuinen pieni punavalkoraitainen yöpuku syöksähti häntä vasten.
»Pahaa uni, näin tosi pahaa unta», Ted itki, tehden Remuksen yöhousujen polvet aivan kosteiksi.
»Ei hätää Teddy pieni», Remus sanoi hiljaa nostaen pojan syliinsä.
»Mitä unta sinä näit? »Remus kysyi, pyyhkien kyyneleitä poskilta.
»En minä uskalla sanoa vielä… » Ted nyyhkytti, puristaen isänsä yöpuvun rinnusta tiukasti nyrkissään.
Poikaa heijaten ja hyssytellen Remus käveli Tedin huoneeseen ja sytytti pienen lukulampun päälle.
»Minua pelottaa», Ted sanoi hiljaa, eikä tahtonut pois isänsä sylistä.
»Mikä sinua oikein pelottaa? »Remus kysyi, silitellen pojan tummia hiuksia, jotta tämä rauhoittuisi.
»Minun kaapissa on ankeuttaja ja se Volmartti on sängyn alla ihan varmasti», Ted kertoi, kietoen kätensä tiukemmin Remuksen kaulan ympärille. Remus mietti hetken.
»Laitetaan iso valo päälle ja avataan kaapin ovi», Remus sanoi sytyttäessään valon. Ted oli yhä hänen sylissään.
»Katso, siellä on vain vaatteita ja kenkiä», Remus sanoi rauhallisesti, pidellessään toisella kädellä kaapinovea auki.
»No ei nyt ookaan, mutta se on siellä kun on pimeetä ja se syö minut», Ted sanoi, katsoessaan kaappiin syrjäsilmällä.
»Ei se sinua syö Teddy rakas», Remus sanoi rohkaisevaan sävyyn, katsoen poikaansa silmiin.
»Kyllä syö, mutta ei se nyt uskalla ku sinä olet siinä isi, se pelkää sinua», Ted sanoi, painautuen Remukseen kiinni.
»Kuule, jos isi taikoo vähän? Ankeuttajankarkoitus loitsun», Remus sanoi hymyillen.
»Muistatko mitä Hermione- täti aina sanoo? »Remus kysyi lempeästi, katsoen Tediä.
»Viuh ja näps», Ted sanoi hiljaa, eikä enää itkenyt.
»Aivan niin, muistit hyvin. Viuh ja näps. Poistujo ankeuttaja» Remus teki liikkeen ohjaten Tedin kättä.
»Nyt se on poissa, sitten nukkumaan» Remus sanoi ja istuutui sängyn reunalle poika sylissään.
»Ei, ei, ei. Volmartti on vielä sängyn alla», Ted parahti kauhuissaan.
»Mikä Volmartti? » Remus kummasteli.
»No se inhottava setä, joka ei tykkää sinusta eikä Harrysta. Se joka halusi olla inhottava», Ted selitti parhaansa mukaan.
»Ahaa, nyt tiedän ketä tarkoitat», Remus nyökkäsi.
»Se vie minun nenän ihan varmasti», Ted sanoi hiljaa.
»Ei vie, usko pois. Pitäisikö taas taikoa vähän?» Remus sanoi.
»Joo. Viuh ja näps», Ted sanoi rohkeammin.
»Poistujo Volmartti» Remus hymähti ja teki liikkeen yhdessä Tedin kanssa.
»Nyt sinua ei pelottele enää kukaan», Remus silitti pojan poskea.
»Kiitos isi, ole minun kanssa vähän vielä jooko? » Ted haukotteli hihaansa.
Remus laski pojan sänkyyn. Peitteli ja laittoi Siriuksen tiukasti Tedin kainaloon. Hän sammutti ison valon jättäen kuitenkin lukulampun päälle.
»Hyvää yötä Teddy», Remus silitteli pojan sinisiä hiuksia.
»Hyvää yötä isi», Ted haukotteli taas. Pienet sormet olivat sujahtaneet sisään Remuksen yöpuvun hihasta. Remus istui sängyn reunalla ja silitteli poikaa uneen.
A/N2: Anteeksi huono huumorintajuni, Volmartti the nenävaras : D
