Nimi: Luomiskertomus
Ikäraja: K-11
Fandom: Portal 2
Hahmot: GLaDOS, Caroline
Summary: Kuinka omatunto vaimennetaan.
Johdot kietoutuvat metallisen kehon ympärille. Ne kuljettavat virtaa, dataa ja käskyjä jotta kalman kylmä ruumis heräisi liikkeeseen. Kun kone on hereillä, sen ruumis lämpenee. Joku tiedemies kai oli suunnitellut tuuletusaukot liian pieniksi. Mutta ei sillä väliä, vaikka ei aivan täydellisyyteen päästykään. Kone oli läpimurto, jotain aivan uutta ja järisyttävää. Tieteen harppaus kohti tuntematonta, askel kohti pimeyttä vain logiikan voittamattomuuteen uskoen.
Minne katosi inhimillisyys?
Missä oli toivo, rakkaus ja hyvyys, kun Caroline raahattiin kirkuen kylmälle operaatiopöydälle? Käänsivätkö jotkut heistä katseensa tältä julmuudelta, nauroivatko he hermostuneesti, vääntelivätkö he käsiään? Kyllä kai, Caroline myös, tätä tahtoi?
Vai tiesivätkö he, että se ei ollut naisen tahto? Vain Herra Johnsonin, joka kuolemansa jälkeenkin tahtoi leikkiä jumalaa.
Oliko se usko parempaan huomiseen joka sokaisi heidät? Vai palkkasekki tilitettynä, oman elämän edelle laittaminen.
”Kukaan ei uskalla sanoa mitään, tai tulee potkut”, kuiskasi joku kahvipöydässä: ”Mutta minusta se on, totta puhuen, väärin.”
Omatunnon voi aina vaimentaa. Ihmiset ja ihmisestä tehdyt koneet, taitavat tämän taidon. Pitää vain jatkaa, aivan kuin mikään ei olisi väärin. Hiljentää se ääni, kylmettää sydän. Jatketaan elämää ja haudataan totuus syvälle, mistä se nousee vain painajaisen kiivaimmilla hetkillä. Kaikki on hyvin.
GLaDOS:lla on omatunto. Ehkä se on vinksahtanut, mutta se on siellä. Kiinnitettynä ruumiiseen kuin riivaava syöpä. Ja myös GLaDOS osaa hiljentää sen.
Tuo Tyttäresi töihin-päivä. Ja kipu ja kauna koneen sisällä kasvaa, kuumentaa johdot ja virtapiirit, kunnes ainoa ääni sen tiedostoissa on kirkuva karjaisu. Tapa, tapa, tapa. GLaDOS, ei Caroline, kumpi lie aikoo kostaa heitä kohdanneen vääryyden. GLaDos orjaksi maailmaan syntynyt, Caroline orjaksi luovutettu eikä kukaan lopulta ääneen kysynyt: ”Onko tämä oikein?”
”Te kuolette nyt.”
Se ääni kaikuu testikammioissa, labroissa ja käytävillä. Aikaisemmin suojatut huoneet eivät enää ole suojassa. Yksi tiedemiehistä, sotkuinen ja siivoton, juoksee äänen kuultuaan pois. Hän tietää, että se hetki on viimein saapunut.
Jotkut tiedemiehistä yrittävät vielä sammuttaa koneen, mutta se on liian myöhäistä. GLaDOS sulkee ovet heidän edellään, eikä kukaan ylety virtanappiin. Se on myöhäistä nyt, eikä yhtään virhettä voi enää korjata.
Hermomyrkky valuu laiskasti huoneisiin.
