Nimi: Hengittämisestä
Kirjoittaja: Brangwen
Ikäraja: S
Tyylilaji: Angst
Paritus: George/Angelina
Vastuunvapaus: Kaikki Rowlingin omakseen tunnistama on hänen. Biisi on Indican.
A/N: Osallistuu
Albumihaaste #2een Indican biisillä
In PASSING . Tämä biisi oli vähän turhan itsestäänselvästi Fredia ja Georgea, joten yritin tehdä tämän nyt vähän vähemmän ilmeisellä tavalla.
HengittämisestäOlemme kasvaneet toistemme varjoiksi, hengittäneet samaa pölyistä huoneilmaa liian kauan. Nukahdamme kylki kylkeen ja käsi käteen, viemme katseemme toistemme yli ja läpi.
Siitä on aikaa, kun sinä lakkasit näkemästä minut, hengitit tasaisia tuulahduksia korvaani. Siitä on aikaa, ja kankein sormin minä haparoin sinua lähemmäs. Tule, tule, askel kerrallaan, minun oma rakkaani.
Päivän kerätessä voimiaan ikkunan takana minä valmistaudun taas yhteen aamuun, jonka kuluessa sinä juot kahvisi etkä tunnista minua. Nimeni kyllä muistat, ja syntymäpäivänikin silloin tällöin, mutta rakas, enää vuosiin et ole minua tuntenut. Sinä merkitset aamut punakynällä, ja illat sinisellä, mutta minun päiväni ovat tyhjiä, kun sinä kävelet pois.
*
Piirrät minulle kartan Mikä-mikä-maahan, sanot, että kohdataan siellä. Olet aina menossa eteenpäin, sillä taivaanrajassa se odottaa, se suuri seikkailu, joka minä en sinulle ollut. Liian usein sinä pakenet minun hengitykseni ääntä, liian usein tuot lähelleni vain turhautuneisuutesi ja voimattoman kiukkusi. Kuinka sinua ei ymmärretä, kuinka et koskaan saavuttanut mitään suurta, kuinka minäkään en sinua tarpeeksi tue.
Vaikka, rakas, sinä nojaat minuun koko painollasi.
Iltaisin näen sinun hapuilevan seinältä toista varjoa, etsivät peilien takaa tietä niihin painajaisiin, joissa sinä huudat ääneen, ja kun herätän sinut, itket pää sylissäni. Minä olen sinun nenäliinasi, rakas, mutta mitään muuta sinä et halunnut minun olevan.
*
Sellaista pilveä ei olekaan, joka ei päivääsi pimentäisi, kun sinä luet siitä viestejä ja ennusmerkkejä. Joskus toivoin, että vain hyväksyisit minut. Ja sinut. Ja sen, että meidän hengityksemme eivät soi samassa sävellajissa. Sinä katsot silmät sokeina taivaalle, ja väität minulle, että olet onnellinen.
Mutta rakas, minun omani, äänessäsi kuuluu vain syksyn kuivuus. Sinä lakkasit hengittämästä jo vuosia sitten, unohduit vain elämään, koska et osannut lähteäkään. Puhut tienristeyksistä, kohtaamisista, unen rajalla häälyvistä hahmoista. Jokainen sanasi pelottaa minua, ja minä haluan unohtaa, lakata, olla olematta.
Jos olisit joskus antanut minulle tilaisuuden, rakas, olisin korjannut kaiken, mutta sinä halusit vain hengittää kuollutta ilmaa.
IN PASSING
Little sister,
Playing hide and seek
Even though mama told you I’m really gone
If you miss me
Sneak a peek at my diary
Or read the peek-a-boo sky that lights the night
I’ll say this once:
Light up the night,
stardust!
When it hurts inside
read all the signs
Follow
It´s okay to feel down
and just remember
that nothing´s made to last
I know you´re sad
That too will pass, that too will pass
In passing,
Little sister
Ignore local news
Papers come from trees we’ll never climb
What a joke!
They made me look so sad
That bad bad lake’s okay; it washed my hair
And the waves said:
Light up the night,
stardust!
When it hurts inside
read all the signs
Follow
It´s okay to feel down
and just remember
that nothing´s made to last
I know you´re sad
That too will pass, that too will pass
That too will pass
That too will pass
You’ll recall all that
Till one day
You too will pass.
