Nimi: Käsistä riistäytyneet etsinnät
Kirjoittaja: Sescu
Tyylilaji: romance, drama(?)
Paritus: Harry/Ron, (Harry/Draco)
Ikäraja: K11 // Kaapo suomensi ikärajan
Oikolukija: Ei ole.
Vastuuvapaus: Hahmot Rowlingin.
A/N: Kirjoitin tämän hetken mielijohteesta ja siispä noin viidessätoista minuutissa. Laatu lienee sen mukaista. Ja siis, tämä on tosiaan dialogihaasteen perustaa. Niin ja tämähän on one-shot. Toivottavasti pidätte ja kommentoitte, vaikka ette pitäisikään. :)
Käsistä riistäytyneet etsinnät
”Oletko nähnyt sukkiani, Ron?”
”Sukkiako? Minulla on nyt mielessä ihan muut, kuin sukat!”
”Älä viitsi, myönnettäköön, että seksi oli poikkeuksellisen mahtavaa, mutta Draco antoi ne sukat minulle. Ne on löydettävä.”
”Draco ja Draco, rajoita ihmeessä, Harry. Menetin juuri takapuoleni sinun etupuolellesi, eikä minua taatusti kiinnosta sukkasi tuon taivaallista!”
”Ron, ole hiljaa ja etsi niitä. Voinemme keskustella mieluisammasta aiheesta sen jälkeen, okei?”
”Miksi me emme tee koskaan niin kuin minä tahdon?”
”Ron-rakas, mehän teimme juuri hetki sitten niin kuin halusit, vai eikö muistu enää?”
”Minä en pidä asenteestasi juuri nyt, senkin typerys.”
”Vai niin.”
”… Oletko muuten nähnyt boksereitani?”
”Ihan kuin minua kiinnostaisi sinun bokserisi, kun minulla on parempaakin etsittävää.”
”Eikö tuo ole jo vähän julmaa, Harry?”
”Sitä saa mitä tilaa.”
”Ehkä opit sen sä nyt.”
”Jos kaiken itse pilaa –”
”Minä en pilannut mitään! Vai oliko tuo vihjaus?”
”Ei ollut, anteeksi. Äh, tule tänne…”
”En tiedä haluanko. Sinun sylissäsi saa sormuksesi perusteella olla vain ”ihana ja taivaallinen Drafoy”, enkä tiedä haluanko mennä samaan syliin hänen kanssaan.”
”Ron…”
”Ja onko sinusta oikein pettää tuota ihanaa ja taivaallista vähemmän ihanan ja taivaallisen kanssa?”
”Ron, älä aloita tuota taas! Miksi meidän täytyy käydä tämä sama keskustelu joka ainoa kerta, kun näemme? Minua alkaa, tiedätkös, jo hieman sapettaa tämä. Ei, se ei ole oikein, mutta olen valitettavasti naimisissa Dracon kanssa. Ja ei, en tiedä miksi sitten petän häntä sinun kanssasi, mutta niin se vain on.”
”Se on niin epäreilua…”
”Ja sitä paitsi olen suhteellisen varma, ettei Dracokaan minulle täysin uskollinen ole.”
”Herätit mielenkiintoni. Miten niin?”
”Muistathan toki Zabinin?”
”Eieieieieiei, sano että puhut puppua!”
”Tsih, vai puppua.”
”Anteeksi Harry.”
”Saat anteeksi.”
”Tuota… Kuinka kauan vietät vielä aikaasi täällä? Dean ja Seamus lupasivat tulla tänne tänään puolenpäivän aikaan, ja kellohan näyttää reippaasti yli seitsemän aamulla.”
”Meillä on siis vielä aikaa. Dracokin tulee kotiin tänään vasta illalla.”
”Oh, Harry… Alemmas…”
”Heti alkoivat vaatimukset kun hieman koskin.”
”Ole hiljaa ja kosketa minua.”
”Oho, tämä herra vaikuttaisi kiihottuvan pelkästään siitä, että kosketan huulillani korvaasi.”
”Se herra haluaisi huulesi vähän lähemmäs itseään…”
”Älä nyt ole ahne, Ron.”
”Harry! Nyt!”
”Umphf!”
”Oh… Voi Merlin, istumaan, älä irroit– aah!”
*
”Ron, nyt ylös! Dean ja Seamus ovat ovellasi, enkä minä löydä sukkiani vieläkään!”
”Täh? Ai, huoaah… Entäs minun bokserini sitten?”
”Ne ovat nyt toissijainen asia, sinä voit ottaa uudet.”
”Harry ovatko sukkasi harmaat? Jos ovat, niin näen ne tuolla kukkamaljakossa.”
”Nehän ovat ihan märät!”
”Itse sinä ne sinne heitit."
”Ron? Oletko kotona?”
”Hiisi! Miten he pääsivät sisälle? Eikä minulla ole vaatteita päällä!”
”Minun sukkani taas ovat täysin käyttökelvottomat…”
”Rooon? Ovatko nämä siniraidalliset hedelmälaarissa olevat bokserit sinun?”
”Hemmetti. Minähän sanoin Harry, että sinun pitää laittaa ne siihen toiseen koriin!”
”Ole hiljaa.”
A/N2: Kommenttia on aina, aina, kiva saada!
