Voi aww!
Ensinnäkin jälleen miljoonannen kerran onnea, kullanmuru. ♥ En yhtään ihmettele, että tämä voitti - sinä hallitset nämä lyhyet, pienet tarinanpätkät todella hyvin ja teet niistä nättejä ja tunteikkaita kokonaisuuksia. Tämä ei ollut pitkä, mutta fiiliksiä ja ajatuksia tästä tuli sitäkin enemmän, ja se on tositosi hienoa. ♥
Aihe oli todella surullinen mutta samalla suloinen. Kaikki aina syyttävät itseään tällaisesta, ja varsinkin, kun minäkertoja oli nuorempi ja lapsenmielisempikin, tuntui se kaikki paljon sydäntä särkevämmältä. : ( Joulu on ainakin itselle niin kamalan suloista ja lämmintä aikaa (hahah olen silloin kyllä ihan jäätävän lapsikin aina, nukahdan hautausmaareissun jälkeen veljen huoneeseen ja hypin lahjojen äärellä niin kuin olisin viisi, gosh), ja sitten kun se idylli jotenkin murskataan juuri siihen aikaan, tuntuu se paljon pahemmalta. Kävi sääliksi pientä, joka ei edes oikein ymmärtänyt, mitä oli meneillään.
Tässä oli tosi hallittu ja siisti rakenne (meinasin sanoa koostumus mutta se kuulosti jotenkin ihan kummalliselta???), nuo kursiivit tuolla välissä olivat jotenkin tosi symmetrisesti ja sopivasti. Tässä ei ollut liikaa sanoja, vaan osasit tehdä vähällä tästä tarpeeksi paljon. Kaikki oli myöskin jotenkin niin tarkkaa ja siistiä, että sanoista tuli juuri se oikea mielikuva! Niin kuin me juuri eilen tai joskus juteltiinkin siitä, miten minä en oikein hallitse lyhyitä vaan tahdon kirjoittaa kaiken jatkoficceinä; minun olisi pitänyt selittää ja kuvailla niin paljon enemmän että olisin saanut sen saman tunnelman ja tarinan, mutta sinulla kaikki on kerrottu niin yksinkertaisesti ja lyhyesti että siinä on jotakin järkeä, mutta silti tästä ei puutu mitään - jokainen sana ja virke on hiottu niin täydelliseksi, ettei mitään puutu tai ole liikaa.
Kiitos tästä, olet ihan paras ikinä. Puspus rakas. ♥
