Kirjoittaja Aihe: Glee: Katsoin niitä ohikulkevia | Ficletsarja | K11  (Luettu 1846 kertaa)

Beatrix Bones

  • Ylempi alilehmä
  • ***
  • Viestejä: 3 606
Title: Katsoin niitä ohikulkevia
Author: Beatrix Bones
Fandom: Glee
Genre: Monia eri genrejä
Paring: Monia eri parituksia
Rating: K11 (vaihtelee luonnollisesti ficlettien mukaan)
Disclaimer: Kaikki oikeudet kuuluvat Ian Brennanille, Brad Falchukille ja Ryan Murphylle.

A/N: Koska osallistuin FF50-haasteeseen ja koska haluan taas kirjoittaa Gleestä, enkä tahdo tehdä miljoonaa eri topiccia kaikille niille 50 ficille. Ficletsarjan nimi on poimittu Teleksin ihanasta kappaleesta Kotimatkalla, sillä mietiskelin ficletsarjan nimeä tämän kappaleen taustalla soidessa.



Katsoin niitä ohikulkevia

Ilmestyneet ficletit

Yhdestä särkyneestä sydämestä

« Viimeksi muokattu: 30.11.2014 19:30:25 kirjoittanut Beyond »
Ava © flawless

Beatrix Bones

  • Ylempi alilehmä
  • ***
  • Viestejä: 3 606
Vs: Katsoin niitä ohikulkevia | Ficletsarja | Glee | K13
« Vastaus #1 : 05.02.2012 12:25:36 »
Title: Yhdestä särkyneestä sydämestä
Author: Beatrix Bones
Genre: Angst
Paring: Rachel/Finn
Rating: S
Challenges: FF50 (003. Loppu), Ikäraja10
Words: 247




Yhdestä särkyneestä sydämestä


Taivaalta ropisevat sadepisarat valuivat tuulilasin nurkkiin kyynelten lailla kuvastaen täydellisesti tummahiuksisen tytön mielialaa. Surua, masennusta, kaipausta, kaikkia niitä kolmea yhdessä ja erikseen. Iloisuus oli kaikonnut, muuttunut jääksi kuin taikaiskusta niiden neljän sanan jälkeen – en rakasta sinua enää. Neljä sanaa, jotka olivat paljastaneet hänen ohitsekiitävän elämänsä valheellisuuden. Sen, ettei häntä rakastettu. Enää.

Hän oli luullut, että koulun jalkapallojoukkueen keskushyökkääjänä pelaava poika oli rakastanut häntä pyyteettömästi nyt ja aina, ikuisesti. Hän oli aina pelännyt kipua, tiesi ettei pystyisi sietämään sitä. Ei nyt eikä koskaan. Elämänsä tärkeimmän ihmisen menettäminen sattui eivätkä sydämeen syntyneet viiltohaavat paranisi koskaan. Niiden neljän sanan synnyttäneen turran tunteen jälkeen kipu oli tullut lupaa kysymättä, asettunut asumaan hänen hauraaseen, pikku hiljaa palasiksi hajoavaan sydämeensä. Hän sulki silmänsä yrittäen estää itseään itkemästä. Hän halusi olla vahva, mutta ei pystynyt.

Kyynelten valuessa poskia pitkin tyttö tiesi, että hänen pitäisi vihata sydämensä särkenyttä poikaa. Ehkä hän vihasikin, mutta samalla rakasti tätä enemmän kuin koskaan. Tyttö halusi matkustaa ajassa taaksepäin, halusi kellojen tekevän heille enemmän aikaa. Ehkä hän voisi tehdä jotain toisin, peruuttaa tapahtuneen.

Tyttö halusi pojan tarttuvan jälleen hänen käsiinsä, pitävän jäätävän kylmyyden poissa hänen ulottuviltaan. Mutta hän tiesi, että se ei olisi mahdollista. Ei enää koskaan. Poika oli oman ratkaisunsa tehnyt, jäädyttänyt oman sydämensä tietämättä, että se olisi väärin. Hylätyksi tulemisen tunne oli kamalin, jonka kukaan saattoi kokea. Tyttö oli aiemmin vain kuullut siitä ja ajatellut, että onneksi hänelle ei koskaan kävisi niin. Kuinka väärässä hän olikaan ollut, ei poika hänestä välittänyt.

Mitä nyt yhdestä särkyneestä sydämestä.
« Viimeksi muokattu: 05.02.2012 15:56:37 kirjoittanut Beatrix Bones »
Ava © flawless